Banner Before Header

Suomen ennätys: Valtio saa nyt lainaa halvemmalla kuin ikinä aikaisemmin – lainanantajia velkapotin kova kasvu ei haittaa vieläkään

Valtio teki viime viikolla historiallisen ennätyksen.

Puolen vuoden ja puolen miljardin euron laina saatiin markkinoilta -0,76 prosentin korolla (siirryt toiseen palveluun). Se on edullisin hinta, jolla on koskaan saatu lainarahaa valtion kirstuun.

Käytännössä miinus-korko tarkoittaa sitä, että rahaa valtiolle lainaava sijoittaja ei saa sijoitukselleen lainkaan tuottoa vaan päinvastoin menettää rahaa.

Ennätyshalpa -0,76 prosentin korko tarkoittaa, että jos sijoittaja, joka osti huutokaupasta vaikkapa miljoonalla eurolla valtion puolen vuoden velkasitoumuksia saa toukokuussa takaisin 3 800 euroa pienemmän summan.

Miksi kukaan tekee sijoitusta, jossa tietää varmuudella häviävänsä rahaa? Rahoitusammattilaiset seuraavat kehitystä ihmeissään. Miinuskorkoja sijoittajat pyrkivät välttämään viimeiseen saakka, mutta kaikille se ei ole mahdollista.

Työeläkeyhtiö Varma on yksi Suomen suurimpia sijoittajia ja sijoitusjohtaja Reima Rytsölä korostaa, että Varma ei ole ostanut valtion lainapapereita näin surkealla tuotolla.

– Emme ole ostaneet enää pitkään aikaan Suomen valtion lainapapereita. Eikä olla aikeissa ostaakaan, koska meidän sääntely ei pakota siihen, hän sanoo.

Yleinen hintataso on nousussa ja yleensä se enteilee myös korkojen nousua. Mutta nyt korkojen lasku voi edelleen jatkua, arvioi työeläkeyhtiö Varman sijoitusjohtaja Reima Rytsölä. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Esimerkiksi vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden riskiä säännellään toisella tavalla.

Niiden on pakko pitää sijoituksissaan myös erittäin vähäisen luottoriskin valtionlainoja. Suomen valtion lainat ovat juuri sellaisia. Vaikka Suomen AA+ -luokitus on S&P-luottoluokittajan listalla vasta toiseksi paras, se on yhä Euroopan kärkeä.

Monien sijoittajien on ostettava negatiivisen koron lainoja, vaikka jokainen sijoitusjohtaja tietää varmuudella tekevänsä niillä vain tappiota.

Myös suuryritykset saattavat ostaa Suomen valtion lainapapereita, sillä käteisen pitäminen pankissa käy kalliiksi. Negatiiviset talletuskorot tarkoittavat sitä, että suomalaisyritykset joutuvat maksamaan pankille rahan säilyttämisestä.

Yritysten saama keskimääräinen talletuskorko on pudonnut jo 0,09 prosenttia miinukselle (siirryt toiseen palveluun). Miljoonan euron talletus tuottaa yritykselle koron sijasta 75 euron tappion joka kuukausi.

Moni yritys saa talletuksilleen keskimääräistäkin korkoa huonomman hinnan. Silloin vähäriskiset valtionlainat voivat alkaa kiinnostaa. Suomalaisyrityksillä on pankkitalletuksia melkein 50 miljardia euroa.

Surkea sijoitustuote, varma kysyntä

Tärkein syy Suomen lainojen miinuskoroille on se, että Euroopan keskuspankin talletuskorko on miinuksella. Lisäksi EKP kannustaa valtioiden lainan ottamista ostamalla jälkimarkkinoilta jopa puolet niiden liikkeelle laskemista lainapapereista.

Surkealle sijoitustuotteelle on siis varmaa kysyntää.

Suomen viime viikolla saama ennätyshalpa laina oli lyhytaikainen, vain puolen vuoden pituinen.

Pidemmät laina-ajat tarkoittavat yleensä myös kalliimpaa korkoa. Tänä vuonna Suomi on ottanut lähes kuukausittain lainoja kymmeneksi tai jopa 30 vuodeksi.

Vielä viime kuussa otetun kymmenen vuoden lainan korko nousi niukasti ja oli plus-merkkinen, 0,07 prosenttia. Mutta keskiviikkona saman pituisen lainan korko oli taas pudonnut miinukselle.

Nyt lähes puoli miljardia euroa saatiin kymmeneksi vuodeksi -0,01 prosentin hinnalla.

Nouseva inflaatio pidentää miinusta entisestään

Korkojen pysyminen alhaalla ja jopa laskeminen edelleen, on erityisen hämmentävää siksikin, että yleinen hintataso eli inflaatio on jo kovassa nousussa. Tavallisesti inflaation kiihtyminen enteilee korkojen nousua.

– Tilanne on täysin paradoksaalinen – inflaatio nousee, mutta valtionlainat ovat edelleen miinuksella. Toisin sanoen reaalikorko on erittäin vahvasti miinuksella, Rytsölä päivittelee.

Varma ja muutkin sijoittajat voivat hakea parempaa korkoa maksavia valtioita Euroopan ulkopuolelta. Silloin ne joutuvat kuitenkin käyttämään muuta kuin omaa valuuttaa. Valuuttariskiltä pitää suojautua ja sekin maksaa.

– Ei tätä valtionlainojen nollakorko-ongelmaa oikein pääse karkuun, Rytsölä tuskailee.

Valtion lainojen hankkiminen ja takaisinmaksu hoidetaan Valtiokonttorin toimistossa Sörnäisten rantatiellä Helsingissä.

Apulaisjohtaja Anu Sammallahti ei ota kuitenkaan ainakaan koko kunniaa ennätysedullisesta varainhankinnasta.

Suomen ennätyshalpaa lainaa selittää hyvänä pysynyt luottoluokitus ja yleinen korkotaso, sanoo Valtiokonttorin apulaisjohtaja Anu Sammallahti. Kuva: Valtiokonttori

– Lainanotto on markkinaehtoista, ja kun korot muuttuvat se koskee kaikkia pääomamarkkinoilla toimivia lainanottajia.

Valtiokonttori on hakenut lainaa markkinoilta tänä vuonna jo kymmeniä kertoa. Vaikka tavoitteena on hakea rahoitusta edullisilla hetkillä, korkojen heilahtelua ei voi täydellisesti ennustaa.

– Velan kustannus muodostuu lainanoton kokonaisuudesta, eikä korkojen ennustaminen ole yksittäisten velkaerien myynnin ajoittamisessa tavoitteena.

Tänä vuonna korot ovat olleet nousussa. Kesällä ne laskivat vähän aikaa, mutta syksyllä on ollut vuorotellen nousua ja laskua.

Rahoittajia ei näytä huolestuttavan se, että Suomen lainapotti on nopeassa kasvussa. Lokakuun lopussa valtionvelan nimellisarvo rikkoi 132 miljardin euron rajan.

Mutta sijoittajat seuraavat etenkin velanhoitokykyä. Sitä auttaa se, että koko 2000-luvun valtion korkokulut ovat laskeneet, vaikka velan määrä on kasvanut.

– Jos korot nousevat, se lisää korkorasitetta. Mutta viime kädessä on lainanantajien arvio, mikä velkamäärä on sopivasti tai liikaa, Sammallahti määrittelee.

Varman Rytsölä muistuttaa, että Suomessa velan määrä on suhteellisesti pienempi kuin monella muulla maalla.

– Suomi velkaantuu nopeasti ja ehkä huolestuttavastikin, mutta kuitenkin eurooppalaisessa viiteryhmässä puhutaan ihan ok-sijoituksesta.

Veronmaksajan kannalta on iloista, että valtio saa edullista rahoitusta. Mutta tälläkin kolikolla on vähintään kaksi puolta.

Miinus-korot kertovat talouden yhä jatkuvasta poikkeustilasta. Myös tulevat eläkeläiset toivovat työeläkevaroille positiivista tuottokehitystä.

Voit keskustella aiheesta 20.11. klo 23 asti.

Lue myös:

Source Link yle.fi