Rintojen pienennys on jotain, mistä somevaikuttaja Iina-Katariina on haaveillut vuosia – nyt hän puhuu vaietusta aiheesta
”Nää hartiajumit ja kivut alkaa myös kyllästyttää”, somevaikuttaja Iina-Katariina Haataja, 29, kirjoitti viime vuonna Instagramissa julkaisemansa kuvan yhteydessä.
Hän oli juuri hiljattain kertonut melkein sadalletuhannelle seuraajalleen haaveilevansa rintojen pienennysleikkauksesta.
Syy haaveen taustalla on yksinkertainen: raskailla rinnoilla on iso haittaava vaikutus elämään. Alussa mainittujen oireiden lisäksi haittana ovat muun muassa hiertymät, hikoilu ja se, että ne ovat tiellä. Urheillessa täytyy pitää kahta paria urheiluliivejä päällä, jotta rinnat eivät hölskyisi liikaa.
– Todella usein sanotaan, mitä isommat sen parempi ja ajatellaan vain sitä ulkonäöllistä puolta, eikä ollenkaan sitä fyysistä, Iina-Katariina sanoo.
Rintojen pienennysleikkaukseen hakeudutaankin yleensä enemmän oireiden kuin esteettisten syiden vuoksi.
Haave rintojen pienennyksestä alkoi muuttua Iina-Katariinalle todellisemmaksi, kun viime syksynä hän varasi ajan lääkäriin. Lääkärin vastaanotolla itkun pidättäminen oli vaikeaa, koska oli viimein aika keskustella lääkärin kanssa aiheesta, jota hän oli pyöritellyt päässään kymmenen vuoden ajan.
Jostain syystä sen sanoittaminen lääkärille aiheutti häpeää. Iina-Katariinaa pelotti, ettei häntä otettaisi tosissaan tai jos lääkäri suhtautuisi hänelle arkaan aiheeseen kylmästi.
Vastoin pelkoja lääkäri oli kuitenkin ymmärtäväinen. Sen ansiosta Iina-Katariina on nyt jonossa rintojen pienennysleikkaukseen julkisen terveydenhuollon kautta.
– Todella usein sanotaan, mitä isommat sen parempi ja ajatellaan vain sitä ulkonäöllistä puolta, eikä ollenkaan sitä fyysistä.
Rintojen pienennysleikkauKSIA tehdään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella useita satoja vuodessa, arvioi plastiikkakirurgian osastonylilääkäri Sinikka Suominen.
– Alle 18-vuotiaille ei mielellään tehdä, ennen kuin vartalon täysi kasvu on saavutettu. Ääritapauksissa voidaan tehdä jo yli 16-vuotiaille, jos vartalon ja pituuden kasvu on jo loppunut, Suominen sanoo.
Leikkaus suoritetaan nukutuksessa ja se kestää yleensä muutaman tunnin ajan. Kotiin pääsee usein jo saman päivän aikana.
– Leikkausta kannattaa harkita, jos rintojen koko haittaa normaalia elämää ja aiheuttaa kipuja, niska- ja hartiavaivoja ja päänsärkyä. Nämä ovat ne ensimmäiset asiat, mutta on myös paljon muitakin syitä.
Julkisessa terveydenhuollossa suoritettavan leikkauksen kriteereihin kuuluu yllä mainittujen lisäksi myös rintaliivien aiheuttamat painaumat, rinnanaluspoimujen hautuminen ja rikkoutuminen, hankaluus löytää istuvia liivejä tai vaatteita, liikuntaharrastusten rajoittuminen sekä psyykkinen kuormitus.
– Julkisessa terveydenhuollossa täytyy aina arvioida saavutettava hyöty leikkauksesta, Suominen kertoo.
Se taas arvioidaan aina yksilöllisesti. Arviossa käytetään pistearviointia, josta täytyy saada ainakin puolet pisteistä. Pisteytyksessä mitataan rinnan koko ja roikkuminen, fyysiset haitat ja rintojen vaikutus toimintakykyyn.
Julkisella puolella leikkauksen hinta liikkuu sadoissa euroissa, kun taas yksityisellä hinnat liikkuvat joskus jopa vajaassa kymmenessä tuhannessa eurossa.
Riskit täytyy aina käydä läpi potilaan kanssa. Rintojen pienennykseen liittyy Suomisen mukaan keskivertoa enemmän ongelmia haavojen paranemisien kanssa. Ihoon saattaa kehittyä rupi tai jopa onkalo, joka pitkittää leikkaushaavan paranemista ja leikkauksesta toipumista.
Tupakointi on estävä tekijä leikkaukselle, sillä se heikentää ihon verenkiertoa ja lisää merkittävästi leikkauksen riskejä.
Suuri rooli on myös painoindeksillä, joka ei saa olla liian suuri.
– Sen pitäisi olla alle 30, mutta tietenkin erittäin hankalassa tapauksessa voidaan harkita silti leikkausta.
Syynä on painon vaikutukset leikkauksen riskeihin.
– Mitä enemmän on painoa, sitä enemmän komplikaatioriski kasvaa. Paino on suoraan suhteessa siihen, etteivät leikkauksen haavat välttämättä parane oikein.
Iina-KatariinaLLE tuli yllätyksenä, kuinka moninaisesti erilaiset rinnat voivat täyttää julkisen terveydenhuollon kriteerit leikkaukselle.
Mullistava kohtaaminen aiheen tiimoilta tapahtui ystävän mökillä viime kesänä. Siellä hän sattumalta tapasi ensimmäistä kertaa ihmisen, joka oli käynyt rintojen pienennysleikkauksessa.
– Olin kuullut tästä niin vähän. Se oli ensimmäinen kosketus siihen, että joku on oikeasti käynyt tämän leikkauksen läpi.
Puhuessaan asiasta vielä Instagram-tilillään Iina-Katariina tajusi, ettei paini asian kanssa yksin. Somesta saadun vertaistuen määrä yllätti hänet täysin.
Hän sai useita viestejä, joissa ihmiset kertoivat painineensa saman asian kanssa. Monet myös kannustivat häntä edistämään asiaa, jos se oikeasti auttaisi häntä voimaan itsensä kanssa paremmin.
Tärkein kannustus on tullut kuitenkin omalta äidiltä.
– Äiti on aina ykkönen, niin on kiva nähdä hänen olevan ylpeä siitä, että teen miten on itselleni parhaaksi, Iina-Katariina herkistyy.
Aina läheisten vastaanotto ei nimittäin ole ollut yhtä kannustavaa.
Iina-Katariina on haaveillut rintojen pienennyksestä vuosia, mutta alkoi edistämään asiaa vasta viime vuonna.
Ensimmäisen kerran Iina-Katariina muistaa miettineensä rintaleikkausta ollessaan parikymppinen.
– Silloin rinnat alkoivat kasvamaan, mutta eivät niinkään koon puolesta, vaan ne alkoivat roikkumaan, hän kuvailee.
Raskaus ja imetys muuttivat rintoja vielä entisestään.
Roikkuvuus on aiheuttanut Iina-Katariinalle vuosien aikana epävarmuutta. Hän on puhunut aiheesta alusta asti läheisimmilleen, mutta he eivät silloin tuntuneet ymmärtävän leikkaushaaveiden syitä.
– Kerroin, että olen miettinyt tällaista leikkausta ja eräs läheiseni ensimmäisenä sanoi, miksi haluan olla jotain sellaista, mitä en ole. Pitäisi vain hyväksyä itsensä sellaisena kuin on.
Iina-Katariina on pyöritellyt mielessään läheisen kysymystä, miksi hän haluaisi olla jotain muuta kuin on?
Todellisuudessa nykyiset rinnat eivät tunnu Iina-Katariinan mielestä omilta. Pienemmät, sopusuhtaisemmat ja terhakkaammat rinnat tuntuvat ainakin ajatuksen tasolla enemmän omaan kehoon kuuluvilta.
Eivätkä ne aiheuttaisi niin paljon haittoja elämään.
Pitkään Iina-Katariina ajatteli, että kyse oli vain huonosta itsetunnosta. Jostain sellaisesta, jota hänen pitäisi vain päänsä sisällä työstää.
– Aloin työstämään sitä ja olen työstänyt sitä vuosia, mutta silti huomasin, ettei kyse ole vain siitä.
Hyväkään itsetunto ei poista sitä tosiasiaa, että rinnoista on fyysistä haittaa. Se onkin tärkein kriteeri sille, että leikkaukseen pääsee julkisen terveydenhuollon kautta.
– Kyseessä ei ole mikään päähänpisto, että nyt pitäisi vain näyttää erilaiselta. Terveydellisesti se on monelle merkittävä asia, että rinnat ovat liian isot.
Isot rinnat voivat vaikeuttaa vaatteiden ostamista, koska ne eivät istu rintojen takia oikein.
Vaatteidenkin löytäminen tuottaa välillä päänvaivaa, koska ne eivät rintojen takia istu oikein.
– Oma tyyli on minulle henkireikä, toteutan itseäni pukeutumisen ja tatuointien kautta. Se on iso henkinen kuorma, kun sovittaa jotain omalta näyttävää vaatetta, mutta se ei vain rintojen takia sovi.
– Tulee heti epävarmuus ja ahdistava olo, että tämä ei ole hyvä.
Mielikuvaharjoituksena itselle voisi kuvitella päälleen aivan liian pienet farkut. Olo olisi taatusti henkisesti ja fyysisesti epämukava.
– Nimenomaan se tunne siitä epämukavuudesta on ihan hirveä.
Vaikka julkisen terveydenhuollon suorittamassa rintojen pienennysleikkauksessa painotetaan fyysisiä haittoja, otetaan siinä myös henkiset haitat huomioon.
– Itseään peilistä katsoessa olen muuten tyytyväinen, mutta rintoja katsoessa usein masentaa.
Rintoihin liittyvä ahdistus on näkynyt myös parisuhteissa. Rintaliivien pois ottaminen uuden ihmisen edessä on tuottanut vuosien varrella paljon vaikeita tunteita.
– Jokainen on sanonut, ettei niissä ole mitään vikaa ja olen upea. Se on kuitenkin itselle hirveä häpeä.
Iina-Katariina sanookin, että kielteiset tunteet ovat juuri oman pään sisällä ja niiden käsittely on tärkeää. Sen vuoksi hän on toisaalta tyytyväinen leikkauksen tapahtuessa vasta nyt, kun itsetunto ja mielenterveys ovat hyvällä pohjalla.
– Viimeisen kahden vuoden aikana olen saanut henkisen hyvinvointini niin hyvään balanssiin, että pystyn lähtemään näin fyysiseen koetukseen.
Ennen leikkauspäätöstä Iina-Katariina halusi myös puhua aiheesta terapeutilleen.
– Halusin päästä keskustelemaan, onko näissä ajatuksissani mitään järkeä. Siellä sain asialle hyvän vastaanoton.
Terapiassa on onneksi myös mahdollisuus käsitellä leikkauksen jälkeisiä tuntoja. Leikkaus on iso asia kehon lisäksi myös mielelle.
Plastiikkakirurgian osastonylilääkäri Suominenkin nostaa esille sen, ettei mikään leikkaus korjaa kaikkia ongelmia. Sen vuoksi leikkaukseen hakeutuvan täytyykin olla myös psyykkisesti hyvässä kunnossa.
– Jos leikkaukselle asettaa liian epärealistisia odotuksia, niin lopputuloksen kannalta se ei tietenkään ole hyvä asia. Täytyy suhtautua realistisesti siihen, vaikka se tuokin valtavan paljon apua.
Esteettinen tulos ei rintojen pienennyksessä aina ole täydellinen, vaikka siihen Suomisen mukaan pyritäänkin. Tärkein kriteeri julkisen terveydenhuollon suorittamassa leikkauksessa on kuitenkin toiminalliset hyödyt.
– Aina jää arvet ja ne ovat aina näkyvät. Arpi ei aina välttämättä ole ihan täydellinen viiru, vaan siihen voi tulla kohtia, jotka eivät ole niin kauniita, Suominen kertoo.
Rintojen epäsymmetria saattaa myös korostua tai tulla esille vasta leikkauksen jälkeen. Nänneistä voi myös hävitä tunto tai pahimmillaan nänniin voi tulla kuolio.
– En voi luvata, että rintojen pienennyksen jälkeen voi imettää. Tunnon menettäminen on varsin yleistä.
Omaa reaktioita kehonkuvan muutokseen on vaikea etukäteen arvioida. Uusien rintojen näkeminen peilistä tulee todennäköisesti olemaan Iina-Katariinalle tunteikas hetki.
– Itseni tuntien veikkaan, että itken siinä kohtaa, hän naurahtaa.
Uusien rintojen kanssa voi käydä samoin kuin tatuointien kanssa. Kun ne ovat valmistuneet, on Iina-Katariina aina tuntenut olonsa vain enemmän omaksi itsekseen.
– Odotan sitä tunnetta, että olen kehossa, jonka olen tuntenut kuuluvan itselleni. Toivottavasti se tulee, hän hymyilee.
Iina-Katariinan tarina on osa kauneustoimenpiteitä koskevaa juttusarjaa, jota IS Viihde julkaisee kuluvan kesän aikana.
Lähde: Duodecim, Mehiläinen