Poikkeuksellinen muutos Venäjän eliitti­joukon tuki­kohdassa Suomen lähellä – tuoreet satelliitti­kuvat paljastavat yllätyksen

Venäjällä on useita merkittäviä sotilastukikohtia lähellä Suomen lähialueella ja jopa lähellä rajaa. Tukikohtien toiminta on herättänyt huolta erityisesti siitä lähtien, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

Kun Suomi päätti hakea sotilasliitto Naton jäseneksi, Venäjä myös alkoi rummuttaa kovia puheita ankarista vastatoimista.

Jo vuoden 2023 alussa maa ilmoitti lisäävänsä sotilasvoimaa Suomen vastaisella rajalla tulevien kolmen vuoden aikana. Presidentti Vladimir Putinin mukaan Venäjä perustaa esimerkiksi Moskovan ja Leningradin sotilaspiirit Läntisen ja Pohjoisen sotilaspiirien tilalle. Ilmoitus on tullut myös Karjalaan perustettavasta uudesta armeijakunnasta.

Sodan syttymisen jälkeen moni venäläinen varuskunta on kuitenkin päinvastoin hiljentynyt, kun joukkoja ja kalustoa on siirretty niistä rintamille eri puolille Ukrainaa.

Mikä tilanne rajan takana on nyt?

Ilta-Sanomat tilasi Planet Labs -yhtiöltä tuoreet satelliittikuvat Suomea lähellä olevista Venäjän tärkeimmistä sotilaskohteista.

Kävi ilmi, että yhdessä, Suomen näkökulmasta kriittisessä tukikohdassa, on tapahtunut silmiinpistävä, asiantuntijan mukaan jopa poikkeuksellinen muutos.

Kuvia IS:lle analysoi Ukrainan sotaa avointen tietolähteiden kautta seuraava analyytikko Pasi Paroinen.

Lue lisää: Putin määräsi perustettavaksi Leningradin sotilaspiirin – Pekka Toveri avaa, mitä se tarkoittaa

Viron rajan tuntumassa sijaitsee strategisesti tärkeä Pihkovan sotilasalue. Siellä majapaikkaansa pitävät Venäjän yhdeksi eliittijoukoksi tituleerattu 76. ilmarynnäkkö­divisioona sekä 334. kuljetuslentorykmentti ja sotilastiedustelu GRU:n erikoisjoukko­prikaati.

Pihkova on Suomen näkökulmasta kriittinen varuskunta-alue. Hypoteettisessa sotatilanteessa sieltä toimiva ilmarynnäkködivisioona saattaisi muodostaa uhan lähialueille.

Venäläiset yrittivät vallata ilmarynnäkköjoukoilla Hostomelin lentokentän Ukrainan sodan ensimmäisenä päivänä. Hypoteettisessa sotatilanteessa Pihkovaan sijoitetut joukot saattaisivat siis uhata Suomenkin kenttiä.

– On mahdollista, että Pihkovan poikia voitaisiin käyttää sellaiseen operaatioon. He ovat myös aivan Naton Baltian-rajalla. On kuitenkin epätodennäköistä, että tilanne eskaloituisi sodaksi Venäjän kanssa, Ukrainan sodan karttapalvelua ylläpitävä asiantuntija John Helin kuvaili IS:lle viime elokuussa.

Puolustusvoimat on korostanut koko Ukrainan sodan ajan, ettei Suomeen nyt kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Venäjän sotavoima on ollut sidottu Ukrainaan.

Pihkovan lentokentältä ilmaan nousevan 76. ilmarynnäkködivisioonan tiedetään osallistuneen Ukrainassa muun muassa Kiovan taisteluihin helmi-maaliskuussa 2022. Ryhmä on myös yhdistetty Butshan kaupungissa keväällä 2022 tapahtuneeseen verilöylyyn, jossa kuoli suuri määrä ukrainalaisia.

– 76. divisioona on ollut monella puolella Ukrainaa. Venäjä käyttää sitä kovana keihäänkärkijoukkona, John Helin kuvaili kyseistä yksikköä aiemmin.

Tuoreissa satelliittikuvissa Pihkovasta paljastuu yllätys. 3. maaliskuuta 2024 otetussa satelliittikuvassa näkyy, että lähes kaikki lentokoneet ovat hävinneet Pihkovasta. Ero on huomattava verrattuna toukokuussa 2023 otettuun kuvaan.

– Normaalisti kentällä olisi noin 25–30 kappaletta IL-76 -mallisia isoja kuljetuskoneita. Nyt niitä on kuvassa vain neljä, joista niistäkin yksi näyttäisi olevan huollossa, Paroinen toteaa.

Lue lisää: Satelliittikuvat paljastavat: Alakurtin varuskunta olikin liki tyhjä sodan alkaessa

Venäjän tiedetään menettäneen joitakin raskaita kuljetuskoneita Ukrainassa. Lisäksi neljän IL-76-koneen kerrotaan vaurioituneen viime kesänä Pihkovaan osuneessa Ukrainan drone-iskussa.

Kaikki Pihkovasta puuttuvat koneet tuskin ovat kuitenkaan tuhoutuneet taisteluissa tai iskuissa.

– Koneiden puuttuminen lentokentältä viitannee enemmänkin siihen, että kalusto on erittäin aktiivisessa käytössä, Paroinen arvioi.

Paroinen kertoo Venäjä käyttävän IL-76-lentokoneita Ukrainassa muun muassa haavoittuneiden ja kaatuneiden sotilaiden siirtoihin sekä huolto- ja henkilöstö­kuljetuksiin.

Lue lisää: Lennokki-iskussa Viron rajan lähellä vaurioitui useita venäläisiä sotilas­koneita – tämä tiedetään nyt

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö ja nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri (kok) pitää Pihkovan tyhjenemistä poikkeuksellisena.

– Vaikka olisi kovempikin harjoitustoiminta päällä, niin hyvä, että silloinkaan edes puolet venäläisten lentokalustosta on käytettävissä.

Toverin arvio on, että Venäjä on siirtänyt Pihkovan koneensa turvaan Ukrainan uusien drone-iskujen varalta, kuten on tehty eräiden muidenkin lentotukikohtien osalta.

– Koneita on siirretty Kuolan niemimaan ja Kaukoidän suuntaan.

Virolainen Lõuna-Eesti Postimees -lehti uutisoi keskiviikkona, että Venäjä olisi siirtämässä koneitaan Pihkovasta Hanti-Mansian alueelle Länsi-Siperiaan vajaan 3 000 kilometrin päähän Pihkovasta. Uutinen perustui paikalliseen venäläiseen Telegram-kanavaan.

Aivan kokonaan lentokentän alue ei ole silti tyhjentynyt. Esimerkiksi viereisellä varikolla näkyy Pasi Paroisen mukaan normaalimäärä kalustoa.

IS:n aiemmassa vertailussa Pihkovan alueella ei näkynyt suurta muutosta kaluston määrässä vuosien 2021 ja 2023 välillä. Kentältä oli havaittavissa niin IL-76- kuin Antonov An-26 -kuljetuskoneita.

Yksi suurimmista Venäjän lähivaruskunnista, Alakurtti, sijaitsee ainoastaan noin 50 kilometrin päässä Suomesta.

Lapin Sallan korkeudella oleva Alakurtti on Venäjän armeijan 80. arktisen moottoroidun jalkaväkiprikaatin tukikohta.

Lue lisää: Satelliitti­kuvat Ala­kurtin tuki­kohdasta Venäjällä paljastavat tärkeän asian Putinin Nato-ajatuksista

Kymmenen vuotta sitten perustettu prikaati on kevyt moottoroitu yksikkö, johon kuuluu noin 2 000 sotilasta. Se on koulutettu nimensä mukaisesti arktiseen sodankäyntiin.

4. maaliskuuta otetussa satelliittikuvassa Alakurtin ylle laskeutuva lumikerros paljastaa, että tukikohta on pysynyt ainakin jonkinlaisessa vireystilassa. Vaikka kaluston määrä ei ole kasvanut aiempaan verrattuna, joidenkin varikoiden edustalta paljastuu tuoreita harjoitustoiminnan jälkiä.

– Myös ampumaradoille johtavat tiet näyttäisivät olevan auratut, joten niiden voi olettaa olevan aktiivisessa käytössä, Paroinen kertoo.

Paroisen mukaan Alakurttiin on valmistunut viime vuosien aikana muutamia uusia rakennuksia.

Mikään kuvissa ei silti viittaa varuskunnan merkittävään laajentamiseen tai vastaavaan toiminnan lisääntymiseen, hän täsmentää.

Yle kertoi heinäkuussa 2022, että Alakurtista olisi kuljetettu hyvin todennäköisesti sotaan yli sata ajoneuvoa ja raskasta kalustoa, kuten kymmeniä panssarivaunuja.

Samalla mahdollisesti jopa puolet prikaatin parista tuhannesta sotilasta olisi lähtenyt tukikohdasta.

Myös IS uutisoi viime elokuussa, miten Alakurtista oli lähtenyt runsaasti sotilaita ja kalustoa vuosien 2021 ja 2023 välillä – suuntanaan Ukraina. Samalla selvisi, että Alakurtin varuskunnan alueelle oli kaivettu juoksuhautoja.

– On voinut tulla käsky varautumiseen Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Voi olla pelkoa sabotaasista tai varautumista drooni-iskuihin. Toisaalta sotilaita saatetaan vain pitää kiireisenä. On näitä tehty muuallekin kuin Alakurttiin, John Helin arvioi kaivantoja aiemmin IS:lle.

Paroisen mukaan Alakurtista on voitu viedä Ukrainaan muun muassa MT-LB tyyppisiä panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja.

– On toki mahdollista, että nekin on vain siirretty muualle varuskunnan alueella.

Elottomin Suomen naapurissa olevista isoista venäläisvaruskunnista vaikuttaisi olevan Petsamon 200. moottoroitu jalkaväkiprikaati lähellä Jäämeren rannikkoa.

Satelliittikuvien perusteella se on hiljentynyt lähes tyystin.

– Osa varastoalueista ja muista rakennuksista näyttää siltä, ettei niiden pihoja ja teitä ole aurattu hetkeen. Kalustoa on näkyvillä vähänlaisesti, ja se vähä, mitä on näkyvillä, ei vaikuttaisi olevan mitenkään aktiivisessa käytössä, Paroinen summaa.

Myöskään varuskunnan viereiset harjoitusalueet eivät tuntuisi olevan kovinkaan kovalla käytöllä, sillä helmikuun lopulla otetun kuvan mukaan lumipeitteeseen ei ole piirtynyt tuoreita ajoneuvojen jälkiä.

– Tuore paksu lumikerros voi toki peittää tällaiset nopeasti, ja lunta on ollut selvästi aika paljon kuvanottohetkellä, Paroinen tarkentaa.

Yhtenä Venäjän valioryhmänä pidetyn prikaatin vahvuudeksi on arvioitu ennen sotaa 4 000–5 000 sotilasta. Sen käytössä on ollut muun muassa T-80 BVM-panssarivaunuja.

Nykyään arktisen erikoisjoukon tilanne ei ole enää yhtä loistokas. Suomen itärajan tuntuman venäläisvaruskunnista juuri Petsamon jalkaväkiprikaatin kerrotaan kokeneen pahimmat menetykset Ukrainassa. Eri lähteiden mukaan se olisi moukaroitu lähes olemattomiin Ukrainan rintamilla.

Muun muassa yhdysvaltalaisen Washington Post -lehden selvityksessä Petsamon prikaatin todetaan kärsineen katastrofaalisia tappioita sodassa.

Norjan tiedustelupalvelu arvioi reilu vuosi sitten, että Petsamosta Ukrainaan komennetun kolmen taisteluosaston 3 000 sotilaasta jopa puolet olisi saanut surmansa.

Lue lisää: Washington Postin selvitys paljastaa: näin Petsamon 200. moottoroitu jalkaväkiprikaati tuhoutui Ukrainassa

Lue lisää: Norjalaisarvio: Venäjän maa­joukkojen vahvuus Kuolan niemimaalla enää murto-osa entisestä

Karjalankannakselta, noin 35 kilometriä Viipurista kaakkoon, löytyy Kamenkan tukikohta. Se on Venäjän väkevimpiä varuskuntia Suomen lähistöllä, ja sitä pidetään alati valmiudessa.

Muun muassa panssarivaunuilla vahvistettu kasarmi on 138. moottoroidun jalkaväkiprikaatin asemapaikka. John Helin on kuvannut Kamenkaa ”yhdeksi rakkaista rajavaruskunnistamme”.

– Mikäli tulisi sota, Kamenkan ja Alakurtinkin pojat laitettaisiin ekana peliin, Helin totesi viime vuonna IS:n haastattelussa.

Kuten muistakin sotilasyksiköistä, myös Kamenkasta on määrätty joukkoja taistelemaan Ukrainaan. IS:n saama kuva Kamenkasta on elokuulta 2023, ja ainakin tuohon asti varuskunta vaikuttaa komennuksista huolimatta pysyneen aktiivisena myös sodan aikana.

Paroisen huomion kiinnittävät erityisesti eri puolille tukikohtaa kaivetut tuoreet taisteluhaudat ja poterot, mikä viittaisi siihen, että jalkaväen koulutustoiminta olisi jatkunut alueella.

– Joko varusmiehiä tai reserviläisistä koottuja täydennysjoukkoja, joita harjoitutetaan ennen rintamalle lähettämistä.

Myös Helin huomioi aiemmin IS:lle laajojen kaivantojen ilmestymisen Kamenkaan vuosien 2022 ja 2023 välillä.

– Kamenkassa on alettu kaivaa harjoitusmielessä. Alakurtin kaivannot näyttävät enemmän puolustukseen tarkoitetuilta, nämä taas kaivautumiskoulutuksiin tarkoitetuilta, hän arvioi.

Kalustoa Kamenkassa ei ole havaittavissa suuria määriä.

– Alueen varikolla on pieniä määriä ajoneuvoja, jotka näyttäisivät olevan käytössä. Mutta muutama alue on tyhjentynyt sitten vuoden 2022, Paroinen vastaa.

Melko tyhjillään ammottavat myös kaksi lentotukikohtaa hieman idempänä Pohjois-Venäjän Murmanskissa olevalla Severomorskin sotilasalueella.

Lentotukikohdat sijaitsevat Venäjän pohjoisen laivaston suljetulla laajalla sotilas­alueella. Siellä Jäämeren rannikon kiemuraisiin lahtiin on säilötty myös laivaston tuhoisimmat aseet: ballistisin, mannertenvälisin ohjuksin varustetut ydinsukellusveneet.

Paroinen havaitsee Severomorsk-3-kentällä 13 erilaista hävittäjää, mutta muuten silmiin ei osu mitään poikkeavaa.

– Lentokentällä olisi tilaa isommallekin määrälle koneita. Alueen ajoneuvovarikoilla ei näy mitään erityisiä muutoksia suuntaan tai toiseen.

Lue lisää: Putinin viimeinen oljen­korsi: Ydin­sukellus­veneet Suomen itärajan takana

Venäjän pohjoisen laivaston tukikohtana toimiva Severomorsk-1 on helmikuun lopulla napatussa kuvassa varsin hiljainen.

– Tukikohdassa pitäisi normaaliolosuhteissa olla erilaisia hävittäjäkoneita ja helikoptereita, joita ainakaan tässä satelliittikuvassa ei näy juurikaan, Paroinen pohtii.

– Tämä voi toki olla normaalia vaihtelua, jossa koneet ovat harjoittelemassa tai sijoitettuna toiselle kentälle.