Pesäpalloliiton pomot kommentoivat häirintäkohua – näin liitossa reagoidaan paisuneeseen Kaijansinkon tapaukseen
Suomen Pesäpalloliitto tiedotti perjantaina pesäpallovaikuttaja Petri Kaijansinkon saaneen vuoden mittaisen peli- ja toimitsijakiellon epäurheilijamaisesta käytöksestä. Toimitsijakiellosta päättivät Pesäpalloliiton liittokunta ja Superpesiksen hallitus.
Peli- ja toimitsijakielto on määrätty Suomen urheilun eettisen keskuksen toteuttaman selvityksen perusteella. Kyseisessä Suekin selvityksessä tutkittiin Kaijansinkon toimintaa Porissa vuosina 2009–2011 ja Raumalla 2014–2015. Suekin selvityksessä ilmeni myös kolmas tapaus, joka tapahtui Jyväskylässä vuonna 2017.
Kaijansinkko toimi Kirittärissä seurajohtajana. Kirittäret tiedotti keväällä Kaijansinkon jättävän tehtävänsä omasta aloitteestaan.
Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Rämet muistuttaa, että Kaijansinkon tapauksen yksityiskohtia ei voida avata.
–Nämä kyseiset kolme pelaajaa ovat vahvan yksityissuojan piirissä. Meillä ei ole mahdollisuutta avata sitä, mitä he ovat Suekin kuulemisessa kertoneet. Jos he päättävät itse kertoa siitä, he toimivat asiassa itsenäisesti. Me emme voi kuitenkaan kertoa tästä asian arkaluontoisuuden takia. Käytös on epäasiallista. Kuten julkisuudessa on ollut puhetta, hän (Kaijansinkko) on myöntänyt nämä kaksi ensimmäistä tapausta. Sieltä tavallaan löytyvät perusteet, Rämet kertoo.
Kyse on epäasiallisesta käytöksestä. Onko kyse seksuaalisesta häirinnästä?
– Se on ollut häirintää, epäasiallista käytöstä. En voi mennä niin pitkälle yksityiskohtiin. Nämä ovat ikävä kyllä sellaisia asioita, joista ei pysty kertomaan.
Mistä 12 kuukautta määräytyi rangaistukseksi?
– Ongelma on se, ettei meillä tai muualla ole hirveästi vastaavan kaltaisia ennakkotapauksia. Tämä rangaistus oli se, joka koettiin tässä tapauksessa riittäväksi. Käytännössä hän on ollut tämän prosessin ajan jo viisi kuukautta väliaikaisessa toimitsijakiellossa. Se loppuu joulukuun 29. päivä. Tämä on kokonaisharkinta, mitä liittojohtokunnassa on tehty. Apunamme on ollut kaksi juristia, jotka ovat pystyneet suhteuttamaan rangaistuksen mittaa.
Miksi Porin tapaus todettiin vanhentuneeksi?
– Kymmenen vuotta tulee yleisestä oikeuskäytännöstä. Porin tapauksesta on yli kymmenen vuotta.
Mitä uutta on ilmennyt Rauman tapauksesta?
– Tämäkin on ikävä kyllä vahvan yksityisyyssuojan alla. Ne ovat sellaisia tietoja, jotka eivät olleet aiemmit tiedossa. Me emme vaan voi avata sitä.
Suekin tutkinnan kautta on ilmennyt kolmas tapaus, joka tapahtui Jyväskylässä 2017. Mistä tässä on kyse?
– En pysty kertomaan tästäkään sen tarkemmin. Tämä menee samaan kategoriaan.
Viimeisen vuoden aikana on noussut esiin paljon puhetta pesäpallokenttien epäasiallisesta käytöksestä ja kielenkäytöstä. Mitä konkreettisia toimia Pesäpalloliitossa on tehty ja tehdään häirinnän kitkemisen eteen?
– Rangaistukset ja koulutuskampanjat ovat näitä toimia. Sellaiset asiat, jotka tulevat tietoon, niihin käytetään sanktioita, jotka meidän säännöt mahdollistavat. Lisäksi valistamme, koulutamme ja kampanjoimme. Meillä on ohjelmia, joissa voi matalalla kynnyksellä kertoa epäasiallisesta käytöksestä. Olemme lisänneet koulutusohjelmaan kursseja, joissa asioita käsitellään. Lasten ja nuorten leirien pelinjohtajilla on velvollisuus suorittaa tällainen kurssi, Rämet päättää.
Yle Urheilu tavoitti myös Pesäpalloliiton puheenjohtaja Ossi Savolaisen kommentoimaan aihetta.
Mitä jatkossa edellytetään seuroilta?
– Painotamme asian tärkeyttä kaikissa seurajutuissa sekä kaikissa sellaisessa, jossa toimitaan lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Onhan tämä sellainen asia, joka pitää joka paikassa varmistaa. Pitää löytää varmuus siitä, että jokaisesta seurasta löytyy henkilöitä, jotka voivat rohkaista tällaisissä tapauksissa lapsia, nuoria, naisia sekä miehiä olemaan välittömästi yhteydessä, Savolainen kertoo.
Tiedotteessa sanotaan, että koulutusjärjestelmään on lisätty häirinnän vastaiseen tekemiseen liittyviä osia, joiden läpikäynti edellytetään mm. lasten ja nuorten leireille tulevilta valmentajilta ja pelinjohtajilta. Mitä näillä osilla tarkoitetaan?
– Se on yleisen tietoisuuden lisäämistä ja seurojen toimijoiden velvollisuuksia rohkeasti puuttua mahdollisiin tapauksiin. En välttämättä tiedä urheilusta, mutta ehkä yritysmaailmasta löytyy konkreettisia esimerkkejä siitä, millä tavalla ihmiset pystytään saamaan näistä asioista tietoiseksi.
– Se on monimutkaista ja joudutaan varmaan eri ikäluokissa käsittelemään aika eri tavalla. Yleistä tietoisuutta pitää lisätä. Pitää mahdollistaa se, että seuroissa on henkilöitä, joihin voi olla yhteydessä. Vaikka meillä olisi miten hyvä systeemi tahansa, mutta ei ihmisiä, jotka pystyvät ottamaan näitä asioita vastaan, ei tämä ikinä johda mihinkään.
Ketkä näitä asioita sitten hoitaisivat?
– Ihan vanhemmista lähtien. Joukkueenjohtajat ja pelinjohtajat. Kaikki vastuulliset seuratoimijat. Ei riitä, että pelkkä seurajohtaja tai pelinjohtaja vastaavat siitä. Tämä asia pitää olla selvänä kaikille niille, jotka toimivat pesäpallon tiimissä.
Seksuaaliseen häirintään syyllistynyt Petri Kaijansinkko jättää tehtävänsä Kirittärissä
SUEK tutkii pesäpallon häirintätapauksen – tapaus etenee myös Pesäpalloliiton kurinpitoon