Piilevä keliakia voi olla aikapommi – tunnista yllättävät oireet, jotka eivät rajoitu vatsavaivoihin
Hoitamattomana keliakialla voi olla hyvin hankalia tai vakavia seurauksia. Silti keliakiaa potevat tietämättään kymmenettuhannet suomalaiset.
– Enemmän on niitä, joilla keliakia ei ole tiedossa kuin niitä, joilla on jo diagnoosi, Keliakialiiton asiantuntijalääkäri, lääketieteen tohtori ja keliakiatutkija Pilvi Laurikka toteaa.
Viljojen valkuaisaineen gluteenin aiheuttamaa keliakiaa sairastaa seulontatutkimusten mukaan vajaa kaksi prosenttia väestöstä. Suomessa se tarkoittaa noin 110 000 henkeä. Diagnoosi on nyt noin 40 000 henkilöllä.
”Enemmän on niitä, joilla keliakia ei ole tiedossa kuin niitä, joilla on jo diagnoosi.
Aiemmin keliaakikot saivat KELAn ruoka-ainekorvausta, jonka takia diagnoosin saaneiden tarkka lukumäärä oli tiedossa. Korvausjärjestelmää ei enää ole, joten määrää ei tiedetä yhtä tarkasti.
– Ilman diagnoosia on liiton arvion mukaan noin 70 000 henkilöä, Keliakialiiton viestintäpäällikkö Leila Alivuotila kertoo.
Keliakian diagnosoimattomuus on mahdollista, koska oireilu on epämääräistä ja ailahtelevaa.
– Keliakia voi olla lääkärillekin hankala tunnistaa, koska siinä ei ole yhtäkään sellaista oiretta, josta voisi sanoa, että se viittaa aina vain keliakiaan, Laurikka sanoo.
Keliakian tavallisimmat oireet ovat erilaisia vatsavaivoja, koska keliakian pääasiallisin tapahtumapaikka on ohutsuolessa. Mutta sen lisäksi keliakia esiintyy todella monenlaisin oirein, Laurikka lisää.
”Keliakia voi olla lääkärillekin hankala tunnistaa, koska siinä ei ole yhtäkään sellaista oiretta, josta voisi sanoa, että se viittaa aina vain keliakiaan.
Oireilu voi vaihdella lievästä vakavaan ja välillä voi olla oireetontakin aikaa.
– Lievempään oireiluun myös helposti totutaan eikä haeta apua.
Keliaakikolle sopivia vaihtoehtoja perinteisille jauhoille ja leiville: jauhoseos, hirssihiutaleita, sokerijuurikaskuituhiutaleita ja gluteeniton sämpylä.
Epämääräisiä ja moninaisia oireita voi olla myös hoitavan tahon vaikea liittää keliakiaan.
– Lieväoireisissa on varmasti enemmän diagnosoimattomia kuin vakavampia oireita potevissa, Laurikka toteaa.
Keliakialle tyypillisiä vatsaoireita kuten vatsakipua, suolistokouristelua, ripulia, ilmavaivoja ja vatsan turvotusta osataan epäillä herkemmin keliakiaksi kuin muualla elimistössä ilmenevää oireilua. Elimistön huonovointisuus näkyy usein myös pahoinvointina, oksenteluna, ruokahaluttomuutena, närästyksen tunteena tai tahattomana laihtumisena.
Suoliston ulkopuolinen oireilu mahdollistuu verenkierron kautta.
– Keliakia on koko kehon autoimmuunisairaus, koska keliakian vasta-aineet ja tulehdusvälittäjäaineet leviävät kaikkialle elimistöön verenkierron kautta.
Keliakian pahimpiin haittoihin kuuluvat imeytymishäiriöt, koska elimistön toiminnalle välttämättömiä ravintoaineita jää saamatta. Gluteeni käynnistää reaktion, jossa elimistön oma puolustusjärjestelmä aiheuttaa suolistossa limakalvovaurion, jolloin ohutsuolen suolinukka katoaa ja suolen pinta tulehtuu.
”Keliakia on koko kehon autoimmuunisairaus.
Laurikka painottaa, että keliakiatesti tulee tehdä ennen kuin vähentää tai lopettaa gluteenin syömisen.
– Kaikista vahingollisinta on noudattaa melkein gluteenitonta ruokavaliota. Silloin keliakian diagnosointi on vaikeaa tai jopa mahdotonta, Laurikka perustelee.
– Kun ruokavaliossa on vähänkin gluteenia, keliaakikolla se pitää yllä suolinukan tulehdusta. Oireilu on vähäistä tai kenties sitä ei edes ole, mutta elimistöön aiheutuu silti haittoja.
”Kaikista vahingollisinta on noudattaa melkein gluteenitonta ruokavaliota. Silloin keliakian diagnosointi on vaikeaa tai jopa mahdotonta.
Oireilun määrä ja suolinukan vaurioitumisen vakavuus eivät ole suoraan kytköksissä. Lieväkin oireilu voi aiheuttaa pahaa jälkeä suolinukassa, mutta toisaalta kovakaan oireilu ei välttämättä näy suolinukan täytenä katoamisena.
Suuri osa diagnosoimattomista ja oireettomista keliaakikoista on tutkimuksissa kokenut hyötyvänsä gluteenittomasta ruokavaliosta.
– Vaikka moni sanoo, ettei heillä ole oireita, ruokavaliota noudattamalla he huomaavat tiettyjen vaivojen poistuneen, joita eivät ole edes yhdistäneet syömiseen.
Keliakiaa olisi syytä etsiä väestöstä matalalla kynnyksellä varsinkin riskiryhmistä kuten keliaakikkojen lähimmät sukulaiset sekä muita autoimmuunisairauksia kuten ykköstyypin diabetesta ja kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavat.
– Jos oireita on pitkään ennen kuin keliakia diagnosoidaan, elimistö altistuu suuremmalle joukolle erilaisia vaivoja. Vaivat voivat myös kroonistua.
Lievä keliakia voi olla kuin aikapommi, jonka vaikutukset alkavat näkyä kehossa vasta vuosien tai vuosikymmenten jälkeen, kun pitkittyneiden ja kasaantuneiden oireiden aiheuttamat seurannaissairaudet puhkeavat.
Kealiakian havaitseminen määrittää sen, kuinka tiukasti ja kuinka pitkään gluteenitonta ruokavaliota pitää noudattaa. Jos kyseessä on keliakia, ruokavalion tulee olla tiukka loppuiän, koska keliakiaan ei tunneta parantavaa hoitoa.
Jos sen sijaan kyse on jostain muusta vastaavanlaista oireilua aiheuttavasta sairaudesta, on mahdollista löytää kokeilemalla toimiva ruokavalio, jossa rajoitteita on kenties paljonkin vähemmän kuin keliakiassa.
Gluteeniyliherkkyys on eri asia kuin keliakia. Siitä tiedetään vielä varsin vähän.
– On ihmisiä, joilla ei tutkimuksissa havaita keliakiaa, mutta silti he saavat oireita gluteenipitoisista viljoista. Gluteeniyliherkkyys aiheuttaa oireita, muttei välttämättä nykytiedon mukaan saa suolistossa aikaan pysyvää vahinkoa. Se ei ylläpidä samanlaista tulehdusreaktiota kuin keliakia, Laurikka kertoo.
”Lievä keliakia voi olla kuin aikapommi, jonka vaikutukset alkavat näkyä kehossa vasta vuosien tai vuosikymmenten jälkeen.
On myös mahdollista, että oireilu johtuu jostain muusta viljan ainesosasta kuin gluteeni.
– Varsinkin vehnässä on ATI-proteiineja, joiden tiedetään aiheuttavan joillekin oireita.
Myös FODMAP-yhdisteet voivat olla syynä oireisiin. Terveyshaittoja voi välttää jättämällä viljat ruokavaliosta.
– Tutkimusta tehdään paljon, mutta monessa kohtaa tietoa tarvitaan lisää. Vaikka tällä hetkellä ei olisi havaittu yhteyttä tiettyihin haittoihin, se ei tietenkään tarkoita, etteikö sellaista voitaisi vielä löytää.
Keliakia voi puhjeta missä iässä tahansa, myös lapsena. Vaikka keliakiatesti olisi jossain elämänvaiheessa osoittanut, ettei keliakiaa ole, sairaus voi puhjeta myöhemmin.
Keliakian vähemmän tunnettuja oireita
Keliakia voi oireilla hyvin laaja-alaisesti. Näitä oireita aiheuttavat monet sairaudet, mutta myös keliakia.
Nivelkivut
Keliakian tyypillisin niveloire on epämääräinen nivelsärky. Niveltulehdusta ilmenee harvemmin. Vaihdevuosien jälkeen niveloireita aiheuttavat myös estrogeenin puute ja ikääntyminen, mutta taustalla saattaa vaikuttaa myös keliakia.
Aftat
Hammastahnan vaahtoamista lisäävä ainesosa aiheuttaa osalle ihmisistä aftoja suuhun. Jos aftat eivät häviä, vaikka vaihtaa vaahtoamattomaan hammastahnaan, taustalla saattaa olla keliakia.
Suolentoiminnan vaihtelu ja ummetus
Oireilu voi olla hyvin samantyyppistä kuin toiminnallisissa vatsavaivoissa kuten esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymässä.
Päänsärky
Joskus keliakia aiheuttaa päänsärkyä, aivosumun tunnetta ja väsymystä.
Anemia sekä d-vitamiinin, kalsiumin ja b12-vitamiinin alhainen taso
Keliakia vaurioittaa suolinukkaa, jolloin heikkenevän ja vajavaisen imeytymisen takia alkaa esiintyä monenlaisia ravintoaineiden puutoksia erilaisine oireineen.
Maksa-arvojen nousu
Erityisesti maksaentsyymipitoiset maksa-arvot kuten ALAT saattavat nousta, yleensä kuitenkin lievästi.
Osteoporoosi
Luun alhaisen mineraalitiheyden arvioidaan johtuvan useista syystä, mutta yksi mekanismeista liittyy puuttuvaan suolinukkaan. Se häiritsee kalsiumin ja D-vitamiinin imeytymistä, jolloin luusto heikkenee. Osteoporoosia ennakoiva osteopenia eli alentunut luuntiheys on yleinen ja alidiagnosoitu tauti.
Ihokeliakia
Ihokeliakiaa pidetään keliakian myöhäisempänä vaiheena. Kutiava ja rakkulainen ihottuma on ollut aiemmin paljon yleisempää, mutta koska keliakia havaitaan nykyään yleensä aiemmin, sairaus ei enää ehdi edetä ihokeliakiaksi.
Masennus ja hermosto-oireet
Masennuksen tiedetään liittyvän keliakiaan, vaikka yhteyttä on hankala osoittaa. Ilmenee myös muuta hermostollista oireilua.
Hedelmättömyys
Keliakia on harvinainen syy hedelmättömyyteen, mutta jos selitystä ei löydy tavanomaisimmista syistä, on perusteltua tarkistaa keliakian vasta-aineet.