Päivystyksiin jää jumiin vanhuksia, eikä kaikkia voida auttaa vessaan – silti yksi hyvinvointialue aikoo vähentää jatkohoitopaikkoja
Päivystyksen todellisuus on tällä hetkellä esimerkiksi Oulussa tällaista:
”Omaiseni on edelleen päivystyksessä ja odottaa paikkaa vuodeosastolle, odottanut jo puolitoista vuorokautta. Paikkoja jatkohoitoon ei vain yksinkertaisesti ole. Päivystyksessä jumiin jääneet ovat ilman kunnon ruokaa, tarjotaan vain kylmiä välipaloja. Lääkelistan mukainen lääkehoito jää toteutumatta. Olen joutunut viemään päivystykseen omaiselleni lääkkeitä ja lämmintä ruokaa. Kylmätiloja ruokien säilyttämiseksi ei ole. Omaiset eivät saa osallistua hoitoon. Vessaan tai alusastialle ei ehditä auttaa.”
Yle julkaisee oululaisen läheisestään huolissaan olevan kertomuksen nimettömänä yksityisyyden turvaamiseksi ja aiheen arkaluontoisuuden takia. Oulun yliopistollisen sairaalan päivystyskeskuksen johtaja Matti Martikainen vahvistaa, että kertomus kuvaa päivystyksen nykytilaa.
– Voi olla että vessaan tai alusastialle ei ehditä auttaa. Tämä on erityisesti ongelma iäkkäiden potilaiden osalta, joiden terveydentila ei välttämättä vaatisi päivystykseen tulemista, sanoo Martikainen.
Päivystykseen ohjautuukin paljon potilaita, joiden ongelmaa ei pystytä hoitamaan lähipalveluna terveyskeskuksissa tai muussa hoidossa.
Suurin ongelma on ikäihmisten jatkohoitopaikoissa, joiden puute kuormittaa Oulun yhteispäivystyksen lisäksi muitakin maan päivystyksiä. Väestön ikääntyessä paine vain kasvaa. Yle uutisoi ongelman laajuudesta jo elokuussa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) aikoo kuitenkin vähentää reilusti esimerkiksi palveluasumis- ja sairaalapaikkoja. Oulun yliopistollisen sairaalan paikoista aiotaan vähentää joka seitsemäs, psykiatrisesta osastohoidosta lähes joka kahdestoista ja vanhusten ympärivuorokautisista hoivapaikoista joka kymmenes paikka.
Martikainen kritisoi paikkojen vähentämistä joulun alla Ylellä nimenomaan päivystyksen näkökulmasta.
Jatkohoitopaikkojen puute aiheuttaa asiakkaille juuri jutun alussa kuvattuja ongelmia.
– Päivystyksessä ei ole mahdollista tarjota lämmintä ateriaa, koska päivystystoiminta on suunniteltu sellaiseksi, että potilaat ovat siellä vain lyhyen ajan. Päivystys ei voi olla vuodeosasto, eikä potilasjääkaappeja ole. Niitä on vain henkilökunnan tarjoamia välipaloja varten, sanoo Martikainen.
Lääkelistan mukaisen hoidon toteutumatta jääminen voi olla Martikaisen mukaan mahdollista, koska rajallinen henkilökunta pitää suunnata siten, että kiireelliset ja hätätilapotilaat pitää saada hoidettua, tällöin kiireettömien potilaiden lääkehoito voi viivästyä.
Päivystyksessä on myös rajalliset seurantatilat. Eristämistä vaativien infektioiden kohdalla ohjeena on, että omainen voi olla ei-omatoimisten potilaiden sekä lapsien luona. Muissa tilanteissa omaisia ohjataan odotustiloihin, ja he voivat tilanteen niin salliessa käydä lyhytaikaisesti potilaana olevan omaisensa luona.
Jatkohoitopaikat ruuhkan syynä myös HUS:ssa
HUS:n johtajaylilääkärin sijainen, Helsingin yliopistollisen keskussairaalan johtaja Matti Holi vahvistaa sen, että yhteispäivystysten ruuhka johtuu nimenomaan siitä, että monet potilaista eivät tutkimusten ja päivystyksessä annetun hoidon jälkeen pääse jatkohoitoon.
He joutuvat odottamaan pitkiäkin aikoja päivystyksissä tai osastoilla. Yli puolet heistä odottaa perusterveydenhuollon jatkohoitoon.
– Tällä hetkellä päivystyksiä ruuhkauttavat myös ei-kiireelliset potilaat, joiden osalta nyt vuoden vaihteen jälkeen toivottavasti pikaisesti löytyy uusia ratkaisuja yhdessä Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa.
Ikäihmisten jatkohoitopaikkojen vähentämissuunnitelmista Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungissa Holilla ei kuitenkaan ole tietoa.
Pirkanmaallakaan ei olla vähentämässä vanhusten hoitopaikkoja
Useimmilla hyvinvointialueilla ollaan vasta sillä asteella, että mitään konkreettisia suunnitelmia ei ole tehty. Valtion antamasta rahoitusraamista johtuva rakenteellisen budjettivajauksen edellyttämä säästöjen tarve kyllä tiedostetaan.
Hyvinvointialueet ovat lähtökohdiltaan hyvin erilaisia ja siksi ne ovat toistaiseksi aivan eri vaiheissa. Toki monella hyvinvointialueella kurottava alijäämä on suurempikin kuin Pohteella.
Budjetti on Pirkanmaallakin reilusti alijäämäinen tällä hetkellä. Alkuvuoden aikana pohditaan, minkälaisia palveluiden muutoksia joudutaan mahdollisesti tekemään.
Tiedossa ei tällä hetkellä ole vähennyksiä vanhusten hoiva- tai hoitopaikkoihin, jotka voisivat vaikeuttaa yhteispäivystyksen toimintaa.
Pirkanmaan hyvinvointialueen terveyden- ja sairaanhoidon vastaava johtajaylilääkäri Sirpa Rainesalo toivoo, että vanhustenhuollosta ei paikkoja jouduttaisi vähentämäänkään.
– Palveluketju täytyy saada toimivaksi vanhusten palveluista lähtien, ja sitä myöten päivystykset saadaan pidettyä normaalitoiminnassa, sanoo Rainesalo.
Tampereen yliopistollisen sairaalan päivystyksessä alkaneeseen vuoteen lähdettiin Rainesalon mukaan entisillä rakenteilla.
– Viime vuoden lopulla meille tuli noin 80 lisäpaikkaa kuntiin terveyskeskusten vuodeosastoille, ja viikon päästä on aukeamassa uusi jatkohoito-osasto TAYSiin helpottamaan päivystysten ruuhkatilannetta, sanoo Rainesalo.
Myös Kuopiossa tunnistetaan ikääntymisen tuomat haasteet terveydenhuollolle. Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden toimialajohtaja Mikko Korhosen mukaan lisääntyvä hoivan tarve ja pula henkilöstöstä on kansallinen ongelma ja näkyy hoitoketjun joka portaalla kotihoidosta erikoissairaanhoitoon.
Näin Pohde vastaa sairaalapaikkojen vähentämiseen
Kokonaisuutena on tarkoitus säästää 40 miljoonaa euroa vuosina 2023–2025 nykyisiin kuluihin verrattuna. Säästetyistä euroista Pohde laittaa osaa muun muassa ennaltaehkäiseviin palveluihin, yhteisölliseen asumiseen, arviointi- ja kuntoutustoimintaan sekä vanhusten kotihoitoon.
Pohteen terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden toimialajohtaja Päivi Peltokorpi sanoo, ikäihmisten kotiin annettaviin palveluihin tehdään merkittäviä muutoksia.
– Samalla, kun vähennetään raskaamman tason ympärivuorokautisia paikkoja perusterveydenhuollossa, sairaaloissa ja ikäihmisten hoivassa, lisätään kevyempää palvelua, sanoo Peltokorpi.
Ensin on tarkoitus kehittää kotisairaalatoimintaa ja lisätä arviointi- ja kuntoutusyksikköpaikkoja. Vasta sen jälkeen raskaimmista palveluista eli muun muassa sairaalapaikoista ja vanhusten ympärivuorokautisesta hoivasta luovutaan.
Erityisellä etälääketieteen tukikeskuksella on tarkoitus saada lääkärin tuki ja hoito-ohjeet tarjolle ympärivuorokautisesti.
– Silloin ikäihmiset voitaisiin hoitaa niissä samoissa kohteissa, eikä tarvitsisi lähteä päivystykseen, sanoo Peltokorpi.
Myöskään merkittävä osa terveyskeskusten vuodeosastoilla olevista potilaista ei Peltokorven mukaan sinne kuulu, koska toimintakyky voi jopa heikentyä siellä. Nämä ihmiset siirretään arviointi- ja kuntoutusyksikköön.
Muutoksella tavoitellaan sitä, että päivystyksissä hoidetaan ainoastaan ne, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.
– Ei terveyskeskuksen vuodeosaston ole tarkoitus ollakaan kodinomainen ympäristö. Sen sijaan arviointi- ja kuntoutusyksikössä panostetaan siihen, että ympäristö on kuntouttava, sanoo Peltokorpi.
Ajatus siirtää terveyskeskusten vuodeosastolle kuulumattomat ikäihmiset arviointi- ja kuntoutusyksikköön ei ole uusi, sanoo Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaani, hyvinvointipalveluiden professori Sari Rissanen.
Suomessa on hänen mukaansa vuosikymmeniä puhuttu siitä, miten kuntouttaa jokainen potilas sille tasolle, mikä hänelle on mahdollista.
– Tämän tyyppinen uudistus on tosi tärkeä. On hyvä, että arviointi- ja kuntoutusyksikköjä rakennetaan, koska on tärkeää tunnistaa, että eri potilasryhmät ovat hyvin erilaisia, sanoo Rissanen.
Lapissa aiotaan kehittää palveluketjuja
Lapin hyvinvointialueen (Lapha) valmistelussa ei ole vielä katsottu, mistä mahdollisesti säästetään tai vähennetään henkilökuntaa.
Nykyinen rahoituspohja ei tule riittämään, sanoo johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila. Laphan ensi vuoden budjetti on laadittu yli 40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Lapin hyvinvointialueen yhteispäivystyksen ylilääkäri ja vastuuyksikön johtaja Merja Turunen kertoo, että Lapha ei ole hänen tietojensa mukaan vähentämässä minkään tasoisia hoitopaikkoja vaan kehittämässä palveluketjuja.
Turunen korostaa, että päivystysten ruuhkautuminen ei ole minkään yksittäisen potilasryhmän vika, vaan johtuu ennen kaikkea hoitoketjun ja palvelujärjestelmän toimimattomuudesta: Kun kaikki eivät mahdu palveluasumisyksiköihin, ihmisiä laitetaan terveyskeskusten vuodeosastoille, jotka täyttyvät. Se taas alkaa kuormittaa myös erikoissairaanhoidon vuodeosastoja.
– Tämä kaikki heijastuu päivystykseen, kun meillä on oleellisesti vaikeutunut jatkohoitopaikkojen järjestäminen kaikilla tasoilla, sanoo Turunen.
Professori Sari Rissasen mukaan sosiaali- ja terveysalalla on voimakasta reviiriajattelua, erilaisia johtamisjärjestelmiä, monenlaista lainsäädäntöä ja ammatinharjoittajaa sekä raja sosiaali- ja terveyspalvelujen välissä.
– Hyvinvointialueiden onnistuminen riippuu siitä, kuinka valmiita ollaan murtamaan näitä rajoja, sanoo Rissanen.
Millaisia kokemuksia sinulla on päivystyksessä asioinnista? Voit keskustella aiheesta 8. tammikuuta klo 23 saakka.