Ruoan hinta nousee entisestään kevään aikana – kahden ohjeen nyrkkisääntö ja viikottainen inventaario auttavat säästämään ruoka-ostoksilla
Pellervon taloustutkimuskeskus (PTT) on arvioinut ruoan hinnan nousevan tänä vuonna jopa yksitoista prosenttia. Ruoan hinnoista ja kuluttajien mahdollisuuksista säästää keskusteltiin perjantaina Ylen aamun lähetyksessä.
Hintojen nousun taustalla on Venäjän hyökkäyssodan lisäksi koronapandemiaan liittyviä vaikeuksia sekä maatalouskustannusten ja energian hinnan nousu.
– Suomi sai laadullisesti heikon viljasadon viime vuonna, mikä on nostanut viljan hintaa, mikä taas näkyy korkeana rehukustannuksena kotieläintiloilla. Vuodenvaihteessa lannoitteiden hinnat olivat tuplaten sen, mitä ne olivat olleet vuotta aikaisemmin, kertoo Pellervon taloustutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
Hänen mukaansa Venäjän hyökkäys pitkittää maatalouden kustannuskriisiä, eli hinnat pysyvät pidempään tavanomaista korkeammalla.
– Vielä liha- ja maitotuotteissa ei ole nähty kovin suuria hinnannousuja, mutta teollisuus ja kauppa ovat avanneet hintaneuvotteluja tietyille tuotteille. Meidän arviomme mukaan hinnannousu tulee tästä kiihtymään loppukevään ja -kesän ajan, Forsman-Hugg toteaa.
PTT:n laskelmien mukaan ruoan hinta nousi tämän vuoden maaliskuussa 5,1 prosenttia verrattuna viime vuoden maaliskuuhun. Laskelmissa otettiin huomioon inflaation vaikutus.
Viikottainen inventaario ja oikeanlainen säilyttäminen auttavat säästämään
Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Boerling-Pomoellilla onohjenuora tuotteiden vähentämisestä ja vaihtamisesta, jota hän kehottaa pohtimaan hintojen noustessa.
– Pystyykö niitä tuotteita, joiden hinta on noussut joko kuluttamaan vähemmän tai vaihtamaan johonkin halvempaan tuotteeseen tai jopa jättämään jotakin kokonaan pois.
Boerling-Pomoell nostaa suosittelee erityisesti pyrkimään ruokahävikin vähentämiseen. Hänen mukaansa suomalaisten hävikkiruoan hinta on vuosittain yhteensä jopa puoli miljardia euroa. Tämä tarkoittaa noin kahtakymmentäviittä kiloa hävikkiruokaa per kuluttaja.
Hävikkiruoan määrään vaikuttaa hänen mukaansa suunnittelun puute.
– Suosittelemme viikottaista inventaariopäivää. Vähintään kerran viikossa olisi hyvä katsoa jääkaapista, mitä erilaisia tähteitä siellä esimerkiksi on ja hyödyntää ne kaikki, Boerling-Pomoell sanoo.
Hän peräänkuuluttaa myös elintarvikkeiden oikeanlaista säilyttämistä.
– Sillä on aivan valtava merkitys. Nyrkkisääntönä on hyvä miettiä, miten elintarviketta on kaupassa säilytetty ja koettaa soveltaa sitä myös omassa kotitaloudessa.
Jos ruokahävikin vähentämiseen keskittyy, voi nelihenkinen perhe säästää Boerling-Pomoellin mukaan noin neljäkymmentä euroa kuukaudessa, eli yli neljäsataa euroa vuodessa.