Sairaaloihin tulvii koronapotilaita, mutta se ei kerro koko totuutta – joka viides heistä tulee hoitoon jostain muusta syystä
Sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä kasvaa, mutta alueiden välillä on eroja.
Esimerkiksi Varsinais-Suomessa TYKSissä potilaiden määrän kasvu on ollut maltillista: vuodeosastoilla hoidossa oli tänään 20 potilasta, joista tehohoidossa 5. HUSin alueella taas vuodehoidossa oli tänään 130 koronapotilasta joista 21 tehohoidossa.
– Totta kai täytyy olla huolissaan. Tehohoito on yksi näkökulma, mutta myös tämä vuodehoito on nyt lisääntynyt merkittävästi ja tämä haittaa koko muutakin sairaanhoitoa, toteaa vs. johtajaylilääkäri Veli-Matti Ulander HUSista.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Tehohoidossa on rokottamattomia ja rokotettuja, joilla on jokin perussairaus tai immuunivajaus. Esimerkiksi HUSissa kaikkien sairaalahoidossa olevien potilaiden rokotestatusta ei ole enää pystytty raportoimaan, sillä potilaita on niin paljon.
– Esimerkiksi keuhko- ja teho-osastoille tulleiden potilaiden rokotetilanteesta voi vetää johtopäätöksen, että kaksi rokotetta suojaa tehohoidolta lähes 100 prosenttisesti ja osastohoidoltakin merkittävästi, huomioiden, että koko kansasta jo iso osa on rokotettu, sanoo osastonylilääkäri Marjukka Myllärniemi sydän- ja keuhkokeskuksesta HUSista.
Oulun yliopistollisessa sairaalassa OYSissa kiireetöntä hoitoa on supistettu noin kuukauden ajan. Johtajaylilääkäri Terhi Nevalan mukaan päivittäinen koronapotilaiden määrä on vaihdellut sairaalassa kuluneen kuukauden aikana 15–32 potilaan välillä.
– Tänään on ollut osastoilla 19 koronapotilasta ja tehohoidossa on edeltävän viikon aikana ollut 1–3 potilasta, kertoo Nevala.
Potilastilastossa 20 prosentin heitto
Koronapotilaista aiheutuva kuormitus näkyy koko terveydenhuollon ketjussa ja aiheuttaa esimerkiksi HUSin alueella kaiken muun paitsi akuutin hoidon lykkäämistä.
Sairaaloiden koronapotilaiden määrästä kertovat tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. Esimerkiksi HUSin ja TYKSin koronapotilaista joka viides on hakeutunut hoitoon jonkin muun syyn kuin koronan takia.
– Potilaat jakautuvat hyvin laajalti erikoisalojen kesken. On tapaturmapotilaita, synnyttäjiä, mielenterveysongelmien tai vatsakipujen vuoksi sairaalahoitoon tulevia, joilta saattaa löytyä sattumalta sivulöydöksenä korona, kuvailee Ulander HUSin tilannetta.
TYKSissä sairaalaan tulevilta potilailta on seulottu koronatartuntoja joulukuun alusta alkaen.
– Emme tee sitä tilastoinnin vuoksi, vaan suojellaksemme sairaalan potilaita ja toimintaa ja pyrimme sillä lailla välttämään sairaalaepidemiat, perustelee Marttila TYKSistä.
Sairaalakuormituksen kannalta ei Marttilan mukaan ole juuri merkitystä, kuinka merkittäviä koronaoireet sairaalapotilaalla ovat.
– Sairaalan näkökulmasta sama resurssi kuluu joka tapauksessa. Oli potilaalla sitten merkittäväoireinen vakava koronainfektio, joka tuo hänet sairaalaan, tai muusta syystä sairaalaan tulleen potilaan lisälöydös.
Samaan aikaan sairaaloissa on tällä hetkellä paljon muitakin infektiopotilaita kuin koronaa sairastavia, muistuttaa Marttila.
– Toki se, että meillä on merkittävä määrä koronapotilaita sairaalassa luonnollisesti kuormittaa. Meillä on myös monia muita jokatalvisia infektioita, joista nyt päällimmäisenä norovirustapaukset, jotka myös kuormittavat sairaanhoitoa.
Voit keskustella jutusta 12.1. kello 23:een saakka.
Lue myös: