Ukrainan raskas vastahyökkäys on kyennyt iskemään läpimurtoja useilla alueella, kun kiivaat taistelut ovat jatkuneet tiistaina jo toista päivää.
Pääesikunnan entisen tiedustelupäällikön Pekka Toverin mukaan Ukrainan hyökkäyksen tähtäimessä on Hersonissa sijaitseva Dnepr-joen pohjoispuolinen alue.
– Jos ukrainalaiset pistävät kaikki peliin ja pyrkivät saamaan voiton, olisi tärkeää ottaa Dnepr-joen pohjoispuolinen alue haltuun, Toveri sanoi tiistaina ISTV:n Ukraina-studiossa.
Toveri painottaa, että Dneprin pohjoispuolisen alueen valtaamisella Ukraina kiistäisi koko Hersonin alueen menettämisen, koska suurin osa pääkaupungista ja kolmasosa koko alueesta olisi taas sen hallussa.
– Se olisi merkittävä osavoitto ja osoitettaisiin, että venäläisiä voidaan heittää niiltä alueilta, jotka on menetetty hyökkäyksen alun jälkeen, Toveri sanoo.
Toveri muistuttaa kuitenkin, että tehtävä on erittäin vaikea. Venäläiset ovat ryhmittyneet siellä puolustukseen. Aluetta on linnoitettu ja miinoitettu.
– Venäläiset pitävät sitkeästi asemiaan. Se on alavaa maastoa, jossa venäläiset pystyvät käyttämään suorasuuntaustulta ja tykistötulta. Ei se ole mikään helppo vallattava alue.
Pekka Toveri analysoi Ukrainan tilannetta IS:n studiossa.
Mutta ukrainalaiset pohjustaneet operaatiotaan jo kuukauden ajan. He ovat moukaroineet alueella olevaa venäläisten huoltoa, asetarvikevarastoja ja johtojärjestelmiä varsinkin Himars-raketinheittimillä.
Tämä on heikentänyt oleellisesti Venäjän armeijan suorituskyvylle elintärkeän tykistön tulivoimaa.
Katkaisemalla useaan otteeseen Dneprin ylittävät sillat, Ukraina on saanut joen pohjoispuolella olevien venäläisjoukkojen huollon ja logistiikan toimimaan hyvin vajavaisesti vain ponttoonien ja lauttojen varassa.
– Jos parikymmentä pataljoonan taisteluosastoa on kiivaassa taisteluissa, ne tarvitsevat yli 400 kuorma-autolastillista huoltoa päivässä, Toveri sanoo ja toteaa tuollaisen huoltourakan toteuttamisen olevan haaste ponttoonisiltaa pitkin, Toveri sanoo.
Ex-tiedustelukenraali arvioi, että ukrainalaisia vastassa on Dneprin pohjoispuolella toistakymmentätuhatta venäläissotilasta.
Toveri sanoo lähipäivien ja lähiviikkojen osoittavan, onko Ukraina saanut kootuksi hyökkäysarsenaaliinsa sellaista laatua ja ylivoimaa, joka takaisi merkittäviä läpimurtoja.
Mikäli Ukrainan joukot onnistuisivatkin murtautumaan Dneprille asti, hyökkäyksen jatkaminen joen yli on Toverin mielestä äärimmäisen vaikeaa ja epätodennäköistä.
– Donbasin alueen taistelussa on nähty miten venäläiset ovat menettäneet jopa pataljoonan kokoisia joukkoja, kun he ovat yrittäneet ylittää kapeampia ja matalampia jokia, hän sanoo.
– Joen eteläpuolella venäläisillä on arviolta 30 pataljoonan taisteluosastoa, tykistöprikaati ja muuta tukea. Puhutaan varmaan jo yli 20 000:sta sotilaasta.
– Jos ukrainalaiset pääsevät lähelle jokea, sitä haastavampaa siitä tulee. Eteläpuolella olevia venäläisiä joukkoja ei välttämättä lähdetä viemään joen ylitse, koska on vaarana, että ne jäävät sinne mottiin.
– Mutta varmasti ajetaan kaikki suorasuuntausaseet, panssariaseet ja panssarihaupitsit etelärannalle. Lisäksi siellä on jo mittava määrä tykistöä, joka pystyy tulittamaan jokea lähestyviä ukrainalaisia.
Ukrainalaissotilas Mykolaivin alueella elokuun alussa.
Toveri korostaa Dneprin pohjoispuolisen Hersonin alueen vapauttamisen olevan Ukrainan sodanjohdolle erittäin tärkeää Mustallemerelle pääsyn kannalta.
– Se varmistaisi, että Odessan suunta on suojattu, koska venäläiset eivät todennäköisesti siitä joesta ylitse enää pääse.
Valtavasta Dnepr-joesta saattaa tulla Ukrainan vastahyökkäyksen jälkeen sodan eteläinen jakolinja. Jos näin käy, joki voi Toverin mukaan jäädä rajalinjaksi hyvinkin pitkäksi ajaksi.
Kumpikaan sodan osapuoli ei jaksaisi hetkeen tehdä etelärintamalla suurta operaatiota.
– Jos Ukraina pystyisi ottamaan Dnepr-linjan haltuun, jatkoedellytyksiä ei ole. Joukot siinä operaatiossa kuluvat. Väsy sekä talvi painavat päälle ja kelit heikkenevät.
– Arvio on, että talvella molemmat pyrkivät vahvistamaan joukkojaan ja varautuvat keväällä uusin operaatioihin.