BRYSSEL, BELGIA. Ryanair-konsernin toimitusjohtajan Michael O’Learyn mukaan lentomatkustus palaa Euroopassa nopeasti koronapandemiaa edeltäväksi, erityisesti halpalentojen kysynnän elpyminen on ollut nopeaa.
Ryanair lentää tulevana kesänä moniin suosittuihin kohteisiin jo enemmän kuin vuonna 2019, kun yhtiö saa huhtikuussa 20 uutta lentokonetta.
Ryanair-konsernin toimitusjohtajan Michael O’Learyn mukaan yhtiön kunnianhimoiset laajentumissuunnitelmat tulevat muuttamaan Euroopan sisäistä matkustamista. Ryanair on jo nyt ylivoimaisesti suurin lentoyhtiö Euroopassa, viime vuonna se kuljetti 160 miljoonaa matkustajaa.
Matkustajamäärällä mitattuna toiseksi suurin yhtiö on Lufthansa, joka kuljetti viime vuonna 101 miljoonaa matkustajaa. Finnairin matkustajamäärä oli 9,1 miljoonaa matkustajaa.
Kasvu edellyttää uusien koneiden hankkimista ja uusien reittien avaamista.
Ryanair ja Boeing neuvottelevat suuresta, jopa 200 matkustajakoneen tilauksesta. Toimitukset ajoittuisivat vuosille 2027-2031. O’Learyn mukaan tilaus on tarkoitus julkistaa loppuvuodesta tai ensi vuoden alussa.
Suomi on lähivuosien uusi matkakohde monelle keskieurooppalaiselle turistille
Ryanair tarvitsee uusiin koneisiin matkustajia, ja sellaisia löytyy alueilta, joihin lentotarjonta on vielä vähäistä. Halpalentoyhtiöiden kiinnostus on lisääntymässä Skandinavian kohteisiin, ja esimerkiksi Ryanairille Rovaniemestä on tullut talvisin tärkeä reittikohde.
Suomessa Ryanair lentää myös Helsinki-Vantaalle, Tampere-Pirkkalaan ja Lappeenrantaan.
– Lappeenrantaan olemme lentäneet pian kymmenen vuotta. Meidän kannaltamme se on hyvin pieni markkinapaikka, mutta lennot toimivat hyvin ja yhteistyö lentoaseman kanssa sujuu erinomaisesti. Pidemmällä aikavälillä meillä on halua laajentua siellä, sanoo O’Leary.
O’Learyn mukaan Suomella on valtavia mahdollisuuksia kehittyä matkailumaana, mutta samalla Suomi on kallis ja haastava kohde lentoyhtiölle. Siksi yhtiön laajenemissuunnitelmissa edelle menevät monet Itä- ja Etelä-Euroopan maat.
– Italia, Espanja ja Portugali haluavat lisätä lentoja ja elvyttää matkailua koronan jälkeen. Meidän on edullisempaa lisätä näihin maihin vuoroja, ja myös matkustuskysyntä on näillä alueilla suurempaa.
Tänä vuonna Ryanair on avannut uusia reittejä myös Puolaan, Romaniaan, Bulgariaan, Slovakiaan ja Italiaan.
Halpojen lentojen aika on ohi – miten käy halpalentoyhtiöiden?
Koronarajoitusten jälkeen erityisesti halpalentoyhtiöt ovat onnistuneet palauttamaan reittejä ja matkustusta perinteisiä verkostolentoyhtiöitä, kuten Lufthansaa, Air Francea ja Finnairia nopeammin.
Mutta Ukrainan sodan seurauksena kallistunut polttoaine tulee vaikuttamaan lentolippujen hintoihin Euroopassa.
– Maksamme lentopolttoaineesta tänä vuonna keskimäärin 90 dollaria tynnyriltä, viime vuonna 67 dollaria. Sen takia emme näe tänä kesänä 9,99 euron tarjouksia, mutta silti myynnissä on edullisia lippuja, sanoo O’Leary.
Yksi tynnyri vastaa 159 litraa lentopolttoainetta.
O’Learyn arvioin mukaan lentolippujen hinnat nousevat Euroopassa tänä kesänä 10-15 prosenttia. Korotukset jäänevät pienemmiksi, kuin mitä monet lentoyhtiöt ovat aiemmin ennustaneet.
Tulevina vuosina hintoja nostavat myös päästöoikeudet ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöönotto.
Euroopan lennonjohtojärjestö Eurocontrolin mukaan halpalentoyhtiöiden markkinaosuus tulee kasvamaan edelleen. Jo tällä hetkellä enemmän kuin joka toinen lentomatka tehdään Ryanairin, EasyJetin, Vuelingin ja Wizz Airin kaltaisilla halpalentoyhtiöillä, ja kesällä yhtiöt lentävät jo enemmän kuin ennen koronapandemiaa.
Ryanairin kasvusuunnitelmat ovat kunnianhimoisia.
– Muutaman vuoden kuluttua vuotuinen matkustajamäärämme ylittää 200 miljoonan rajan, jatkaa Michael O’Leary.
Euroopan yöjunabuumi ja halpalennot lisäävät lomamatkustusta
Euroopassa yöjunien tarjonta ja suosio ovat lähes räjähdysmäisessä kasvussa. Varsinkin lyhyillä reiteillä yhä useampi valitsee lennon sijasta junan.
– Junilla on oma rooli matkustamisessa. Junat ovat kilpailukykyinen vaihtoehto reiteillä, joissa matka-aika on 2-3 tuntia. Kun matka-aika ylittää kolme tuntia, junat eivät pysty enää kilpailemaan hinnoilla eivätkä matkustusmukavuudella, pohtii O’Leary.
Ensi kesänä nousevana trendinä näyttää olevan juna- ja lentomatkojen yhdistäminen niin, että osa lomamatkasta tehdään junalla.
Samalla Euroopan sisäinen lomamatkustus lisääntyy tuntuvasti, kun Venäjän ylilentokiellon takia Aasian-lentojen tarjonta pysyy vielä vähäisenä ja lippujen hinnat korkeina. Myös korkea inflaatio ja hintojen kallistuminen vaikuttavat lomasuunnitelmiin. Kaukolennon sijaan moni valitsee loman lähialueilla.
Uusiutuvien lentopolttoaineiden tuotantoa lisättävä
Ryanair-konsernin toimitusjohtaja Michael O’Leary antaa haastattelun Ylelle Brysselissä, jossa on käynnissä EU:n suurimman lentoyhtiöjärjestön Airlines for Europen (A4E) kokous. Ryanair on yksi järjestön perustajajäsenistä, ja A4E toimii Euroopan lentoyhtiöiden äänitorvena komission suuntaan.
Lentoyhtiöt haluavat painostaa komissiota ja Euroopan maiden hallituksia, että uusiutuvien lentopolttoaineiden tuotantoa lisättäisiin nopeammin, kuin mitä öljytuotteiden valmistajat tällä hetkellä suunnittelevat.
– Jos aidosti haluamme, että Euroopan lentoyhtiöt ovat hiilineutraaleja vuonna 2050, Euroopan hallitusten on ryhdyttävä pikaisesti toimiin, jotta uusiutuvan lentopolttoaineen tuotantoa tuetaan ja tuotantomääriä lisätään. Näin tapahtuu Yhdysvalloissa, puhisee Michael O’Leary.
Ryanair on sopinut Shellin kanssa uusiutuvan SAF-polttoaineen toimituksista vuosina 2025-2030 noin 200:lle yhtiön käyttämälle lentoasemalle Euroopassa. Neste toimittaa vastaavaa polttoainetta yhtiön Amsterdamista lähteville lennoille.
Mutta toimitukset kattavat vain pienen osan tarpeesta. Ryanair operoi 240 lentoasemalta yli 2900 lentoa joka päivä.
– Vaikka saisimme kaiken Euroopassa tuotetun SAF-polttoaineen käyttöömme, se riittäisi yhdeksi päiväksi ja vain pieneen osaan lennoistamme.
Lentoliikenne pyritään saamaan hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Koska uusiutuvia SAF-polttoaineita on tarjolla kysyntää vähemmän, yhtiöt pystyvät lisäämään niiden käyttöä vähitellen. Ryanairin tavoitteena on, että vuonna 2030 kaikesta sen käyttämästä polttoaineesta uusiutuvien osuus on 12,5 prosenttia.
Taustalla on maksuttomien päästöoikeuksien lakkaaminen lähivuosina, ja käyttämällä SAF-polttoaineita lentoyhtiöiden tarvitsee ostaa vähemmän päästöoikeuksia. Kyse on suurista rahoista, varsinkin jos yhtiön laivastossa on yli 500 lentokonetta, ja lähivuosina koneita on tulossa lisää.