Banner Before Header

Pyhäjoen ydinvoimalahanke joutuu erityissyyniin Venäjä-kytköksen ja poliittisen tilanteen vuoksi – lupa venymässä vähintään loppuvuoteen

Ukrainan tilanne ja kiristynyt geopolitiikka Suomen itäpuolella on vähintäänkin imagotappio Fennovoiman uudelle ydinvoimalalle. Tilanne voi myös hankaloittaa voimalan rakennusluvan saamista.

Lopullisesta luvasta päättää Suomen hallitus riskiarvioiden jälkeen. Hankkeen Venäjä-kytkös käy sitä riskaabelimmaksi mitä enemmän geopoliittinen tilanne kiristyy.

Pyhäjoelle Perämeren rantaan tulevan Hanhikiven voimalan infrastruktuuria rakennetaan jo täydellä höyryllä, mutta minkäänlaiselle ydinvoimarakentamiselle lupia ei ole toistaiseksi hellinnyt suomalaisilta viranomaisilta.

Hanhikiven laitosalueen viereen rakennetaan parhaillaan voimalan hallintorakennusta. Kuva on viime lokakuulta. Tärkein työ tämän vuoden aikana on noin 12 hehtaarin kokoisen laitospaikan ja jäähdytysvesitunneleiden louhinta. Syvimmillään maata kaivetaan noin 20 metriä. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Kunnan rakennusluvan perusteella alueella saa tehdä vain valmistelevia töitä eli esimerkiksi rakentaa teitä ja seiniä ja kaivaa kuoppia. Niitä ydinvoimayhtiö tekee omalla vastuullaan.

Pelkästään valmisteleviin töihin työmaalla on palanut jo puoli miljardia euroa. Sen lisäksi sekä Suomessa ja Venäjällä että Ranskassa ja Saksassa on tehty kirjoituspöytien ja tietokoneiden äärellä paljon töitä. Ranskalaiset ja saksalaiset toimittavat voimalan turbiinin ja tietojärjestelmät.

Hankkeen kokonaishinnaksi arvioidaan 7–8 miljardia euroa.

Vielä viime vuonna Fennovoima toivoi lupapäätöstä kesään mennessä, mutta nyt näyttää, että se venyy vähintään syyskuuhun ja todennäköisesti vielä pidempäänkin.

Puolustusministeriö vaatii riskiarviota

Puolustusministeriö on ilmoittanut haluavansa voimalahankkeesta geopoliittisen riskiarvion. Analyysissä pitäisi ministeriön mukaan huomioida esimerkiksi hankkeeseen osallistuvan Rosatom-konsernin kytkös Venäjän turvallisuuspoliittisten päämäärien ajamiseen.

Venäjän valtionyhtiö Rosatom on sekä Fennovoiman osaomistaja, laitostoimittaja että laitoksen käyttämän ydinpolttoaineen ainoa tuottaja kymmenen ensimmäisen vuoden aikana.

Arveluttavaksi asetelman tekee Venäjän valtion korostunut rooli. Rosatom ei ole mikään tavallinen yritys, vaan Venäjän ydinvoima- ja ydinaseministeriö, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin professori Veli-Pekka Tynkkynen kuvaili Ylelle viime vuonna.

Puolustusministeriön mukaan (siirryt toiseen palveluun) geopoliittinen riskiarvio tarvitaan muun muassa siksi, että ”poliittisten ja kaupallisten suhteiden edelleen heikkeneminen EU:n, USA:n ja Venäjän välillä voisi lisätä sanktioita osapuolten välillä”.

Mahdolliset pakotteet ja kansainvälisten suhteiden heikkeneminen voisivat ministeriön mielestä vaikuttaa ydinvoimaprojektin rahoitukseen ja etenemiseen aikataulussa.

Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalle on rakennettu betoniasema. Mitään ydinturvallisuuden kannalta merkittäviä rakenteita alueella ei saa valaa ennen valtioneuvoston rakennuslupaa. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Ensin tulee STUK:n turvallisuusarvio

Säteilyturvakeskus STUK tekee tänä vuonna ensin kokonaisarvion hankkeen ydinturvallisuudesta.

Se ei ole kuitenkaan vielä saanut kaikkia lupaan tarvittavia dokumentteja Fennovoimalta. STUK odottaa saavansa puuttuvat materiaalit lähiviikkoina.

Sen jälkeen STUK:ilta kuluu noin puoli vuotta kokonaisarvion laatimiseen työ- ja elinkeinoministeriölle, Hanhikivi 1:n valvontaprojektin päällikkö Janne Nevalainen kertoo.

STUK arvioi ”sekä rautaa että inhimillistä toimintaa” ydinvoimalassa.

– Arvioimme, onko laitos ja sen järjestelmät suunniteltu ja voidaanko se rakentaa turvallisesti. Arvio pitää sisällään myös sijaintipaikan ja organisaation eli Fennovoimalla pitää olla sellainen organisaatio, että se voi suoriutua hankkeesta ja voimalan käytöstä, Nevalainen sanoo.

Fennovoima toimittaa sunnitelmiaan Säteilyturvakeskukselle yhteensä 15 erässä. Viime vuoden loppuun mennessä STUK sai niistä kaikkiaan 12,5.

STUK puolestaan on antanut Fennovoimalle tähän mennessä noin 500 selvityspyyntövaatimusta, joiden perusteella Fennovoima tekee parannuksia.

Ministeriö laatii kokonaisarvion

Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää STUK:in analyysin saatuaan muun muassa Fennovoiman ydinjätehuoltoa, yhtiön taloudellisia edellytyksiä rakentaa ja käyttää voimalaa sekä osaamisen riittävyyttä.

Se valmistelee valtioneuvostolle lopullisen rakennusluvan ydinenergialain mukaisesti.

– Me valmistelemme lupapäätöksen valtioneuvoston päätettäväksi, jolle kuuluu yhteiskunnan kokonaisedun harkinta. Tähän yhteiskunnan kokonaisetuun liittyy sitten tällainen vahvasti poliittinen harkinta, teollisuusneuvos Liisa Heikinheimo työ- ja elinkeinoministeriöstä TEM:istä kertoo.

Ennen kuin Säteilyturvakeskuksen ydinturvallisuusarvio on valmis, ministeriö ei voi laatia omaa turvallisuusarviotaan eikä lupahakemus etene TEM:issä. Arvion valmistuttua ministeriö järjestää julkisen kuulemisen.

– Kokoamme aineiston, ja sitten käymme meidän ministerin [työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä, (kesk.)] johdolla keskustelun, että miten se lupavalmius syntyy, Heikinheimo sanoo.

Ydinvoimalan rakennustyömaalla työskenteli joulukuussa jo lähes 500 työntekijää. Hankkeen pääurakoitsija on venäläinen Titan-2, joka on tehnyt sopimuksen Rosatomin kanssa. Kuva on viime lokakuulta. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Hankkeen pitää olla ”uskottava”

Ydinenergialain mukaisessa valmistelussa ei yleensä oteta huomioon poliittisen tilanteen kärjistymistä. Sen sijaan tilanteen pitää olla ”kaikin puolin” hyvä, jotta TEM voi esitellä myönteisen lupapäätöksen.

– Ehtojen pitää olla kunnossa ja hankkeen pitää olla niin sanotusti uskottava, Heikinheimo muotoilee.

Turvallisuuspoliittiseen tilanteen reagoi valtioneuvosto eli hallitus.

– Me aina sanotaan, että kyllähän valtioneuvosto pystyy myös peruuttamaan lupia. Valtioneuvostolla on valta tehdä omat harkintansa.

Voisiko Venäjä kiristää ruuvia?

Jos Suomi ei jostain syystä antaisikaan voimalalle lupaa, se voisi kärjistää välejä Venäjän kanssa. Lupaprosessin kanssa edettäneenkin hyvin varovaisesti. Sitä voidaan venyttää niin pitkään, että kaikki tarvittavat tiedot ja varmistukset on saatu.

Tänä talvena Venäjän on epäilty jarrutelleen poliittisista syistä kaasutoimituksia Keski-Eurooppaan, jossa on ollut pulaa kaasusta.

Voisiko se tulevaisuudessa jarrutella myös uraanisauvojen toimituksia Hanhikivelle poliittisen tilanteen kärjistyessä, koska se on voimalan ensimmäiset vuodet ainoa polttoainetoimittaja?

Käytännössä ei, koska ydinvoimalaan ladataan polttoainetta vain kerran vuodessa. Hanhikivellä on sovittu olevan koko ajan vähintään kahden vuoden polttoaineet varastossa.

Jos venäläiset eivät jostain syystä noudattaisi sopimusta polttoaineen toimituksesta, Fennovoima voi sopimusten perusteella ostaa uurania muualta.

Voit keskustella aiheesta 6.1. klo 23:een saakka.

Aiheesta lisää:

Source Link yle.fi