Banner Before Header

Petra Verhelästä, 29, tuli ensimmäinen naistuomari Bandyliigassa – maajoukkueessa yksi hetki jäi erityisesti mieleen: ”Kentälle mentiin poliisisaattueessa”

Petra Verhelä, 29, teki reilu kaksi viikkoa sitten Lappeenrannassa suomalaista jääpallohistoriaa, kun hän tuomaroi ensimmäisen ottelunsa miesten pääsarjassa, Bandyliigassa. Verhelästä tuli sarjan ensimmäinen nainen, joka on toiminut Bandyliigassa tuomarin tehtävissä.

– Se oli ihan hieno kokemus. Ennen ottelua jonkun verran jännitti, mutta se aika nopeasti hälveni, kun oli kaksi kokenutta tuomaria mukana. He osasivat hyvin käsitellä tilannetta, ja oli helpompi olla, Verhelä kertoo Yle Urheilulle.

Ottelu oli Verhelän mukaan helpohko. Veiterä kukisti WP-35:n selvästi maalein 16–0, joten Verhelä sai paljon harjoitusta niin sanotuissa perusasioissa.

– Ei se tuomarointi niin hirveästi muutu juniorisarjoista. Miehissä vauhti on toki kovempaa ja tilanteet tulevat nopeammin, mutta samoja peruasioita sielläkin oli, Verhelä sanoo.

Suomen maajoukkueessa ja Wiipurin Susissa jääpalloa edelleen pelaava Verhelä aloitti tuomarina jalkapallon parissa noin kymmenen vuotta sitten. Tuomaritehtäviin houkutteli isä, joka on toiminut itsekin tuomarina jalkapallossa ja jääpallossa.

– Jalkapallo on ollut vieläkin mukana, vaikka on ollut välillä välivuosia. Olen ollut linjatuomarina miesten nelosessa ja naisten kakkosessa. Päätuomarina en ole hirveästi viheltänyt, Verhelä sanoo.

Naisia nähdään tuomareina miesten sarjoissa harvakseltaan. Esimerkiksi käsipallon miesten SM-liigaa viheltää tällä hetkellä kaksi naista. Lentopallon miesten Mestaruusliigassa on toiminut tällä kaudella yksi naistuomari, mutta lajin pääsarjoissa on kaikkiaan neljä naistuomaria.

Jääkiekon SM-liigassa naistuomaria ei ole tällä kaudella nähty, mutta miesten Mestiksessä Jenni Heikkinen on viheltänyt linjatuomarina.

Jääpallossa Verhelä on puolestaan lajinsa ainoa lisensoitu naiserotuomari. Verhelän mukaan tämä johtuu naisten vähäisestä harrastajamäärästä. Esimerkiksi naisten pääsarjassa on ainoastaan neljä joukkuetta.

– Urheilija helposti ryhtyy tuomariksi pelaajauran jälkeen, mutta kun ei ole pelaajia, ei ole myöskään innokkaita ihmisiä tuomariksi. Se on harmi, mutta nyt yritämme. Jos saisimme yhden kolmikon suomalaisia tuomareita, niin voisimme olla arvokisoissakin kolmikkona, Verhelä sanoo.

Juuri arvokisoissa viheltäminen on Verhelällä mielessä. Naisten arvokisoissa ei ole vielä nähty suomalaista naistuomaria.

– En tiedä onko se unelma vai tavoite, mutta haluaisin naisten MM-kisoihin tuomariksi sen jälkeen, kun pelaajaurani loppuu maajoukkueessa, Verhelä sanoo.

Vuoden naisjääpalloilijaksi vuonna 2016 valittu Verhelä kertoo katsovansa uransa jatkoa kausi kerrallaan. Vuodesta 2008 lähtien maajoukkuueessa pelannut Verhelä edustaa seuraavan kerran Suomea MM-kisoissa maaliskuun puolivälissä Ruotsissa, ellei kisoja siirretä jälleen koronatilanteen takia.

Maajoukkueuralta Verhelälle on jäänyt erityisesti mieleen Venäjän MM-kisat vuonna 2012, jolloin Suomi saavutti pronssia.

– Olemme muutaman kerran voittaneet MM-pronssia, ja on ollut muutenkin hienoja turnauksia ja tapahtumia. Varsinkin Venäjällä olleet tapahtumat ovat olleet aika hienoja verrattuna Suomeen, Verhelä muistelee.

– Siellä kisat on niin paljon isompi juttu, ja kaikki on järjestetty viimeisen päälle. Kentälle mentiin poliisisaattueessa, ja siellä oli fanejakin, jotka pyysivät nimikirjoituksia. Suomessa ei voisi kuvitellakaan, että sellaista tapahtuisi.

Lue myös:

Source Link yle.fi