Kazakstanin presidentti Kassym-Jomart Tokajev välitti Venäjän Vladimir Putinille ”suurimman mahdollisen lahjan” pyytäessään Ivy-mailta sotilaallista apua maata ravistelevien mielenosoitusten nujertamiseksi. Näin uskoo Helsingin yliopiston Venäjän ja Euraasian tutkimuksen professori Vladimir Gelman, joka kertoo Moskovan isännän tarttuvan kernaasti tilaisuuteen paisuttaa vaikutusvaltaansa vanhalla neuvostoalueella.
Gelmanin mukaan viikolla kulovalkean tavoin roihahtanut protestiaalto tuli Kremlille yllätyksenä. Valtapoliittinen kannustin väliintulolle on kaksijakoinen: geopoliittisen vaikutusvallan kasvattaminen ja sisäpoliittisten riskien torjunta.
– Häntä (Putinia) kohtaavat samat ongelmat kuin (Kazakstanin ex-presidenttiä ja tosiasiallista johtajaa) Nursultan Nazarbajeviä. Hän on ollut vallassa kaksi vuosikymmentä, ikääntyy, eikä selvästikään halua suurta kansannousua omaa valtaansa vastaan, Gelman kertoo Ilta-Sanomille.
Lue lisää: Kazakstanin Almatyssa noin 2 000 otettu kiinni – kaupungissa kuultu ampumista ja räjähdyksiä
Venäjän johtama Ivy-maiden kollektiivinen turvallisuusjärjestö lähetti Kazakstaniin torstaina ensimmäiset joukkonsa. Gelmanin mukaan konfliktiin tulevaisuudessa osallistuvien sotavoimien laajuutta on tässä vaiheessa vaikea ennakoida. Hän ei usko nykytilanteen eskaloituvan täysmittaiseksi sodaksi, mutta pitää Kazakstaniin pysyvästi perustettavia venäläistukikohtia varteenotettavana uhkakuvana.
Asetelma olisi tuttu kylmän sodan ajan Itä-Euroopasta, ja Gelmanin mukaan Ukrainan kriisistä huolimatta Venäjällä olisi siihen riittävät resurssit. Kazakstanin viranomaiset käyttäisivät joukkojen läsnäoloa pelotteena tottelemattomille kansalaisille.
– En kuitenkaan usko, että venäläissotilaat tulevat ottamaan yhteen laajasti kazakstanilaisten protestoijien kanssa. Se olisi monistakin syistä ongelmallista. Alkajaisiksi siksi, että Kazakstanissa on merkittävä venäjänkielinen väestö, ja kazakstanilaiset saattavat suhtautua tähän ryhmään melko negatiivisesti. Venäjän joukot tuskin haluaisivat sotkeutua tähän sisäiseen konfliktiin.
Keskiaasialaisen maan levottomuudet alkoivat Mangistaun alueella Länsi-Kazakstanissa nestekaasun paikallisten hintojen noustua. Nestekaasua käytetään Kazakstanissa laajasti autojen polttoaineena. Gelmanin mukaan taustalla vaikuttaa kuitenkin laajempi rypäs eri syitä.
– Energian hintojen nousu oli selvästi lähtölaukaus, mutta ei syy. Monet ihmiset ovat tyytymättömiä nykytilanteeseen ja saman henkilön kolme vuosikymmentä jatkuneeseen valtakauteen. Vaikka Kazakstan on taloudellisesti verrattain menestynyt maa, ihmisten hyvinvointi ei ole juuri kohentunut. Tämän vuoksi suhteellisen pienikin asia riitti laukaisemaan protestin.
Kazakstanin hallitus jätti eroilmoituksensa keskiviikkona. Gelmanin mukaan maan poliittiselle kulttuurille ovat leimallisia kunnollisen opposition ja itsenäisten ammattiyhdistysliikkeiden puute, eikä vapaata lehdistöäkään ole ollut.
Lue lisää: Suomi huolestui Kazakstanin tilanteesta – Haavisto: Ihmisoikeudet ja median vapaus turvattava
Maata Neuvostoliiton hajoamisesta saakka johtanut Nazarbajev jätti tehtävänsä presidenttinä maaliskuussa 2019, mutta pitää tosiasiassa yhä ylintä valtaa Kansallisen turvallisuusneuvoston puheenjohtajana. Venäläismediat uutisoivat mielenosoittajien onnistuneen kaatamaan Taldykorganin kaupungissa Nazarbajevin patsaan.
Venäjän ja Kazakstanin hallitusten suhteet ovat Gelmanin mukaan moniselitteiset. Henkilökohtaisesti sekä Tokajev että Nazarbajev ovat lojaaleja Putinille, mutta samalla Kazakstan on eriytynyt Venäjästä neuvostohallinnon jälkeen. Gelmanin mukaan Kazakstania ei voi rinnastaa esimerkiksi Valko-Venäjään, joka on Venäjästä riippuvainen.
– Tämä (Venäjästä eriytyminen) oli tietysti Nazarbajevin saavutus, mutta on vaikea sanoa, mitä voimme odottaa tulevalta, Gelman sanoo.
Lue lisää: Venäläismediat: Kazakstanin poliisi ”eliminoinut” kymmeniä mielenosoittajia
Kazakstanin suurimmassa kaupungissa Almatyssa mielenosoittajia on otettu kiinni noin 2 000. Maan terveysministeriön mukaan levottomuuksissa on haavoittunut yli tuhat ihmistä.
Kazakstanin poliisi on taas kertonut ”eliminoineensa” kymmeniä mielenosoittajia Almatyssa. Myös viranomaisten kuolemista on kerrottu.
Gelmanin tiedossa ei ole tutkimusdataa Venäjän väliintulon tuesta Kazakstanin kansan parissa. Suureksi hän ei sitä usko.
– Uskoakseni mikään kansa ei katso ulkovaltojen joukkojen läsnäoloa positiivisesti.
Lue lisää: Venäläismediat: Kazakstanin poliisi ”eliminoinut” kymmeniä mielenosoittajia
Lue lisää: Suomi huolestui Kazakstanin tilanteesta – Haavisto: Ihmisoikeudet ja median vapaus turvattava
Lue lisää: Itsevaltiaan patsas kaadettiin Kazakstanissa – pilapiirtäjä tiivisti Putinin dilemman yhteen kuvaan