Banner Before Header

Ovatko Ukrainan kohtalonhetket pian käsillä? Sotilasasiantuntija: ”Edessä on raju viikko”

Viikonloppu ei tuonut helpotusta Ukrainan kriisiin eikä Euroopan yllä yhä sakenevaan sodan uhkaan. Useat maat, Suomi mukaan lukien, kehottivat kansalaisiaan poistumaan Ukrainasta sekä aloittivat myös lähetystöjensä henkilökunnan osittaisen evakuoinnin.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden keskusteli viikonloppuna puhelimessa sekä Venäjän presidentin Vladimir Putinin että Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.

Biden uhkasi Putinia ”ankarilla seurauksilla”, mikäli Venäjä hyökkäisi Ukrainaan. Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan keskustelu ei johtanut läpimurtoon kriisin suhteen.

Valkoisen talon mukaan Biden ja Zelenskyi olivat puolestaan keskenään samaa mieltä siitä, että Venäjän luomaan uhkaan on jatkossakin tärkeää reagoida diplomatian ja pelotteiden keinoin.

Kiovalaiset nauttivat sunnuntaina aurinkoisesta säästä sodan uhasta huolimatta.

Lue lisää: Brittiministeri: Venäjä voi hyökätä Ukrainaan millä hetkellä hyvänsä – IS seuraa

Saksalaislehti Spiegel uutisoi perjantaina Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n ja puolustusvoimien kertoneen Nato-maille, että Venäjä saattaisi hyökätä Ukrainaan keskiviikkona. Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan puolestaan sanoi, että Venäjä saattaa aloittaa sotatoimet ilmaiskuilla ”minä hetkenä hyvänsä”.

– Yritämme pysäyttää sodan. Estää sodan. Torjua sotaa, Sullivan sanoi toimittajille lehdistötilaisuudessa.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova kommentoi tilannetta Telegram-kanavallaan.

– Valkoisen talon hysteria on yhtä paljastavaa kuin aina ennenkin. Anglosaksit tarvitsevat sotaa. Hinnalla millä hyvänsä, Zaharova kirjoitti.

IS kokosi yhteen alkavalla viikolla odotettavissa olevia käänteitä.

Diplomaattiset ponnistelut jatkuvat

Maanantaina Saksan liittokansleri Olaf Scholz lensi Kiovaan tapaamaan Zelenskyiä. Matkan tarkoitukseksi on kerrottu solidaarisuuden osoittaminen Ukrainalle sekä pyrkimykset torjua Eurooppaa uhkaavaa sotaa.

Tiistaina Scholz jatkaa matkaansa Moskovaan, jossa hänen on määrä keskustella Putinin kanssa.

– Nämä matkat liittyvät siihen, kuinka voimme löytää keinot rauhan varmistamiseksi Euroopassa, Scholz sanoi Reutersin mukaan toimittajille Kiovan ja Moskovan neuvotteluista.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz saapui Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan maanantaina.

Hänen mukaansa Venäjän joukkojen keskittäminen Ukrainan rajojen tuntumaan aiheuttaa kuitenkin ”hyvin, hyvin suuren uhan” näille pyrkimyksille. Scholz tapasi viime viikolla Washingtonissa Bidenin, joka samassa yhteydessä lupasi ”yhtenäistä rintamaa” Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen torppaamiseksi, mikäli Venäjä hyökkää Ukrainaan.

Myös Britannian pääministeri Boris Johnson kertoi sunnuntaina ryhtyvänsä uuteen diplomaattiseen ponnistukseen alkavalla viikolla. Pääministerin esikunta ilmoitti asiasta sen jälkeen, kun puolustusministeri Ben Wallace oli sanonut Sunday Timesin haastattelussa, että osa länsimaista ei suhtaudu Venäjän toimiin riittävän tiukasti.

Johnson on sanonut aikovansa keskustella muiden valtionjohtajien kanssa ja haluavansa erityisesti puhua Baltian maiden ja Pohjoismaiden johtajille.

Sotaharjoitukset kestävät sunnuntaihin

Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen Liittolaisten päättäväisyys 2022 -sotaharjoitus jatkuu Valko-Venäjällä, jossa osa venäläisjoukoista on ryhmitetty myös lähelle Ukrainan vastaista rajaa. Harjoituksen on määrä päättyä sunnuntaina 20. helmikuuta, minkä jälkeen venäläisjoukkojen pitäisi Venäjän ilmoituksen mukaan alkaa poistua Valko-Venäjältä.

Tarkkailijat ovat koko ajan raportoineet uusista Venäjän asevoimien joukkojen siirroista, jotka eivät mitä ilmeisimmin liity Valko-Venäjän harjoitukseen.

Puolalaisen Rochan Consultingin puolustusalan asiantuntija Konrad Muzyka arvioi sunnuntaina, että Ukrainan rajoille ollaan muodostamassa 4–5 joukkojenkeskitysaluetta Venäjän mahdollista invaasiota varten.

– Edessä on raju viikko, Muzyka twiittasi.

Venäjän ja Valko-Venäjän viime viikolla alkanut sotaharjoitus kestää sunnuntaihin. Kuva otettiin lauantaina Hrodnan seudulla Valko-Venäjällä.

Lisäksi Venäjä järjestää mahdollisesti uusia asevoimiensa harjoituksia. Amerikkalaisarvioiden mukaan tällä viikolla alkaisi Venäjän strategisten ydinasejoukkojen harjoitus, joka normaalisti järjestetään syksyisin. Harjoitus saattaa sisältää mannertenvälisten ohjusten koelaukaisuja.

Mikäli harjoitus toteutetaan, se on tulkittavissa pelotteeksi Natolle, ettei sotilasliiton pidä puuttua Ukrainan tilanteeseen.

Venäjän laivasto puolestaan harjoittelee Mustallamerellä, jonne on siirretty kuusi isoa maihinnousualusta alueella jo ennestään olevien kuuden aluksen lisäksi.

Harjoituksen oli määrä sisältää ohjuslaukaisuja ja ammuntoja, jotka olisivat sulkeneet kokonaan Ukrainan meritiet Asovanmereltä Mustallemerelle. Toistaiseksi ei ole tiedossa, toteutuvatko ammunnat, joita Ukraina protestoi etukäteen voimakkaasti.

Myös Ukraina käynnisti viime viikolla oman sotaharjoituksensa, joka päättyy samaan aikaan kuin Valko-Venäjän ja Venäjän yhteinen harjoitus. Ukrainassa harjoittelevien joukkojen on kerrottu muun muassa testaavan ulkomaisilta liittolaisiltaan saamiaan Bayraktar-lennokkeja sekä Javelin- ja NLAW-panssarintorjuntaohjuksia.

Ukraina vaatii tapaamista Venäjän kanssa 48 tunnin sisällä

Ukrainan puolustusministeri Dmytro Kuleba sanoi maanantaina, että Venäjä on jättänyt huomiotta Ukrainan Etyjin kautta esittämän muodollisen pyynnön selvittää joukkojen keskittämistä sen rajan tuntumaan. Kuleban mukaan seuraava askel on vaatia maiden välistä tapaamista 48 tunnin sisällä, jotta Venäjän suunnitelmiin saadaan ”läpinäkyvyyttä”.

Etyjin puitteissa luodun Wienin asiakirjan mukaan järjestön jäsenmaat voivat kysyä muilta jäsenmailta tietoja näiden sotilaallisista toimista.

– Jos Venäjä on vakavissaan, kun se puhuu turvallisuuden jakamattomuudesta Etyjin viitekehyksessä, sen on täytettävä velvoitteensa sotilaallisesta läpinäkyvyydestä jännitteiden eskaloimisen ja kaikkien turvallisuuden vahvistamisen nimissä, Kuleba sanoi AFP:n mukaan.

Kiovan lentokentällä purettiin Yhdysvalloista saapunutta aselähetystä.

Venäjä jää pois Etyjin kokouksesta ja Münchenin turvallisuuskokouksesta

Maanantaina Venäjä ilmoitti, että se jää pois myöhemmin päivällä järjestettävästä Etyjin kokouksesta. Kokouksen koolle kutsumista olivat pyytäneet Baltian maat, ja sen aiheeksi on ilmoitettu ”epätavallinen sotilaallinen liikehdintä” Valko-Venäjällä.

Perjantaina Saksan Münchenissä käynnistyvä vuotuinen turvallisuuskokous osuu tänä vuonna herkkään tilanteeseen. Sunnuntaihin kestävän kokouksen puheenjohtajana toimiva Wolfgang Ischinger vahvisti maanantaina, että Venäjä on päättänyt jättää lähettämättä omaa edustajaansa tänä vuonna.

Yhdysvalloista paikalle matkustaa varapresidentti Kamala Harris, jonka on tarkoitus käydä kasvotusten keskusteluja Yhdysvaltain liittolaisten ja kumppanien kanssa Venäjän toimista. Harris aikoo pitää kokouksessa myös puheen, jossa hän käsittelee Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa sekä yrittää vahvistaa maan sitoutumista Nato-liittolaisiinsa.

Source Link is.fi