Pekka Toveri: Tshetshenian sodasta tuttu Venäjän armeijan perisynti toistuu nyt Ukrainassa – ”Ei siitä kauhean hyvää tule”
Puolen vuoden lihamylly Ukrainassa kantaa vääjäämätöntä veroaan. Siitä todistaa presidentti Vladimir Putinin määräys paikata armeijansa vahvuutta 134 000 sotilaalla.
Koska Venäjä ei ole virallisesti sodassa, valtio ei voi määrätä rintamalle reserviläisiä tai asevelvollisia varusmiehiä.
Heidät on houkuteltava vapaaehtoisiksi sopimussotilaiksi joko rahalla tai aatteella. Nyt ei kumpikaan naula vedä.
– Rintamalle hyväksytään jopa ilman mitään aiempaa sotilaskoulutusta, pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri sanoo ja lisää sotilaiden ikärajoja venytetyn ja kuntovaatimuksia helpotetun.
– Annetaan lyhyt, maksimissaan kuukauden koulutus, ja sitten pitäisi olla spesialisti tankkimies tai joku vastaava rintamalla. Ei siitä kauhean hyvää tule.
– Ne ovat enemmänkin aukon paikkaajia ja tykinruokaa kuin potentiaalista, hyvää taistelujoukkoa, kenraalimajuri evp analysoi ISTV:n studiossa 30.8.
Toveri arvelee heppoisesti koulutetulta joukolta sujuvan vain Venäjän maavoimien perustaktiikka: ensin raivataan raskaalla tykistöllä tietä, sitten mennään varovasti eteenpäin.
– Siinä mennään massalla. Toivotaan, että saadaan jonkinlaista kokemusta omaavia johtajia vetämään sitä porukkaa.
Kenraalimajuri evp Pekka Toveri
Putin komensi armeijansa Ukrainan rajojen yli 24. helmikuuta. Hyökkäysjoukoissa oli tuolloin eri lähteiden mukaan 100 000–120 000 miestä.
Oliko Venäjän paras aines tulessa jo keväällä?
– Kyllä. Sekä parhaalla kalustolla varustetut että parhaat joukot, Toveri sanoo.
Hän ottaa esimerkiksi maahanlaskujoukot. Nämä perinteisesti Venäjän armeijan eliittijoukot ovat huvenneet vähiin perinteisissä maavoimien taisteluissa.
– Joissakin rykmentissä on 60 prosentin tappioita. Eli parhaat syömähampaat ovat aika kuluneita jo.
Maahanlaskujoukot on koulutettu maahanlaskuoperaatioihin ja muihin erityistehtäviin. Ukrainassa ne ovat joutuneet taistelemaan pitkälle jalkaväen tapaan.
– Se on venäläinen perisynti, koska ei ole riittävästi laadukasta jalkaväkeä, Toveri toteaa ja kertoo käytännön olleen sama molemmissa Venäjän käymissä Tshetshenian sodissa.
Presidentti Vladimir Putinin ja hänen kenraaleidensa taktiseen osaamiseen ei kuulu omien sotilaiden säästäminen.
Läntiset uutislähteet (mm. CNN) ovat raportoineet Venäjän pakottavan haavoittuneita takaisin rintamalle tai palkkaavan uusia sopimussotilaita yksityisten turvallisuusyritysten kautta.
Uutislähteet pitävät ”uskottavana tietona” sitä, että Venäjän puolustusministeriö värväisi tuomittuja rikollisia sotimaan Ukrainaan.
– Wagner-palkkasotilasyhtiö on saanut luvan rekrytoida vankiloista taistelijoita. Heille on luvattu armahdus, jos he lähtevät rintamalle, ex-tiedustelukenraali sanoo.
– Tietojen mukaan ensimmäiset vangit ovat jo kaatuneet rintamalla.
Putinin värväyskäskyn jälkeen jokaiselle Venäjän hallinnolliselle alueelle (23 Venäjällä ja 2 Krimillä) annettiin määräys perustaa vähintään pataljoona. Tavoitteista on jääty, vaikka rekrytoiduille maksettavia bonuspalkkioita on korotettu.
– Kaikki on ollut vajaita joukkoja, Toveri kertoo.
Myös Kreml-myönteinen pravda.ru-sivusto on uskaltanut kajota kuumaan perunaan. Yhdysvaltalainen ISW (Institute for the Study of War) raportoi pravda-ru:n kritisoineen Pietarin alueen innotonta rekrytointia, joka ei ponnistellut riittävästi saadakseen julkisuuden henkilöitä kampanjansa vetovoimaksi.
Niinpä Pietarin vapaaehtoispataljoonan riviin oli heinäkuussa saatu vain sata sopimussotilasta (suomalaisen pataljoonan miesvahvuus on noin 750).
Yleinen näky Ukrainan vainioilla: tuhottua viholliskalustoa miehistöineen. Heidän matkansa päättyi lähelle Makarivin kylää 20. toukokuuta.
Venäjällä on yleinen asevelvollisuus. Mutta käytännössä vain parikymmentä prosenttia kustakin ikäluokasta koulutetaan. Muut välttävät varusmiespalveluksen hyvästä syystä, tai keplottelevat siitä kymmenin korruption keinoin.
– Kevään kutsunnoissa 89 000 varusmiestä astui riviin. Se merkitsee sitä, että kutsunnat epäonnistuivat pahasti. Tavoite oli 134 000, mikä on enemmän kuin normaalisti, koska tarkoitus oli täydentää joukkoja, Toveri sanoo.
– Mutta nyt kolmannes jäi tulematta.
Koska varusmiehiä ei voi määrätä sotaan, heitä yritetään houkutella sangen kovaan ratkaisuun.
– Varusmiesten omaiset ovat valittaneet, että palvelukseen tulevia kavereita painostetaan joukko-osastoissa sopimussotilaiksi, jotta heidät voisi lähettää Ukrainaan. Heihin kohdistuu nyt kovaa psykologista painostusta.
Venäläisiä sotilaita on kaatunut kymmeniätuhansia, mutta myös Venäjän kalustoa on tuhottu mittavasti. Kuvassa Khreshchatykin kaupungin kadulle tuotu romunäytös Ukrainan itsenäisyyspäivänä 21.8.
Sekä Venäjän että Ukrainan tappioluvut ovat olleet koko sodan ajan epävirallisia. Osapuolet eivät tiedota uskottavasti omista menetyksistään, joten on tyydytty arvioihin.
Pentagon arvioi elokuun alussa kuolleiden ja haavoittuneiden venäläissotilaiden yhteismääräksi 80 000.
– Tappiot ovat mittavat puolessa vuodessa, kun muistaa, että melkein kymmenen vuotta kestäneen toisen Afganistanin sodan aikana 11 000 venäläistä kaatui rintamalla ja 4 000 kuoli sairauksissa ja erilaisissa onnettomuuksissa.
Ukrainan armeijan miestappioiksi on arvioitu 10 000–20 000 kaatunutta.
Armeijansa kokonaisvahvuudeksi Ukraina ilmoitti ennen sotaa 200 000. Lähes miljoonan reserviläisen liikekannallepanon ja heidän koulutuksensa jälkeen Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov kertoi Timesin haastattelussa maan armeijassa olevan 700 000 sotilasta.