SDP-taustainen verotutkija väläyttää kiristyksiä yritysten ja perintöjen veroihin | Verkkouutiset

Suomen pahasti velkaantunut talous tarvitsee mittavampia toimia kuin aiemmin on ajateltu. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen on väläyttänyt, että aiemmin sovitun kuuden miljardin euron lisäksi tarvittaisiin jo kevään kehysriihessä kolmen miljardin euron lisäsopeutukset.

Majasen mukaan on selvää, että myös veronkiristyksiin joudutaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on aiemmin maininnut ruoan arvonlisäveron mahdollisena kohteena.

Tahtoa velkaantumisen torjumiseen löytyy SDP:stäkin. Puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman linjasi eilen Verkkouutisille, että Suomea ei saa päästää EU:n alijäämämenettelyyn, joka uhkaa niitä maita, joilla velan osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen katsotaan liian suureksi.

Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, verotutkija Lauri Finér arvioi Verkkouutisille, miten mainittuun kolmen miljardin summaan voitaisi verotuksella päästä. Finér on työskennellyt muun muassa Verohallinnossa, valtiovarainministeriössä sekä SDP:n eduskuntaryhmän veropoliittisen asiantuntijana.

Finér aloittaa, että ensinnäkin elämä ja talous Suomessa pitäisi laittaa niihin raameihin, joita ilmastonmuutos ja ympäristön tuhoutuminen, sekä globaalilla tasolla kasvanut eriarvoisuus asettavat. Nämä ehdot on Finérin mukaan otettava huomioon, kun halutaan luoda pitkän aikavälin hyvinvointia.

– Muutos kestävämpään ja ekologiseen talouteen tulee tehdä reilusti ja siten, ettei eriarvoisuus ainakaan kasvaisi.

– Meidän on pakko investoida uusiin teknologioihin ja tärkeää on pitää huolta myös julkisen talouden kestävyydestä. Vääristä asioista ei saa säästää. Kestävillä investoinneilla pidetään huoli siitä, että Suomen kilpailukyky suhteessa Eurooppaan ja muuhun maailmaan säilyy.

Finérin mukaan ”aika pitkälle” päästäisiin jo veropohjaa tiivistävillä ja verovälttelyä ehkäisevillä toimilla, vaikkakaan ei millään yksittäisellä muutoksella.

– Toimia pitäisi tehdä tulo- ja pääomaverotuksen reiluuden näkökulmasta. Verotetaan niitä tuloja tiukemmin, mitä nyt verotetaan muita kevyemmin, mikä myös tasapuolistaisi ja tasapainottaisi verotusta, Finér katsoo.

Hänen mukaansa erityisesti yritysverotuksessa olisi kehitettävää. Ensimmäisenä esimerkkinä on listaamattomien osakeyhtiöiden verohuojennus.

– Siihen puuttumalla voisi saada satoja miljoonia euroja lisää verotuloja, riippuen miten uudistuksen toteuttaa.

– Toinen on monikansallisten yritysten voitonsiirto, johon onkin jo sillä tavalla puututtu, että tulee globaali minimivero.

Suuryrityksiä koskevan minimiveron tarkoitus on ehkäistä voittojen keräämistä matalan verotuksen maissa. Suomessa yhteisöverotuotot voisivat OECD:n arvion mukaan nousta minimiveron myötä noin kymmenen prosenttia, Helsingin Sanomat kertoi tammikuussa.

Myös korkovoiton siirtoon vaikuttaminen korkovähennysrajoitusta muuttamalla voisi myös tuoda satoja miljoonia euroja verotuloja, Finér laskee.

Hän laittaisi listalle myös sijoitussidonnaiset vakuutustuotteet.

– Eli nämä niin kutsutut vakuutuskuoret, joihin kertyviä tuloja kuten osinkoja ja myyntivoittoja ei veroteta välttämättä missään vaiheessa, vaan sitä pystyy lykkäämään jopa loputtomiin. Finanssialan tilastojen mukaan suomalaisiin vakuutuskuoriin on sijoitettu yli 40 miljardia euroa. Näihin voisi kohdentaa veroja jo ennen varojen nostoa kuoresta.

Perintöverossa on niin ikään Finérin mukaan joitakin aukkoja, etenkin liittyen yritysomaisuuden siirtoon, jotka tilkitsemällä verotulojen lisäys voisi olla satoja miljoonia euroja vuodessa. Hän viittaa Kalevi Sorsa -säätiölle viime syksynä tekemäänsä raporttiin perintöverosta. Sen mukaan perintö- lahjaverosuunnittelussa hyödynnetään muun muassa osakelahjoituksissa yritystoiminnan sukupolvenvaihdoshuojennusta, joskus myös ulkomaille muuttoa.

– Verosuunnittelusta hyötyvät tilastojen mukaan eniten suuria miljoonaperintöjä saavat. Hyvä uutinen on, että tällainen veropohjan vuoto voidaan tukkia lakimuutoksilla, Finér totesi tuolloin.

Reilun vihreän siirtymän kannalta Finér puolestaan kääntäisi katseen valmiste- ja haittaveroihin eli alkoholin, tupakan, polttoaineiden ja energian verotukseen. Niiden verokertymä laskee tällä hetkellä automaattisesti, sillä niitä ei ole sidottu hintatasoon.

– Jos ne sidottaisiin indeksiin, vaalikaudessa lisäys olisi 500-800 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Ruotsissa valmisteverot on laajasti sidottu indeksiin.

Finér huomauttaa, että kokonaisveroaste Suomessa on laskemassa, mikä johtuu ennen kaikkea siitä, että veropohjaa on sidottu hiilipäästöihin, jotka alenevat.

Suomen kokonaisveroaste oli vuonna 2022 noin 43 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja sen on ennakoitu laskevan 40 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. Jos kokonaisveroaste pidettäisiin entisellä tasollaan, sillä pelastaisi Finérin mukaan jo paljon.

– Kolme miljardia euroa on alle puolet siitä, mitä verokertymän ennustetaan orgaanisesti laskevan, hän muistuttaa.

Kohdistetaanko veromuutokset sitten ansiotulojen vai pääomatulojen verottamiseen tai esimerkiksi ruoan arvonlisäveroon, on tietysti poliittisesti kiperä valinta.

– Ei nykyisellä hallituksella, eikä edelliselläkään ole ollut hirveästi haluja korottaa veroja, Finér toteaa.

– Itse en kannata arvonlisäveron korotusta, koska kulutusverona se kohdistuu eniten pienituloisiin, jotka muutenkin kuluttavat suuremman osan tuloistaan. Hallituksen leikkaukset ja inflaatio kohdistuvat heihin jo muutenkin.

– Suosisin veropohjia tiivistäviä ja pääomaveroihin liittyviä toimia ja valmisteverotuksen puolella haitalliseen kulutukseen kohdistuvia toimia. Esimerkiksi polttoaine- ja energiaverojen prosentteja viilaamalla voitaisiin vaikuttaa veroihin ja myös vihreään siirtymään, sanoo Finér, jonka mukaan lentoverokin voisi vähentää liikenteen päästöjä.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) esitti alkuviikosta sokeriveroa, joka pitäisi hänen mukaansa säätää kansanterveydellisin syin.

– Varmasti on mahdollista kehittää uusia terveysperusteisia veroja. Meillähän on aiemmin ollut aiemmin käytössä makeisvero ja sokerisiin virvoitusjuomiin kohdistuu vero tälläkin hetkellä, Finér kommentoi.

Keskustelua herättäneestä kiinteistöveron uudistuksesta Finér sanoo, ettei sillä ainakaan näillä näkymin ole vaikutusta julkiseen budjettiin, koska veron kokonaistuottoa ei olla kasvattamassa. Kiinteistöjen verotus haluttaisiin sitoa niiden käypään arvoon. Tulevan esityksen yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä.

– Niillä alueilla, joissa kiinteistöjen arvo on noussut ja verotusarvo jäänyt jälkeen, kiinteistövero nousisi, mutta muualla se voisi laskea. Eli vero kohdistuisi kiinteistön oikeaan arvoon paremmin kuin nyt. Ja jos kunnassa joskus halutaan nostaa kiinteistöveron prosenttitasoa, korotus kohdistuisi reilummin, eikä raskaampana vähäarvoiselle kiinteistölle, Finér sanoo.

Vaikuttaisiko yritysten verottaminen tiukemmin sitten siihen, että investointi- tai innovaatiohalukkuus Suomessa heikentyisi?

Finérin mukaan kaikilla veromuutoksilla on ei-toivottuja sivuvaikutuksia, mutta hän ei pidä realistisena, että jonkin asteen korotus verotasoon vähentäisi investointeja.

– Kulutusveroillakin on usein varsin pieniä vaikutuksia kuluttamiseen, alkoholiverokaan ei ole lopettanut Suomesta alkoholin käyttöä.

– Verotus ei vaikuta ratkaisevasti investointeihin, jos muutos pysyy maltillisena. Ei aloitteleva yrittäjä mieti ensimmäisenä, että jos nyt yritykseni arvo nouseekin huomattavasti, niin maksanko voitosta 20 vai 40 prosenttia veroja, kun myyn yrityksen vuosien päästä.