Silu Seppälä kiersi Suomea suositun Leningrad Cowboy -yhtyeen riveissä – sitten yksi baarissa heitetty kysymys muutti uran suuntaa
Basisti, näyttelijä Silu Seppälä palaa vuosien hiljaiselon jälkeen valkokankaalle Mielensäpahoittaja-elokuvassa. Anteeksianto on yksi elokuvan teemoista. Silu Seppälä on miettinyt anteeksiannon merkitystä omassa elämässään. – Eihän mulla ole ketään, hän sanoo.
Silu Seppälä on kuin kotonaan. Syyskuisena lauantai-iltapäivänä hän istuu lappeenrantalaisen ravintola Lampun baaritiskillä ja tilaa kossuvichyn.
Jussi-palkittu näyttelijä ja muusikko on asunut Lappeenrannassa jo 20 vuotta.
– Juna minut tänne toi gimman kanssa. Tai nykyään ex-vaimon, hän kertoo.
Lappeenrannasta on tullut kotikaupunki. Helsingistä Seppälä ei tunne oikein enää ketään. Kaverit ovat kuolleet tai muuttaneet pois.
– Ei minua enää Helsingissä tunnisteta. Olen ollut niin pitkään täällä.
Leningrad Cowboys kuvattuna vuonna 1993.
1990-luvulla Seppälä soitti Leningrad Cowboysin riveissä bassoa tötterökampaus koholla. Lisäksi hän keikkaili Sleepy Sleepersin ja Lapinlahden Lintujen basistina.
Vapaa-aikana Silu istui usein Helsingissä Vanhan kuppilassa Aki Kaurismäen luottonäyttelijän Matti Pellonpään kanssa. Muusikkopiireissä lensi läppä: Mitä eroa on Silu Seppälällä ja kolmosen raitiovaunulla? Kolmonen kulkee Vanhan kuppilan ohi.
Samoihin aikoihin Kaurismäen veljekset Mika ja Aki avasivat Helsingin Eerikinkadulle Corona-baarin. Sielläkin tuli istuttua. Matti Pellonpään kautta Silu Seppälä tutustui Mikaan ja Akiin.
– Kerran Mika Kaurismäki tarjosi minulle elokuvaroolia Corona-baarissa. Luulin, että se on vain kapakkaläppää, sillä ei minulla ole näyttelijän koulutusta.
– Mika sanoi, että kuvaukset alkavat silloin ja silloin. Hän olikin tosissaan.
Silu Seppälä Konsta Hietasen kanssa 90-luvulla.
Mitä mun pitää tehdä, Silu Seppälä kysyi Matti Pellonpäältä kuvauksissa. Pellonpää sanoi, ettei mitään.
”Älä näyttele”, Pellonpää ohjeisti.
Kaikkein vaikeinta on ollut vuorosanojen muistaminen.
1991 Silu Seppälä näytteli pääosaa Mika Kaurismäen elokuvassa Zombie ja kummitusjuna. Hänet palkittiin sekä Jussi-palkinnolla parhaasta miespääosasta sekä Euroopan parhaan näyttelijän palkinnolla San Sebastiànin suurilla elokuvajuhlilla. Kumpaakaan palkintoa hän ei hakenut itse, sillä hän oli keikalla.
– En tiedä näyttelemisestä mitään, Silu Seppälä kertoo.
– Yleensä olen muusikoiden kanssa pyörinyt ja yhtäkkiä näyttelijöiden kanssa.
Silu Seppälä palkittiin Zombie ja kummitusjuna -elokuvan roolista sekä Jussi-palkinnolla parhaasta miespääosasta sekä Euroopan parhaan näyttelijän palkinnolla San Sebastiànin suurilla elokuvajuhlilla. Vieressä Marjo Leinonen.
Sitten hän päätyi toiseen, kolmanteen ja neljänteen leffaan. Yhteensä Silu Seppälä on näytellyt lähes kymmenessä elokuvassa.
– Ammatti-ihmiset ovat suhtautuneet ristiriitaisesti. Joidenkin mielestä minua ei olisi pitänyt päästää näyttelemään ollenkaan.
”
En vielä silloin tiennyt, että isä on ollut kolarissa.
Tänä syksynä Silu Seppälä nähdään jälleen valkokankaalla. Hän näyttelee Mika Kaurismäen ohjaamassa elokuvassa Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä Kolehmaista, Mielensäpahoittajan parasta ystävää.
– Mielensäpahoittajalla ei ole muuta kuin Kolehmainen. Ainoa, joka sitä ymmärtää. Ja Kolehmaisella ei ole muuta kuin Mielensäpahoittaja.
Mielensäpahoittaja tuntuu Seppälästä vähän sukulaissielulta. Hän pahoittaa itsekin mielensä helposti.
– Olen niin pitkävihainen, että se on sitten menneen talven lumia. En anna ikinä anteeksi.
– Totta kai se on raskasta, jos ei anna anteeksi, mutta se latu, mikä on annettu, sitä kuljetaan.
Silu Seppälä näyttelee elokuvassa Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä Kolehmaista, Mielensäpahoittajan (Heikki Kinunnen) parasta ystävää.
Anteeksianto on yksi elokuvan teemoista. Silu Seppälä on miettinyt anteeksiannon merkitystä omassa elämässään.
– Eihän mulla ole ketään, Silu Seppälä sanoo.
Kaksi veljistä on jo kuollut. Isä kuoli auto-onnettomuudessa, kun Silu oli teini-ikäinen. Siitä on niin kauan, ettei hän oikein enää muista. Silu sattui onnettomuuspaikalle tietämättä, että autossa oli oma isä.
– Kaverit sanoi, että tuo on teidän auto. Sanoin, ettei ole, en halunnut uskoa. Auto oli romuttunut. En vielä silloin tiennyt, että isä on ollut kolarissa.
Isä oli maalari ja puuseppä. Nuorena Silu ajatteli, että hän seuraisi isänsä jalanjälkiä. Soittaja hänestä tuli, koska hän ei osannut omasta mielestään mitään muuta.
Silu Seppälä Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä -elokuvan kutsuvierasensi-illassa Helsingissä syyskuussa.
1970-luvulla hän opiskeli Oulunkylän musiikkiopistossa aluksi rumpuja ja kitaraa, mutta vasta bassokitaran saatuaan hän tajusi löytäneensä oman soittimensa.
– Joku sanoi, että tiedätkö, mihin sä ryhdyit. Sanoin että haluan soittaa. Tää tyyppi sanoi, että seuraavat 50 vuotta tulee olemaan hikinen latu. Sä tulet olemaan julkinen eläin etkä voi mennä mihinkään omana itsenäsi.
Se piti vähän aikaa paikkansa. Selälle taputtelijat ovat taas palanneet, kun Seppälä on ollut julkisuudessa Mielensäpahoittaja-leffan takia. Onnekkaimmat nimmarin pyytäjät ovat saaneet Silu Seppälän nimikirjoituksen, jos hän on ollut sillä tuulella.
Silu Seppälä soittamassa bassobalalaikkaa vuonna 1995.
Mooses-koira, Silu Seppälä ja Jussi taustanaan Kari Cavénin Kaljaa ja tupakkaa -installaatio Helsingin juhlaviikoilla elokuussa 1998.
Keikkaelämästä on jäänyt mieleen ristiriitaiset fiilikset.
– Joskus oli huippuhauskaa, mutta myös tosi raskasta, jos joka päivä on keikka ja vielä eri kaupungeissa. Et edes tajua, missä olet muuta kuin hotellihuoneessa, bussissa ja lavalla.
Välillä ne ajat tulevat unissa mieleen, mutta ei hän niitä aikoja kaipaa, niin hienoja kuin ne olivatkin. Omistamansa bassot ja kitarat Silu Seppälä on ajatellut myydä. Niitä on varmaan kymmenen ympäri kaupunkia jemmassa.
– Aika aikaansa kutakin, hän sanoo.
Silu Seppälä lavalla Leningrad Cowboysin kanssa Tampereella kesäkuussa 1998.
68 vuoden iässä voi jo himmailla.
– Enää ei tarvitse hurjasti hötkyillä. Ei tarvitse päteä enää niin kuin nuorena.
Vapaa-aikana Silu Seppälä ei katso televisiota. Hän lukee kirjoja. Viimeksi hän luki laulaja Kate Bushin elämäkerran, jonka kaveri toi.
– On se Kate Bush ihmeellinen kimma ja ihmeellinen ääni. Yhtäkkiä se lopetti laulamisen ja on alkanut taas tehdä biisejä.
”
Enää ei tarvitse hurjasti hötkyillä. Ei tarvitse päteä enää niin kuin nuorena.
Elämä Lappeenrannassa on hiljaiseloa. Silu Seppälä asuu yksin kaupungin keskustassa kerrostalossa. SaiPan matsit hän käy katsomassa usein paikan päällä, niin tämän viikon perjantainakin.
Älypuhelinta Silu Seppälä ei omista. Nokia sponsoroi aikoinaan Leningrad Cowboyseja. Koko bändi sai 1992 hienot Nokian kännykät, jotka mahtuivat taskuun. Siihen asti kännykät olivat olleet lähes halon kokoisia.
– En halua mennä netteihin. En kaipaa sellaista. Jos haluan nähdä frendin, menen juttelemaan. Mä voin olla vaan tässä ja katsella.
Omistamansa bassot ja kitarat Silu Seppälä on ajatellut myydä. Niitä on varmaan kymmenen ympäri kaupunkia jemmassa. – Aika aikaansa kutakin, hän sanoo.
Menneistä muistuttaa Silun päällä oleva takki, jonka hän on saanut formulakuljettaja Mika Salolta. Siinä on Mika Salon nimi ja logo. Pipossa on S-kirjain, niin kuin Silu. Oikea nimi on Antti Juhani Seppälä.
– Alakoulun opettajani antoi mulle nimen Silu. En enää muista minkä takia.
Kesällä tulee ajettua paljon pyörällä ja talvella hiihdettyä Saimaan jäällä.
Lappeenrannassa miestä pitää ennen kaikkea ystävät.
– En halua lähteä pois.
Nytkin haastattelun ajan seuraa pitää tuttu ravintolapäällikkö, joka tuo pöytään kulhollisen popcorneja. Silu ei niihin koske.
– Olen kotoisin Laviasta. Siellä on meri. Kun tulen Lappeenrantaan, täällä on järvi. Pitää olla jonkinlainen lätäkkö. En voisi asua Kainuussa, jossa on vain karhuja.
Lempipaikka kotikaupungissa on Lappeenrannan satama, jossa on hauska katsella sataman ihmisvilinää. Itse hänen ei tee mieli mennä siihen vilinään.
– Olen kotoisin Laviasta. Siellä on meri. Kun tulen Lappeenrantaan, täällä on järvi. Pitää olla jonkinlainen lätäkkö. En voisi asua Kainuussa, jossa on vain karhuja.
Yksityiselämästään Silu Seppälä on vaitonainen.
– Vaikka kuinka nyppisi, pitäisi ennen kuolemaa sopia asiat, hän sanoo.
Anteeksianto on myös uusimman Mielensäpahoittaja-elokuvan sanoma.
Itse hän ei tosin aio sopia.
– Siinä on kieltämättä ristiriitaa, Silu Seppälä myöntää.
Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä elokuvateattereissa.
Isä kuoli auto-onnettomuudessa, kun Silu Seppälä oli teini-ikäinen.Silu sattui onnettomuuspaikalle tietämättä, että autossa oli oma isä. – Kaverit sanoi, että tuo on teidän auto. Auto oli romuttunut. En vielä silloin tiennyt, että isä on ollut kolarissa.