Muistio: Näin paljon turvapaikanhakijoita itärajan kautta tulisi ilman rajoituksia

Valtioneuvosto päätti torstaina jatkaa itärajan täyssulkua kahdella kuukaudella 14. huhtikuuta asti.

– Perusteena täyssululle ja sen pidentämiselle kahteen kuukauteen on ensinnäkin se, että katsomme viranomaisten antamiin tietoihin perustuen, että on hyvin todennäköistä, että Venäjän toiminta välineellistetyn maahantulon kanssa jatkuisi, sisäministeri Mari Rantanen (ps) perusteli tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.

– Toisaalta nyt kun pidennämme kertapäätöksen kahteen kuukauteen, niin haluamme sillä viestittää sekä Venäjälle että kolmansien maiden kansalaisille ja rajalle avustajille, että Suomen raja ja tämä reitti ei ole auki.

Rantasen mukaan on ”aivan selvää”, että Suomi ei hyväksy painostamista.

Valtioneuvoston päätösmuistion mukaan välineellistetyn maahantulon uhka Venäjältä Suomeen on edelleen korkealla tasolla. Joulukuussa siirtolaisten saapuminen rajoille jatkui välittömästi Suomen avattua rajanylityspaikat Vaalimaalla ja Niiralassa.

Muistion mukaan ilman rajoituksia saapumisten määrä tarkoittaisi vähintään noin 10 000–20 000 vuosittaista itärajan kautta saapunutta turva­paikanhakijaa.

Rajavartiolaitos on kertonut julkisuuteen, että itärajan takana on satoja, jopa tuhansia henkilöitä, jotka ovat pyrkimässä Suomeen.

Rantanen kertoi, että sisäministeriössä on käynnissä selvitys, millaisilla toimenpiteillä ja lainsäädännöllä itärajan tilanteeseen voidaan vastata.

– Meidän täytyy katsoa, millaisia ovat laki-instrumentit, joilla kyetään turvaamaan Suomen kansallinen turvallisuus kaikissa olosuhteissa.

Hän ei tarkentanut eikä kertonut esimerkkejä siitä, millaisia ”laki-instrumentteja” selvitetään.

– Me tiedotamme sitten niistä, kun on selvitykset tehty. Mutta useita eri keinoja.

Rantanen sanoi, että aikapainetta on ja ministeriö pyrkii selvittämään instrumentteja ripeästi.

– Emme voi puhua kuukausista. Puhutaan pikemminkin viikoista.

Rantanen toisti, että rajamenettelylaki on lähdössä lausunnoille viimeistään ensi viikolla. Hän kertoi asiasta IS:lle jo keskiviikkona.

– Samaan hengenvetoon totean, että rajamenettelylaki ei ole tämän tilanteen ratkaisija. Siitä on todennäköisimmin hyvin vähän hyötyä itärajan tilanteessa, joskin se on työkalu, joka voidaan ja kannattaakin ottaa työkalupakkiin.

Rajamenettelyllä tarkoitetaan sitä, että turvapaikan­hakijaa voitaisiin pitää rajan tuntumassa, kunnes hänen turvapaikka­hakemuksensa on saatu käsiteltyä.

Rajaesteiden rakentaminen lähtee Rantasen mukaan ”heti kevään tullen reippaasti eteenpäin”.

– Olemme pyrkineet sitä hiukan nopeuttamaan, mutta ottaen huomioon meidän varsin haastavan maaston, sitä ei kovin paljon pystytä tekemään.

Rantasen mukaan nyt aidataan sellaisia kohtia, jotka on arvioitu riskialtteimmiksi.

– Miksei sitä voitaisi aidata enemmänkin.

Sisäministeri huomautti, että EU-rahoitusta ei voida käyttää varsinaisen aidan rakentamiseen, vaan ainoastaan valvontateknologian rakentamiseen.

– Totta kai Suomen tavoitteena täytyy olla, että myös EU-rahoitusta voidaan tähän käyttää, Rantanen totesi.

Lisätty kello 16.19 otteita valtioneuvoston päätösmuistiosta.