Suomalaisprofessori: Kiina pitää Venäjää heikkona pelurina – läheinen liittosuhde ei palvelisi Pekingin etuja
Kiina ei tuomitse Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Samaan aikaan Kiina tiivistää sotilaallista harjoitteluaan Venäjän kanssa, kehittää kauppasuhteita ja ostaa naapuriltaan halpaa energiaa. Molemmilla mailla on yhteinen vastustaja, Yhdysvallat, joka niiden mukaan käyttää Natoa työkalunaan hallitakseen maailmaa.
Tämä asetelma antaa enemmän kuin runsaasti aineksia keskustelulle Venäjän ja Kiinan syvenevästä strategisesta yhteistyöstä – ja kahden autoritaarisesti hallitun ydinasevaltion mahdollisesta muodollisesta liittoutumisesta. Venäjä ja Kiina voisivat yhdessä rakentaa taloudellisesti ja sotilaallisesti vahvan blokin, joka kilpailisi globaalista vaikutusvallasta Yhdysvaltojen ja länsiyhteisön kanssa.
Presidentit Vladimir Putin ja Xi Jinping julkistivat helmikuun alussa yhteisen julistuksen, jossa sanotaan muun muassa näin:
”Osapuolet uskovat, että tietyt valtiot, sotilaallis-poliittiset liittokunnat ja koalitiot yrittävät hankkia, suoraan tai epäsuorasti, yksipuolisia sotilaallisia etuja muiden turvallisuuden kustannuksella. Tähän ne pyrkivät muun muassa käyttämällä epäreiluja kilpailukeinoja, kiihdyttämällä geopoliittista kilpailua, ruokkimalla vastakkainasettelua ja selkkauksia sekä heikentämällä vakavasti kansainvälistä turvallisuutta ja globaalia strategista vakautta.”
Muutama viikko julistuksen jälkeen Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan.
Lue lisää: Venäjä järjestää sääntömääräiset sotaharjoitukset pakon edessä
Taloushistorian professori, varadekaani Jari Eloranta.
Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta on varovainen sen suhteen, mihin saakka Kiinan ja Venäjän suhteet voivat lähentyä. Elorannan mukaan Kiina välttelee riskien ottamista.
– Mielestäni media on liioitellut mahdollista strategista allianssia Venäjän ja Kiinan välillä. Olemme jo nähneet, että Kiina on ollut erittäin haluton antamaan suoraa tukea Venäjälle. Läntiset pakotteet vahingoittaisivat Kiinan taloutta nopeasti, sanoi Eloranta tiistaina Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin järjestämässä verkkoseminaarissa.
– Kiinalaiset haluavat välttää riskejä. Se nähtiin esimerkiksi edustajainhuoneen puheenjohtajan (Nancy) Pelosin vierailulla Taiwaniin. Vierailu aiheutti kovasti retoriikkaa ja sotaharjoituksia, jotka saattoivat lännessä näyttää pelottavilta. Useimpien sotilasasiantuntijoiden mukaan harjoitukset olivat kuitenkin odotuksiin nähden hyvin kesyjä ja pienimuotoisia.
Elorannan mukaan kiinalaiset ovat varovaisia, vaikka Pekingin politiikka vaikuttaakin aggressiiviselta.
– Heidän strategiansa on toimia pitkään ja hitaasti, eivätkä he halua ottaa välittömiä riskejä liittoutumalla Venäjän kanssa, Eloranta pohti.
– En usko, että Kiina katsoo läheisestä liittolaisuudesta olevan itselleen etua. Maiden välillä on aluekiistoja samalla tavalla kuin Aasian maiden kanssa sekä ristiriitoja Kiinan suuren Belt and Road -aloitteen suunnasta ja tarkoituksesta.
Belt and Road on Kiinan hanke uudesta Silkkitiestä: investointi- ja yhteistyöohjelma, jolla se pyrkii laajentamaan vaikutusvaltaansa muun muassa rahoittamalla suuria rakennushankkeita kehittyvissä maissa.
Kiinalainen sotilasosasto saapui rautateitse Venäjän järjestämään Vostok-2022-sotaharjoitukseen Sergejevskin alueelle maanantaina.
”Kiinalaiset haluavat ilman muuta hallita Venäjän politiikkaa. Sitähän Venäjä taas nimenomaan ei halua.
Hyökkäyssota Ukrainassa on sujunut Venäjän kannalta kehnosti, johtanut kiristyviin pakotetoimiin Venäjää vastaan ja välirikkoon Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kanssa.
Kiina ei kuitenkaan tiettävästi ole toimittanut aseita Venäjälle.
”Kiinalais-venäläisten suhteiden kehitys merkitsee kumppanuutta, ei liittolaisuutta. Se ei suuntaudu kolmansia osapuolia vastaan”, sanoi Kiinan puolustusministeri Wei Fenghe kesäkuussa.
Professori Eloranta pitää todennäköisenä, että Kiina haluaa nyt katsoa, mihin tilanne lopulta johtaa.
– Kiinalaiset pitävät Venäjää potentiaalisesti heikkona pelurina tulevaisuudessa. Miksi he rakentaisivat vahvan liittosuhteen Venäjään, kun he kerran voivat odottaa siihen saakka, kunnes Venäjästä tulee Kiinalle halpaa energiaa tuottava vasallivaltio? Silloinhan Kiina saa yliotteen Venäjästä, professori arvioi.
– Kiinalaiset haluavat ilman muuta hallita Venäjän politiikkaa. Sitähän Venäjä taas nimenomaan ei halua. Venäjä haluaa edetä eri suuntaan, kohti tasavertaisten kumppanien liittosuhdetta. Sellaisena Kiina ei tilannetta kuitenkaan näe.
Lue lisää: Venäjän vaihtoehdot käyvät vähiin – näin Vladimir Putin pelannee korttinsa
Carnegie-tutkimuslaitoksen vanhempi analyytikko Ali Wyne on samoilla linjoilla Elorannan kanssa. Wynen mukaan Kiina todennäköisesti laski vielä helmikuun alussa, että Venäjä tekee Ukrainassa joko hyvin rajoitetun ”erikoisoperaation” tai pystyy laajamittaisessa hyökkäyksessä kukistamaan Ukrainan nopeasti.
– Sota ei tietenkään sujunut sillä tavalla, ja se näyttää yhä varmemmin muodostuvan pitkäkestoiseksi näännytyssodaksi: epävakaaksi pattitilanteeksi. En usko, että Kiina osasi odottaa tällaista tilannetta, Wyne sanoo Carnegien tuoreessa artikkelissa ja podcastissa.
– Katsokaapa vaikka Tsinghuan yliopiston professoria Yan Xuetongia. Hän kirjoitti Foreign Affairs -lehteen hiljattain esseen, jossa hän väittää, että nämä (Kiinasta riippumattomat) ulkoiset seikat vaikuttavat jo vahvasti Kiinan talouteen ja tahraavat yhä enemmän Kiinan mainetta suhteessa länteen. Niillä on monia kauaskantoisia seurauksia Kiinassa.