Susikoulu huolehtii suomalais­lasten koulunkäynnistä nyt Prahassa – näin menestys­konsepti syntyi: ”Opettajan sydäntäni raastoi”

Praha

Metro kuljettaa toimittajan Zlicinin kaupunginosaan Prahan laitamille. Kun lähtee kävelemään metroasemalta ja ohittaa bussiaseman sekä uuden lasiseinäisen toimistotalon, edessä avautui pieni puistoalue.

Puiston läpi kulkeva polku johtaa uudennäköiselle asuinalueelle, jonka keskellä seisoo komea, kolmannen lukuvuotensa juuri aloittanut koulurakennus. Koulu kattaa koko peruskoulutuksen, eli luokat 1.–9. Nyt siellä ahkeroi myös 21 suomalaista lasta.

Zliciniläiseen koulurakennukseen on asemoitunut Susikoulu, vuoden 2015 Montpellierin EM-kisoissa lanseerattu konsepti. Susikoulu tarjoaa koripallon arvokisoihin matkanneille suomalaislapsille mahdollisuuden hoitaa koulutehtäviään luokassa kahden opettajan valvomana ja opastamana.

Lapset suorittavat omista kouluistaan Suomesta saamiaan läksytehtäviä kahdessa luokkahuoneessa. Toinen on niin kutsuttu hiljainen tila, jossa tehdään tehtäviä. Toisessa päivän urakkansa jo suorittaneet pelaavat Hirsipuuta.

Aiemmin päivällä oppilaat ovat tutustuneet paikallisen koulun oppilaisiin. Tuolloin molemmat muun muassa opettivat toisilleen oman kielensä vaikeiden sanojen ja sanontojen ääntämistä sekä muutamia perussanoja.

Jenna, Milla ja Ella työn touhussa Susikoulun luokassa. Kuva: Jussi Nukari

– Mun mielestä on kivaa, että tänne pystytetty tämä koulu. Olisi tylsää vain kävellä vanhempien kanssa pitkin kaupunkia joka päivä, sanoo 12-vuotias Ella, joka käy kuudetta luokkaa Helsingin Kaisaniemen koulussa tanssipainotteisella luokalla.

– On ollut kivaa, kivempaa tehdä läksyt näin kuin yksin hotellihuoneessa, komppaa porvoolainen viidettä luokkaa käyvä Jenna, 11.

– Onhan tämä ihan jees. On kiva oppia vähän esimerkiksi uusia kieliä, sanoo Jennan isoveli, ysiluokkalainen Janne, joka oli mukana jo Montpellierin Susikoulussa tokaluokkalaisena.

Ellan kaksossiskon Millan mielipide kuitenkin poikkeaa massasta.

– Ei koulunkäynti niin kivaa ole, mieluummin vain lomailisin, sanoo perheen kotikulmilla Laajasalossa koulua käyvä Milla Prahassa.

Ilmapiiri molemmissa luokkahuoneissa näyttää rennolta ja viihtyisältä. Vanhemmat lapset ja nuoret auttavat nuorempiaan ja kaikki näyttävät viihtyvän.

Eri ikäisiä lapsia onkin koossa laaja kirjo. Vielä Montpellierissä opetusta tarjottiin vain alakouluikäisillä, mut nyt mukana on myös yläkoululaisia ja yksi esikoululainen, joka saa opettaja Lauralta kiitosta kuuliaisesta viittaamisestaan.

Janne on ainoana Susikoulussa jo toista kertaa. Kuva: Jussi Nukari

Susikouluidean isä on Kisakallion urheiluopistossa Lohjalla projektien johtajana toimiva Harri Hollo. Aiemmin hänen tittelinsä Kisakalliossa oli markkinointi- ja kehitysjohtaja. Koulutukseltaan hän on luokanopettaja.

Idea syntyi vuonna vuonna 2014 koripallon MM-kisoissa Espanjan Bilbaossa. Kisakallio oli tuolloin juuri aloittanut yhteistyön Koripalloliiton kanssa.

– Bilbaossahan oli sen melkein 10 000 suomalaista. Kun siellä liikkui päiväsaikaan näki että suomalaisia oli joka puolella tosi paljon. Kiinnitin erityistä huomiota siihen, että siellä oli paljon lapsia ja nuoria, Hollo muistelee.

– Silloin opettajan sydäntäni raastoi, kun näin että lapset ikään kuin ajelehtivat siellä kaupungilla, eivätkä tehneet koulutehtäviä. Että he tavallaan kuluttavat sitä päivää. Ajattelin että kun ollaan kansainvälisessä ympäristössä, kansainvälisyys- ja kulttuurikoulutus ovat valtavia mahdollisuuksia. Silloin päässäni niksahti, että meillä olisi pitänyt olla Bilbaossa koulu.

Bilbaoon koulu ei enää ehtinyt, mutta Hollo alkoi työstää ajatustaan kohti seuraavan vuoden EM-kisoja Ranskan Montpellierissä.

– Esitin välittömästi kisojen jälkeen idean Dettmannin Henkalle, ja Henkka piti sitä erinomaisena. Hän lupasi, että jos Kisakallio tämän tekee, Susijengi tulee myös koulun penkille Montpellierissä.

Montpellierissä koulu oli pystyssä, ja paikalla oli Hollon muistin mukaan 24 oppilasta.

– Toteutimme sen silloin yhden opettajan voimin. Palaute sekä lapsilta, perheiltä että yleisesti korisperheeltä oli tosi positiivista. Meitä kiinnostaa lasten aktiviteetit, kasvatustyö ja pedagoginen välittäminen.

Harri Hollo on Susikoulun isä. Kuva: Jussi Nukari

Kaikki IS:n jututtamat lapset viipyvät Prahassa läpi koko lohkovaiheen. Ainakin Millan ja Ellan valtava matkaseurue jatkaa Prahasta matkaansa vielä jatkopeleihin Berliiniin.

– Meitä on mukana koko kuusihenkinen perhe, äidin paras kaveri lapsensa kanssa ja neljä serkkua, aika iso porukka, Milla kertoo.

– Olen puoliksi saksalainen, joten kiva käydä Berliinissäkin, paljastaa Ella.

Susikoululaiset käyvät koulua kaikkina arkipäivinä, eli koulupäiviä kertyy viisi. Näistä kolme sujuu paikalliseen kouluun integroituneena ja kaksi omassa porukassa. Vielä Montpellierissä paikallisessa koulussa vietettiin viidestä koulupäivästä yksi.

Aikaa on kuitenkin koulun ja pelien ohessa jäänyt myös kaupunkiin tutustumiseen.

– Kiva paikka, kauppoja olen enimmäkseen käynyt kiertämässä ja niistä onkin löytynyt vaatteita ja panda, Jenna sanoo.

– Tosi kaunis kaupunki, kehuu Ella.

Hollon mukaan palaute lapsilta, vanhemmilta ja opettajilta on ollut todella positiivista, minkä takia koulu päätettiin pystyttää uudelleen kotikisojen ja koronan perumien kisojen aiheuttaman tauon jälkeen. Hän toivoo, että jatkoa olisi luvassa entistä isompana.

Ensi vuonna Suomi pelaa MM-kisoissa, jotka järjestetään Japanissa, Filippiineillä ja Indonesiassa.

– Sanotaan näin, että visioita ja ajatuksia on olemassa. Mitään emme lupaa, mutta olisi superhienoa saada Susikoulusta kansainvälinen konsepti. Niin kansainvälinen konsepti, että koulu olisi pystyssä kaikissa kolmessa maassa, joissa kisoja pelataan. Lapsia ja nuoria tulisi kouluun globaalisti ja Oy Suomi Ab saisi näyttää omaa koulutusosaamistaan, Hollo sanoo.

– Sen eteen työskentelemme, että Susikoulu saa jatkoa. Ainakin suomalaisille oppilaille.