Ravintoloiden sulkeminen on monen yrittäjän toive parempien korvausten takia – ravintoloiden helmet ovat nyt keskittymässä suuryhtiöille

Helsinkiläinen ravintolayrittäjä Imran Naveed osti toisen ravintolansa helmikuussa. Hän katuu ostostaan jo nyt.

– Se oli huono aika ostaa, todella huono. Silloin uskoin, että pandemia on kohta ohi, mutta se on vielä kaukana siitä.

Kaupat Old Sophie -ravintolasta oli neuvoteltu syyskuussa 2020. Silloin koronatilanne näytti hellittävän. Omistus siirtyi Naveedille helmikuussa 2021, jolloin näkymä olikin taas surkeampi.

Mutta eikö toisaalta vaikeina aikoina yrityksiä pitäisi saada halvalla?

– Hyvissä ravintoloissa hinnat eivät mene koskaan alas oli aika mikä tahansa. Jos tiedetään, että ravintola on hyvä ja tekee tulosta niin se ei lähde halvalla.

Niin sanottuina normaaliaikoina Old Sophie -ravintola olisi maksanut takaisin ostohintansa, 250 000 euroa, kolmen vuoden liiketoiminnan tuotoilla. Nyt Naveed laskee takaisinmaksuajan kaksinkertaistuneen kuuteen vuoteen.

Valtion tukiakaan ei juuri heru, sillä Naveedin yhtiöön kuuluva, tien toisella puolella sijaitseva Käpygrilli tuottaa yhä sen verran, että kokonaisuutena yhtiöllä menee ”liian hyvin”. Siksi esimerkiksi valtion kustannustukea ei heru.

Ravintoloiden määrääminen suljettajavaksi kokonaan olisi sen sijaan yrittäjien mieleen. Se on tuonut yhtiöille valtion sulkemiskorvauksen, joka kattaa kiinteät kulut, kuten vuokrat.

Rohkeus ja rahoitus kateissa

Ravintolayrityksille maksetut valtion korvaukset ja tuet ovat pitäneet ravintolat jaloillaan ja konkurssit pelättyä harvalukuisempina. Lopettamisten sijaan ravintoloita on tullut myytäväksi tavallista enemmän.

Yrityspörssi-palvelun toimitusjohtaja Meri Varkoi-Anhavan havaintojen mukaan sekä myyjien että ostajien varovaisuus jarruttaa yrityskauppojen viemistä maaliin saakka.

– Ravintoloille on kyllä kysyntää ja yrityksiä menee myös kaupaksi. Mutta usein kuulee, että ostaja olisi ollut, jos vain olisi pankkirahoitusta saatavilla.

Pelkästään Yrityspörssin kautta myytävänä olevien ravintoloiden määrä otti harppauksen viime vuonna. Myynnissä oli 235 yritystä, kun ennen korona-aikaa vuonna 2019 myytäviä ravintolayrityksiä oli vajaa kaksi sataa.

Moni ravintolayrittäjä haluaisi myydä yrityksenä, mutta mahdolliset ostajat ovat varovaisia tai rahattomia. Rahoituksen saaminen on entistä vaikeampaa, koska pankit luokittelevat ravintolat nyt kriisialaksi.

– Korona-aika on saanut myyjät himmailemaan. Nyt mieluummin odotetaan muutama kuukausi ja näytetään tuleville ostajaehdokkaille, että myytävä yritys voi olla kannattava, Varkoi-Anhava arvioi.

Isoilla pelin paikka yrityskaupoissa

Yrityspörssi-nettipalvelussa ravintolat (siirryt toiseen palveluun) herättävät kiinnostusta.

Ne saivat vuonna 2020 katselukertoja enemmän kuin mitkään muut myytävänä olevat yritykset. Viime vuonna ravintolat putosivat toiselle sijalle kun verkkokauppayritykset kirivät niiden ohi.

Alle 30 000 eurolla on tarjolla esimerkiksi bistro Turussa, sushi-ravintola Helsingissä tai ruokaravintola Suonenjoella. Keravalta saisi yökerhon 2 600 euron kuukausivuokralla.

Varkoi-Anhava sanoo Yrityspörssiin tulevien kyselyiden perusteella, että moni yrityksen myyjä alkaa aktivoitua tänä vuonna.

Myös Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen uskoo, että ravintolamaailmassa alkaa tapahtua kahden tai kolmen vuoden kuluessa. Myyminen on pitkä, usein vuoden tai puolen vuoden prosessi.

– Korona tulee vauhdittamaan rakennemuutosta ja ala tulee keskittymään, kun isommat yritykset ostavat pienempiä, Kuismanen ennustaa.

Yksi alan jäteistä on samaa mieltä. Suuremmat yritykset ovat pystyneet sopeutumaan paremmin kuin pienet, joilla yhden ravintolan sulkeminen voi tarkoittaa koko yrityksen loppua.

Restelin toimitusjohtaja Mikael Backmanin mukaan hyviä liikepaikkoja kohtuullisella hinnalla on nyt tarjolla enemmän kuin aikoihin. Tässä bisneksessä hyvä sijainti on kaiken perusta.

– Vuokarataso on nyt parempi, kun ei ole ottajia yhtä paljon kuin ennen. Hyviä paikkoja voi saada normaaliin hintaan, kun hullu ylihinnan maksaminen on tippunut pois, Backman analysoi.

Keskellä yhä jatkuvaa koronapandemiaa toiminnan laajentaminen vaatii yritykseltä tukevaa kassaa ja rautaisia hermoja, sillä ravintolan kassakoneen kilinää odottavan aika voi olla pitkä. Restel teki vuonna 2020 tappiota lähes 15 miljoonaa euroa ja Backmanin mukaan viime vuosi on tuomassa yhtä raskaan pettymyksen.

Restelin yritysostokampanjaa paheksuttiin

Kriisi avaa myös hyviä pelipaikkoja. Pandemian kuluessa Restel on kasvanut ja onnistunut lisäämään useita kymmeniä paikkoja. Sen tavoitteena on palata alan ykköseksi S-ryhmän ja Noho-Partnersin ohi.

Restelillä on yli 200 ravintolaa. Sille kuuluvat pikaruokaravintolat Burger King, Taco Bell ja juomaravintolaketju Hemingway´s. Lisäksi se hoitaa tarjoilut muun muassa Kansallisoopperassa, Helsingin Musiikkitalossa, Hartwall-Areenassa sekä Turun ja Lahden messukeskuksissa.

– Nyt ei ole paikka pienille avata uutta. Nyt kasvavat isot yritykset, jotka avaavat uusia tai ostavat olemassa olevia paikkoja. Mutta kun kriisi alkaa olla ohi pienet tulevat taas mukaan. Näin se on aina ollut, Backman kuvaa ravintola-alan vaihtelua.

Restel joutui vuoden lopussa pieneen somemyrskyyn, kun sen muutama vuosi sitten julkaisema ilmoitus nostettiin twitter-keskusteluun. Ilmoituksessa Restel pyysi ilmoittamaan, jos ravintoloita hyviltä paikoilta on tulossa myyntiin.

Restel on osa Tradeka-osuuskuntaa, jonka edustajistossa on muun muassa Sdp:n ja Vasemmistoliiton kansanedustajia.

Joidenkin kommenttien mukaan suuri yhtiö käyttää epäreilusti hyväkseen koronarajoituksien aiheuttamaa yrittäjien ahdinkoa. Restel poisti ilmoituksen ennen joulua, mutta sen kasvutavoite ei kadonnut.

Ostetaan ravintoloita -ilmoitus sai kohun avulla huomiota ja monia myynnissä olevia ravintoloita kaupiteltiin Restelille tilanteessa, jossa yrityksille löytyy vähemmän ostajia kuin myyjiä.

– Yhteydenottajat eivät ole olleet hädässä, vaan ovat huomanneet että esimerkiksi 30 vuoden yrittäjäuran jälkeen nyt on hyvä aika lopettaa, Backman kuvaa yhteydenottoja.

Kriisivuosi vähensi konkursseja, mutta lisäsi lomautuksia

Ravintola-alalle on odotettu konkurssiaaltoa tai jopa -tsunamia, mutta monen alalla toimivan yllätykseksi sellaista ei ole kuulunut. Tilastokeskuksen mukaan konkursseja on päinvastoin ollut vähemmän kuin ennen koronakriisiä.

Konkurssien jäämistä asiantuntijoiden odotuksia vähäisemmäksi selittävät monet tuet ja korvaukset.

Ravintola-alan konkurssit, kpl

Pandemian aikana valtio on antanut tukea vuokriin ja muihin kiinteisiin kuluihin, kustannustuessa on käynnissä viides kierros ja kuudes on valmisteilla. Verottaja on antanut maksuhelpotuksia, yrittäjät ovat voineet hakea myös työttömyyskorvausta ja työeläkeyhtiöt ovat joustaneet maksujärjestelyillä.

Ravintoloiden työntekijöillä on ollut vaikeat kaksi vuotta ja moni on ollut lomautettuna jopa kuusi kertaa. Sen sijaan matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRan mukaan yritysten määrä ei ole romahtanut.

– Kun joku paikka lopetetaan, niin yleensä aina tilalle nousee uusi, sanoo MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

Kaksi vuotta kestäneen koronakriisin aikana MaRa on saanut 450 uutta jäsentäkin. Tarkkaa tietoa alan koosta ei ole, sillä toimipaikkojen määrää ei tilastoida. Lappi arvioi, että toimipaikkoja on noin kahdeksan tuhatta. Valtaosa, yli 70 prosenttia yrityksistä on pieniä, jotka työllistävät alle kymmenen henkilöä.

Uhkapeliä yhä uudestaan pitkittyvässä kurimuksessa

Restelin kassa on venynyt yritysostoihin, mutta toimitusjohtaja Backmanin mukaan laajentamisessa on välillä uhkapelin tuntua.

– Välillä mietin onko ihan hullua laajentaa nyt vai onko niin, että juuri nyt on paikka ottaa hyvä liiketilat, kun joku pankki tai kauppa lähtee. En tiedä, mutta toivon että nyt on oikea hetki ja että olen tyytyväinen kolmen vuoden kuluttua.

Imran Naveed on laittanut omat laajentamissuunnitelmat jäihin ainakin kolmeksi vuodeksi. Hän sanoo, että yritys pysyy kyllä pystyssä vaikka myynti onkin romahtanut puoleen pandemian takia.

Mutta hänen mukaansa monessa yrityksessä taloudelliset puskurit ovat huvenneet ja ensi vuonna yrityksiä alkaa kaatua ”konkurssiaallossa”.

– Minun yritys kyllä kestää. Minulle yritys on ykkösprioriteetti. Tiedän että parempi aika tulee, Imran Naveed kiteyttää.

Voit keskustella aiheesta 8.1. klo 23 saakka.