Ruotsin naisjärjestöjen pääsihteeri närkästyi Kaarle Kustaan kruununperimyspuheista: Kuninkaan aika luopua kruunusta
TUKHOLMA Tänä vuonna Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan kruunajaisista on kulunut puoli vuosisataa.
Juhlavuoden tapahtumia on paljon. Kuningas ja kuningatar Silvia aikovat vierailla muun muassa kaikissa Ruotsin 21 läänissä.
Kuningas kuitenkin tyrmistytti monet heti juhlavuotensa alkajaisiksi TV-haastattelussa (siirryt toiseen palveluun). Siinä hän toisti käsityksensä, jonka mukaan perimysjärjestyksen muutos perustuslakiin tehtiin väärin.
Kuninkaan mielestä kruunu kuuluisi hänen jälkeensä hänen pojalleen prinssi Carl Philipille.
Tukholman Kungsholmenilla Lars Bundsten sanoo ymmärtävänsä kuningasta, mutta lisää:
– Mutta näin jälkiviisaana, niin kyllähän tämä nyt oikein on.
Sandra Kinnmarkin mukaan kuninkaan tunnuslauseen ja puheiden välillä on nyt suuri ristiriita.
– ”Ruotsin hyväksi, ajassa.” Se ei nyt oikein täsmää, Kinnmark pohtii.
Kruunu Victorialle
Svenska kvinnoorganisation -järjestön (siirryt toiseen palveluun) pääsihteeri Clara Berglund muistuttaa, että kuningas oli kriittinen jo lakimuutoksen säätämisen aikaan 1980-luvulla, mutta hänestä on järkyttävää, että kuningas on sitä yhä.
– On täysin mahdotonta hyväksyä, että Ruotsissa, joka kuuluu maailman tasa-arvoisimpiin maihin, on valtionpäämies, joka puolustaa patriarkaalista perimysjärjestystä.
Berglundin mielestä kuninkaan TV-haastattelusta voi tehdä vain yhden johtopäätöksen.
– On aika luovuttaa kruunu pätevämmälle naiselle, joka elää tässä ajassa, eli kruununprinsessa Victorialle.
Sveriges Kvinnoorganisation on kattojärjestö, johon kuuluu 50 eri alan naisjärjestöä, jotka edustavat yhteensä 130 000 naista ja tyttöä.
Berglundin mukaan kuninkaan haastattelusta koitunee eniten harmia hänelle itselleen, ei niinkään kuningashuoneelle tai huippusuositulle Victorialle.
Naisjärjestöille haastattelu antaa uutta virtaa.
– Meille sanotaan usein, että feminismi on mennyt jo liian pitkälle ja tavoitteet on saavutettu. Tämä on hyvä muistutus, että niin ei suinkaan ole.
Berglund sanoo, että Ruotsi on selvästi Suomea ja monia muita maita jäljessä siinä, että naiset pääsisivät kaikkein korkeimmille posteille.
– Ruotsissa oli vasta viime vuonna ensi kertaa nainen pääministerinä ja kruununprinsessa Victoria on ensimmäinen nainen monarkkina 300 vuoteen.
– Ja selvästi Ruotsissa on henkilöitä, kuten kuningas, jotka haluavat säilyttää lasikatot. Se antaa meille voimaa, ja osoittaa, että työtä on vielä tehtävänä.
Vallassaolevat vastustavat muutoksia
Kuninkaan mielestä oli väärin, että laki perimysjärjestyksestä muutettiin retroaktiivisesti eli taannehtivasti.
Perustuslain muutos astui voimaan vuoden 1980 alussa, eli muutamia kuukausia prinssin syntymän jälkeen. Uuden kirjauksen mukaan kruunun perii hallitsijan vanhin lapsi.
Käytännössä prinssi Carl Philip eli ensimmäiset kuukautensa kruununperillisenä, mutta lakimuutos siirsi kruunun esikoiselle eli Victorialle.
Historian tutkija My Hellsing Tukholman yliopistosta ei jaa kuninkaan tulkintaa perimysjärjestyksen väärästä säätämisestä.
Hellsing muistuttaa, että kyse on perustuslain muutoksesta, joka vaatii kaksien valtiopäivien hyväksynnän. Muutostyö aloitettiin jo vuonna 1977, eli selvästi ennen prinssin syntymää.
Hellsing muistuttaa, että kuningas antaa haastatteluja harvakseltaan, ja niitä on usein seurannut kohu, aivan kuten nytkin.
Tämänkertaisen haastattelun herättämän kohun jälkeen kuningas Kaarle XVI Kustaa julkisti Facebookissa tekstin (siirryt toiseen palveluun), jossa hän kirjoitti ettei ole naisten perimysjärjestystä eikä kruununprinsessa Victoriaa vastaan, vaan arvosteli tapaa, jolla lakimuutos tehtiin.
Hellsingin mukaan kuninkaan penseys muutoksiin voi johtua siitä, että hänen hallitsija-aikanaan kuningashuone on ollut koko ajan muutosten kohteena.
Hellsing arveleekin, että kuninkaan haastattelu saattaa pikemminkin olla merkki siitä, minkä 1800- ja 1900-lukujen monarkioita tutkineet ovat havainneet: vallassaolevat pyrkivät pitämään kaiken ennallaan ja vastustavat muutoksia.
– Vanhempi, vallassaoleva sukupolvi kuuluu säilyttäjiin, kun taas taas nuoremmat eli kruununperilliset katsovat enemmän tulevaan, liikkuvat ehkä laajemmissa yhteiskunnallisissa piireissä ja saavat uusia vaikutteita. Näin kuningashuoneisiin syntyy eräänlainen tasapaino.
Hellsingin mukaan kuninkaan haastattelu ei välttämättä horjuttanut kuningashuonetta, mutta se todennäköisesti vahvisti kruununprinsessa Victorian asemaa.
– Jos haastattelulla on jotain vaikutusta, niin varmastikin se ikäänkuin avaa hänen tietään entisestään. Victoriaa pidetään enemmän tämän ajan ihmisenä kuin kuningasta.
Kuningaskunta vai tasavalta?
Hellsing muistuttaa, että historiantutkijat eivät mielellään ennusta tulevaa. Kysymykseen uskooko hän Ruotsin säilyvän kuningaskuntana hän vastaa harkinnan jälkeen näin:
– Luultavasti tulee lisää kriisejä, mutta luultavasti Ruotsi pysyy kuningaskuntana.
Ja jos se on Lars Bundstenista kiinni, niin kuningaskunta säilyy.
– Presidentti on melkein kuin puoluejohtaja, jos ei ole hyvä niin pistetään vaihtoon. Minusta kuningashuone pitää säilyttää.
Mutta Kungsholmenin aamuliikenteessä on myös toisenlaisia mielipiteitä, kuten esimerkiksi Susanna Zivkovic.
– Minä äänestäisin tasavallan puolesta. Minusta ihmisillä ei pidä olla sellaisia etuoikeuksia kuin kuninkaallisilla. Enkä näe kuningasperheelle oikein paikkaakaan modernissa ruotsalaisessa yhteiskunnassa.
Sandra Kinnmark myöntää, että ei ole paljon uhrannut ajatuksia asialle.
– Tuntuu että kuningashuone on osa Ruotsin perinteitä ja on vaikea nähdä, että muutoksia tulisi ainakaan minun elinaikanani, Kinnmark arvelee.
Jyrkintä kantaa edustaa Marcus Hector.
– Jos olen rehellinen, niin enpä paljon välitä monarkiasta.
Oletko sitten tasavallan kannalla?
– No, en ainakaan kannata kuningaskuntaa.
Mitä ajatuksia artikkeli sinussa herättää? Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan kello 23.00 saakka.