Saksan uusi hallitussopimus mainitsee Xinjiangin ihmisoikeusloukkaukset, mutta politiikka Kiinaa ja Venäjää kohtaan ei ehkä olennaisesti kovene
Kiina älähti Saksan uuden hallituksen linjauksista jo ennen kuin ministerit ovat edes astuneet virkaan. Sosiaalidemokraattien (SPD), vihreiden ja liberaalien (FDP) hallitussopimuksessa luvataan muun muassa uudistaa Saksa ilmaston kannalta kestäväksi ja digitaaliseksi.
Uutta sävyä on myös ulkopolitiikan kirjauksissa.
– Koalitiosopimuksessa puhutaan aiempaa enemmän periaatteista, ja kieli Kiinaa kohtaan on kovempaa, sanoo Saksan ja EU:n ulkopolitiikkaan perehtynyt Ulkopoliittisen instituutin tutkija Niklas Helwig.
Kiinaa koskevia kohtia on kuvattu yllättävänkin koviksi. Sopimus (siirryt toiseen palveluun)mainitsee ihmisoikeusloukkaukset Xinjiangissa, puhuu Hongkongin autonomian puolesta ja lupaa tukea Taiwanin osallistumiselle kansainvälisiin järjestöihin.
Kiinan hallituksen virallista linjaa kuuluttava Global Times -lehti varoitti Saksaa olemaan puuttumatta Kiinan sisäisiin asioihin ja penäsi tutuksi tulleen Angela Merkelin linjan jatkamista. (siirryt toiseen palveluun)
Myös Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt tutkija Ulrike Franke ECFR-ajatushautomosta arvioi, että etenkin suhteessa autoritaarisiin maihin Saksan hallitussopimuksen kieli on aiempaa vahvempaa.
Tämä näkyy myös selkeämpänä kielenä Venäjää kohtaan, vaikka hallitussopimuksessa ei puhuta mitään esimerkiksi kiistellystä Nord Stream 2 -kaasuputkesta.
Toiveet Kiinan muutoksesta eivät ole toteutuneet
Franken mukaan Saksan tulevan hallituksen Kiina-politiikassa saattaa näkyä aiempaa selvempi ryhmittyminen Yhdysvaltojen rinnalle.
Kiinan ja Yhdysvaltojen välit ovat pysyneet erittäin jännitteisinä, vaikka Yhdysvalloissa vaihtui presidentti. Oli odotuksia, että Joe Bidenin myötä Yhdysvaltojen Kiina-politiikka olisi saattanut höllentyä.
Maailmalla oli pitkään toiveita, että Kiina muuttuisi talouden avautumisen myötä demokraattisemmaksi. Yhdysvalloissa tästä toiveikkuudesta luovuttiin Franken mukaan aiemmin kuin Saksassa.
– Viime vuosina myös Saksassa usko Kiinan muutokseen on mennyt. Tämä on tapahtunut myös muissa kuin niissä puolueissa, jotka nyt muodostavat hallituksen, Franke sanoo.
Hän sanoo kuitenkin, että ne jotka toivovat tosi kovaa asennetta Kiinaa kohtaan, saattavat pettyä.
Ulkoministeriksi nousee Kiina-kriitikko
Saksan hallitus pääsee aloittamaan työnsä, kun puolueiden jäsenistö on hyväksynyt hallitusohjelman, todennäköisesti ensi viikolla.
Ulkoministeriksi on nousemassa vihreiden Annalena Baerbock, joka nimenomaan on vaatinut kriittistä, arvopohjaista politiikkaa niin Kiinaa kuin Venäjääkin kohtaan. (siirryt toiseen palveluun)
Vihreiden riveistä Merkelin Kiina-politiikkaa on moitittu liiaksi bisnesvetoiseksi.
Tutkija Helwig muistuttaa, että vaikka Saksa on pitkästä aikaa saamassa vihreän ulkoministerin, liittokanslerin rooli Saksan ulkopolitiikassa on viime vuosina vahvistunut.
Sekin on hänen mukaansa hyvä muistaa, että tuleva liittokansleri Olaf Scholz on sosiaalidemokraatti, ja hänelle on luontaista huolehtia myös teollisuuden ja etenkin työntekijöiden edusta.
– Yksi kolmesta saksalaisesta autosta myytiin Kiinaan jo ennen pandemiaa. Kiinan toivuttua pahimmasta vaiheesta nopeasti, luku on ollut vieläkin suurempi. Kiinan markkinat ovat äärettömän tärkeät, Helwig sanoo.
Franke puolestaan sanoo, että pelkästään talous ei ole määrännyt Saksan ulkopolitiikkaa etenkään viime vuosina. Saksan vaikutusvaltainen teollisuusliitto (BDI) julkaisi pari vuotta sitten raportin (siirryt toiseen palveluun), jossa kehotettiin vähentämään riippuvuutta Kiinasta.
– Juuri teollisuuden piiristä on vaadittu tiukempaa linjaa Kiina kohtaan, sillä he ovat huolissaan esimerkiksi immateriaalioikeuksista ja rajoitetusta pääsystä Kiinan markkinoille, Franke sanoo.
Nord Stream 2 -putkea ei mainita lainkaan
Saksan tulevan hallituksen Venäjä-politiikan arvuuttelijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että kolmen puolueen hallitusdiilissä ei puhuta mitään kiistellystä Nord Stream 2 -kaasuputkesta.
Venäjältä Saksaan ja Eurooppaan kaasua tuovaa putkea on arvosteltu siitä, että se lisää Euroopan riippuvuutta venäläisestä kaasusta.
Helwig arvioi, että kaasuputki voitiin jättää huomioimatta, koska poliittiset päätökset putkesta on jo tehty. Lisäksi putki on käytännössä jo valmis.
– Koko asia oli niin hankala, että siihen ei haluttu tarttua lainkaan. On helpompi todeta, että nyt putkesta tehdään enää teknistä arviota, Helwig sanoo.
Myöskään Franke ei ole yllättynyt kaasuputken kohtalosta hallitussopimuksessa.
– Saksa oli ajanut itsensä tässä asiassa nurkkaan, jossa kaikki vaihtoehdot olivat huonoja, hän sanoo.
Nord Stream 2 -putken sertifiointi käyttöä varten on Saksassa kesken. (siirryt toiseen palveluun)
Tutkija: “Vähemmän puhelinsoittoja Putinille”
Helwig arvioi Saksan tulevaa Venäjä-politiikkaa seuraavasti: pidetään yllä mahdollisuutta vuoropuheluun, mutta ilman illuusiota siitä, että asiat muuttuisivat lähitulevaisuudessa parempaan suuntaan.
– Luulen, että tulee olemaan vähemmän matkustamista Venäjälle ja puhelinsoittoja Putinille, sen sijaan korostetaan enemmän yhteistä eurooppalaista linjaa Venäjää kohtaan, Helwig sanoo.
Franke puolestaan pitää keskeisenä sitä, miten myönteisesti tulevakin hallitus suhtautuu sotilasliitto Natoon ja Yhdysvaltoihin.
Saksalla ei ole ydinaseita, mutta sen maaperällä on Yhdysvaltojen ydinpommeja, joita saksalaiset Tornado-hävittäjät kriisin sattuessa kuljettaisivat.
– Olin melkein yllättynyt siitä, että linjaukset ydinaseyhteistyöstä ovat niin myönteisiä. Asiasta on käyty Saksassa kuumaa keskustelua. Hallitussopimus on tältä osin hieman hämärä, mutta näyttää siltä, että tämäkin hallitus haluaa jatkaa ydinaseyhteistyötä, Franke sanoo.
Näyttääkin siltä, että vaikka suhde Kiinaan muuttuisi, suhde Yhdysvaltoihin ja Natoon on jatkossakin Saksan ulkopolitiikan kulmakiviä.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 2.12. klo 23:een asti.
Lue myös: