Perhe kertoo, kuinka vakava Uudenmaan prikaatin hukkumisonnettomuus oli – varusnainen koomassa kolme päivää
Varusnainen oli kymmenen minuuttia pinnan alla Uudenmaan prikaatin onnettomuudessa syksyllä. Yhdeksän asepalveluksen suorittajaa oli hukkua.
Viime lokakuussa Uudenmaan prikaatissa tapahtui vakava varusmiesonnettomuus.
Onnettomuus sattui vuorokauden pituisen, vaativan marssin päätteeksi. Varusmiesten piti kahlata veneestä rantaan 40 kilon varustuksessa, mutta he hyppäsivät veteen liian syvällä.
Uudenmaan prikaati tiedotti alkuun, että yksi varusmiehistä oli joutunut veden varaan.
Onnettomuuden vakavuus alkoi paljastua vasta, kun Onnettomuustutkintakeskus Otkes tiedotti tutkivansa onnettomuutta. Otkesin mukaan yhdeksän varusmiestä oli vaarassa hukkua. Tapauksen tutkii myös poliisi. Molemmat tutkinnat ovat kesken.
Vakavimmassa vaarassa onnettomuudessa oli yksi varusnainen. Hänen perheensä kertoo uusimmassa MOT-dokumentissa Varusmiehen kuolema, kuinka vaarallisesta tilanteesta tapauksessa oli kysymys.
MOT on kertonut aikaisemmassa jutussaan laajemmin Puolustusvoimissa tapahtuneista onnettomuuksista.
Varusnaisen sydän pysähtyi puoleksi tunniksi
Vakavimmassa vaarassa ollut varusnainen ehti perheen mukaan olla veden pinnan alla 10 minuuttia. Naisen sydän pysähtyi puoleksi tunniksi, ja hänen ruumiinsa lämpötila laski 28 asteeseen.
Kun nainen saatiin ylös rantaan, vastassa oli ambulanssi, joka pystyi aloittamaan ensihoidon heti.
Hukkuneen varusnaisen äiti kertoo tilanteesta, kun vanhemmat saapuivat sairaalaan. Hän esiintyy jutussa nimettömästi asian arkaluontoisuuden vuoksi.
– Me vanhemmat menimme läpi helvetin niinä päivinä, kun istuimme hänen sänkynsä vieressä tietämättä, jaksavatko uudelleenkäynnistetty sydän ja meriveden aiheuttamasta keuhkokuumeesta kärsivät keuhkot, herääkö hän enää koskaan ja jos herää, mitä aivotoiminnasta on jäljellä kymmenen minuutin veden alla olon ja pitkän elvytyksen jälkeen, perheen äiti kertoo.
Hukkunut nainen heräsi vasta kolmen vuorokauden jälkeen.
– Fyysinen ja aivotoiminnan toipuminen on ollut nopeaa, ja tytär on niiden puolesta entisellään. Mutta henkisesti me kaikki elämme vielä vahvasti trauman jälkimainingeissa emmekä halua julkisuuteen.
HUSin Ensihoidon ylilääkäri, professori Markus Skrifvarsin mukaan tällaisessa onnettomuudessa ensihoidon rooli on tärkeä.
– Kyllä tässä varmasti on ratkaissut toiminta siellä paikan päällä. On saatu hengitystie turvattua ja happea potilaalle.
Skrifvars kertoo, että kukaan ei tiedä, miksi jonkun potilaan aivot selviävät ja toisen eivät näin vakavasta onnettomuudesta.
– Mitään spesifistä hoitoa aivovaurioon ei ole, vaan odotellaan ja toivotaan, että potilas toipuu.
Tapaus koskettanut koko prikaatia
Uudenmaan prikaatin esikuntapäällikkö Pekka Snellman sanoo nyt, että Puolustusvoimien tiedottamisessa olisi ollut parantamisen varaa.
– Tämä tapaus kosketti koko prikaatia aika kovaa ja syvältä. Olemme prikaatin kriisiryhmässä, ryhmän sisäisessä kehittämisessä ja palavereissa huomioineet, että tässä on selkeästi parantamisen varaa meillä.
Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Kurt Kokko sanoo, että oli ilmiselvää, että Otkes alkaa tutkia asiaa. Tapauksen tutkinnan odotetaan valmistuvan kevään aikana.
– Oli ilmiselvästi se riski, että siinä olisi voinut menehtyä useampi henkilö, Kokko sanoo.
Uudenmaan prikaatin mukaan sen tavoitteena on nolla onnettomuutta.
Esikuntapäällikkö Pekka Snellman vakuuttaa, että palvelusturvallisuus otetaan vakavasti. Toiminnan luonteeseen liittyvät kuitenkin mahdolliset vaaratilanteet.
– Meidän tehtävä ja toiminnan luonne on kuitenkin sellainen, että siihen sisältyy riskejä ja onnettomuuksia voi valitettavasti sattua.