– Ei oo mittään hättää, tokaisee kyyjärveläisen Lennun klapin toiminnanjohtaja Sakari Parkkonen.
Hän tarkoittaa: polttopuun myyjillä ei totisesti ole hätää, muttei sen puoleen myöskään ostajilla. Suomalaiset ovat nimittäin taas hamstrauskannalla. Jos koronakeväänä 2020 ostettiin kaupat tyhjiksi vessapaperista, täydentävät kansalaiset nyt polttopuuvarantojaan toden teolla.
– Kyllä lokakuussakin puuta riittää, hän tyynnyttelee.
Puheiden tarkoituksena on suitsia käsistä lähtenyttä klapikauppaa. Ilta-Sanomien soittokierros polttopuun jälleenmyyjille kertoo, että kauppiailla on käsissään onnellinen ongelma: puun kysyntä on nyt suurempaa kuin mitä kauppiaat ehtivät myydä.
Tämän seurauksena myynnin viiveet kasvavat useiden viikkojen, jopa yli kuukauden mittaisiksi. Juupajokelainen Polttopuukauppa.com ilmoittaa verkkosivuillaan, että klapitoimitusta saa odottaa nyt nelisen viikkoa.
– Ihan kaikki, mitä puukuivuriin päivässä menee, myydään. Kuukausimyynnit ovat sitä luokkaa, ettei voi kuin päätä pyöritellä ja pysytellä vauhdissa mukana, naurahtaa firman asiakaspalvelija Teemu Virta.
Onpa käynyt niinkin, että kova kysyntä on pakottanut jopa sulkemaan polttopuun verkkokaupan hetkeksi. Näin kävi lapualaiselle Klapilalle.
– Myyntimme meni aivan katosta läpi sen jälkeen, kun Porin Suomi-areenassa puhuttiin näistä hallituista sähkökatkoista. Meille tuli hetkessä niin paljon tilauksia, että oli pakko pistää verkkokauppa koko elokuuksi kiinni, kertoo Klapilan yrittäjä Marjaana Suominen.
Sitten on heitä, jotka myyvät kokonaan eioota. Kun soittaa sastamalalaisen KlapiTilan numeroon, kertoo puhelinvastaaja, että kovan kysynnän vuoksi koivuklapit on myyty tältä vuodelta loppuun.
Kotimainen polttopuukauppa pyörii käytännössä pienten perheyritysten tai muiden alojen yrittäjien sivubisnesten varassa. Tavanomaisesti tutut asiakkaat ostavat tutuilta myyjiltä, ja klapeja kaupitellaan ilmoitustauluilla, paikallislehdissä ja verkossa.
Kaupan valtakunnallisia lukuja on tästä johtuen hankala seurata, sanoo Bioenergia Ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty.
– Tämä on hyvin ruohonjuuritason toimintaa ja se pyörii paljolti puskaradion varassa.
Nyt markkinoille on kuitenkin tullut valtavasti lisää ostajia. Trendi alkoi jo keväällä 2020, kun ihmiset muuttivat mökeilleen etätöihin, mutta erityisesti kesän myötä kärjistynyt energiakriisi on lisännyt polttopuun kysyntää ennen kokemattomalla tavalla.
– Suomessa on paljon kiinteistöjä, joissa on tulisija, mutta joita ei aktiivisesti lämmitetä. Nyt tällaistenkin tulisijojen omistajat ovat havahtuneet tilanteeseen, mutta heillä ei välttämättä ole tietoutta polttopuun hankintakanavista. He ovat sitten lähteneet kyselemään puuta vähän joka suunnasta, ja lisäkysyntä on tullut ehkä tästä, Tuohiniitty analysoi.
Koska suoria lukuja alalta ei ole, korostaa Tuohiniittykin, että hänen arvionsa perustuu puhtaasti keskusteluihin alalla työskentelevien kanssa.
Luonnonvarakeskus (Luke) sentään kartoittaa pientalojen polttopuun käyttöä kerran kymmenessä vuodessa. Sen viimeisin luku on vuodelta 2018, ja siinä näkyy lämmityskauden 2016–17 polttopuun käyttö.
Selvityksen mukaan puuta poltettiin seurantakauden aikana Suomessa 6,9 miljoonaa kiintokuutiometriä ja energiaa se tuotti noin 15 terawattituntia. Suunnilleen saman verran energiaa tuli myös turpeen käytöstä. Nousua edellisistä luvuista vuosilta 2007–06 oli kolmisen prosenttia.
Tämän tarkempia lukuja Luken yliaktuaarilla Jukka Torvelaisella ei tuoreimmasta tilanteesta ole esittää.
– Mutta minullakin on käsitys, että melkoinen polttopuunostokiima on tällä hetkellä päällä, hän letkauttaa.
Samalla hän huomauttaa, että viimeisimpien lukujen mukaan vain neljännes käytetyn puun kokonaismäärästä on ollut ostettua puuta.
– Kolme neljäsosaa on hyödynnetty esimerkiksi omista metsistä tai muilla tavoin sukulaisten tai tuttavien kautta. Silloinhan puun kustannukseksi ei tule kuin mahdollisesti sen kuljetus- tai muut työkulut.
Luonnollisesti myös polttopuun hinta on noussut. Torvelainen sanoo, että polttopuun keskihintaa ei seurata, mutta että kysynnän lisäksi kuluja on nostanut klapibisneksen ammattimaistuminen. Monet esimerkiksi kuivaavat puunsa koneellisesti, hän sanoo.
Myös Taloussanomien haastattelemat puukauppiaat myöntävät hintojen nousun.
– Venäjän polttopuun poistuminen markkinoilta muutti meidän kaupankäyntimme ihan mahdottomaksi. Hintoja on ollut pakko nostaa sen verran, mitä on pakko, jotta voimme tehdä kauppaa jatkossakin. Toistaiseksi saamme raaka-ainetta aika hyvin, sanoo Lennun klapin Sakari Parkkonen.
He myyvät koivuklapia tällä hetkellä reilulla sadalla eurolla per heittokuutio (tunnetaan myös nimellä heittomotti). Mitta vastaa kuutiometriä vastaavaa tilaa, johon polttopuut on heitelty. Se on tyypillinen polttopuun mittayksikkö. Taloussanomat on avannut polttopuun mittayksiköitä tässä jutussa.
Lue lisää: Kuluttaja hämmästyi puubriketin kovaa hintaa – ”Nyt torpattiin näidenkin käyttäminen lämmitykseen”
Twitteristä poimittujen klapikeskustelujen mukaan heittomotin hinnat heittelevät 50 euron ja 150 euron välillä. Hintahaitari on yhtä laaja kuin bisneskin: Mitä ammattimaisempaa työ on, sitä kalliimpaa on myös puu. Siksi pakattujen halkojen hintoja ei täysin voi verrata irtokuutiohintoihin, koska työ maksaa.
Näin asian selittää myös Klapilan Marjaana Suominen. Hän on hankkinut puunsa jo kymmenen vuotta Etelä-Pohjanmaan Metsänhoitoyhdistykseltä. Tällä lailla pidetään myös huoli siitä, että laatu on priimaa – ja jos ei ole, ei siitäkään tarvitse lähteä kinaamaan yksityisten metsänomistajien kanssa.
– Hinnat ovat nyt kovia, sen minäkin voin sanoa. Mutta tämä on lopulta fyysistä työtä: halot säkitetään ja pinotaan eurolavoille käsin. Tämä on aika kompakti ja siisti vaihtoehto ihmisille, jotka haluavat valmiin paketin eivätkä halua itse pinota irtoklapeja.
Myyjät luottavat kuitenkin siihen, että kovimman ruuhkan loputtua myös puun hinta normalisoituu.
– Hinnoissa tullaan varmasti jossain vaiheessa vähän taaksepäin. Nyt hintoja on pitänyt nostaa, jotta menekkiä saisi edes vähän hillittyä, Polttopuu.comin Teemu Virta sanoo.
Klapihysteriassa on siis hyvä säilyttää maltti.
– Onhan se hienoa, että kauppa käy, mutta en minä halua, että ihmiset ovat huolissaan, Klapilan kauppias Suominen sanoo.
Hän kertoo suositelleensa uusille asiakkaille ensin pienempien erien ostamista. Tärkeää on seurata, paljonko polttopuuta tosiasiassa kuluu suhteessa sähkönkulutukseen.
Bioenergia Ry:n Tuohiniitty laskee, että motillinen puuta tuottaa noin 900 kilowattituntia energiaa.
– Jos se maksaa satasen, vastaa se tilannetta, jossa sähkön hinta on 11 senttiä kilowattitunnilta. Mutta jos sähkön hinta huitelee jossain 20–30 sentissä, niin kyllähän puun polttaminen silloin kannattaa.
Näitä kustannuksia kuluttajan kannattaa hänestä siis vertailla.
– Se ei ole monimutkainen yhtälö.
Lue lisää: Näin selvität, ovatko polttopuut riittävän kuivia – katso nerokas niksi
Luken Jukka Torvelainen kehottaa kuluttajia myös kartoittamaan ilmaisia vaihtoehtoja.
– Ymmärtääkseni eniten puun puutetta on juuri kaupungeissa, eli kaupunkiasujien kannattaa käydä vaikka maaseudulla asuvat sukulaiset tai tutut läpi. Sitten myös rakennustyömaiden jätepuu on usein polttopuuksi erittäin hyvää. Ylijäämäpuulavat tyhjenevät nopeasti.
Tärkeää joka tapauksessa on, että poltettu puu on tarpeeksi kuivaa. Puu tulee myös sytyttää ylhäältä päin, hän lisää.
– Tulisijassa ei saa polttaa muuta kuin hyvin säilytettyä ja kuivaa, laadukasta puuta. Vaikka esimerkiksi muovista ja kartongistakin tulee lämpöenergiaa, ne lisäävät kuitenkin pienhiukkaspäästöjä. Ne taas lisäävät terveyshaittoja etenkin pientaloalueilla.