Suomen ja Ruotsin merivoimien komentajat: Itämeren sabotaasien takia lisättiin merivalvontaa, nyt se on palautettu normaaliksi
TUKHOLMA/MUSKÖ Suomen uusi merivoimien komentaja Tuomas Tiilikainen vieraili tänään keskiviikkona Ruotsin Muskön laivastotukikohdassa. Matka Tukholman eteläpuolelle Ruotsin merivoimien komentajaa Ewa Skoog Haslumia tapaamaan oli Tiilikaisen ensimmäinen ulkomaanmatka komentajana. Tiilikainen aloitti virassa vuoden alussa.
Muskön laivastotukikohta on havainnollinen esimerkki Ruotsin puolustusvoimien eri vaiheista. Kolmikerroksinen kallioluolasto otettiin käyttöön 1960-luvun lopussa ja se on tehty kestämään ydinsodan vaatimukset. Käytävien seinillä on vielä esimerkiksi sairaalaan johdattavia kylttejä.
Vuosituhannen alussa Ruotsi arvioi, ettei sitä uhkaa sotilaallisesti mikään ja Muskön tukikohta tyhjennettiin. Vuonna 2019 merivoimien komentaja muutti takaisin tukikohtaan eli Musköstä johdetaan nyt kaikkea, mitä Ruotsin merivoimat tekee, eli esimerkiksi Ruotsin viittä huippuvarusteltua sukellusvenettä.
Sukellusveneet ovat Saabin valmistamia ja yrityksellä onkin tiloja Muskössä.
Tukikohta ei näy ulospäin kuin sisäänajoaukkojen verran. Kaikki kuvaaminen on kielletty.
Tänään tukikohdan ulkopuolella liehuivat Ruotsin, Suomen ja Naton liput.
Ruotsin ja Suomen yhteistyö merellä tiivistä
Tiilikainen ja Ruotsin merivoimien komentaja Ewa Skoog Haslum ottavat vastaan huoneessa, joka on sisustettu vanhan laivan jalopuin. Tunnelma on levollinen, vaikka pään päällä on kymmeniä metrejä kalliota.
Syyskuussa 2022 Itämerellä, Bornholmin lähistöllä räjäytettiin kaksi Nord Streamin kaasuputkea tavalla, joka oli suunnattu selkeästi vahingoittamaan siviiliyhteiskuntaa.
Runsas vuosi kaasuputken vaurioitumisen jälkeen rikkoutuivat Viron ja Suomen välillä kulkeva kaasuputki sekä tietoliikennekaapeli.
Vaurioiden jälkeen puolustusliitto Nato päätti lisätä partiointia Itämerellä.
– Se alkoi aika välittömästi sen jälkeen, kun nuo tapahtumat havaittiin. Aika nopeasti Nato myös kohdensi alueille aluksia lisäämään läsnäoloa täällä alueella. Mutta tällä hetkellä on palattu hyvään perusvalmiuteen, jolla kyetään alueita valvomaan ja ennakoivasti kohdentamaan yksiköitä ja valvontakykyä sinne, missä sitä lisää tarvitaan.
– Eli että tällaista valmiuden jatkuvaa tehostamista ei kuitenkaan ole, Tiilikainen selventää.
Skoog Haslumin mukaan on selvää, että Nord Stream -kaasuputken rikkomisessa kyse oli sabotaasista eli tahallisesta vahingonteosta, vaikka selvittely onkin nyt virallisesti lopetettu, eikä tekijöitä ainakaan vielä tiedetä.
Ruotsalaiskomentajan mielestä on aivan oikein, että valvonnassa on nyt palattu normaaliin.
– Se on mielestäni puolustusvoimien ja laivastokykyjemme hienous. Voimme olla hyvin joustavia. Nostamme valmiutta erittäin nopeasti eli tunneissa, koska meillä on henkilökuntamme ja kalusto käytettävissä. Ja sitten meidän on voitava palata myös takaisin eikä vain nostaa valmiutta koko ajan.
– Joten hienous on, että olemme valppaita ja jos jotain tapahtuu, nostamme valmiutta, Skoog Haslum alleviivaa.
Uhka Suomea kohtaan ei ole kasvanut
Tiilikaisen mukaan putki- ja kaapelivaurioista huolimatta sotilaallinen uhka Suomea kohtaan ei ole kasvanut.
– Tilanne Itämerellä on kuitenkin kaikesta huolimatta vakaa. Tällä hetkellä Suomea kohtaan ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Siinä suhteessa voimme olla sangen turvassa täällä.
– Mutta toki sotilaallista toimintaa on Itämerellä enemmän ja mahdollisuudet vahingossakin tapahtuvaan konfliktin laajentumiseen toki voi olla. Mutta en usko, että suoranaisesti riskiä Suomea kohtaan esiintyy, Tiilikainen arvioi.
Ruotsin komentajan arvio on sama, mutta hänestä aihetta valppauteen on.
– Emme ole erityisen huolissamme Itämerestä, mutta olen huolissani koko maailman kehityksestä. Siitä olen hyvin huolissani, enkä ole millään tavalla yksin.
– Sekä me että Suomi olemme varpaillamme. Olemme valmiita. Olemme tänään paljon valppaampia kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten.
– Mutta se valppaus ei ole muuttunut huoleksi. Olen huolissani siitä, miten maailma kehittyy, Skoog Haslum perustelee.
Ruotsin ja Suomen merivoimien komentajat tapasivat päivänä, jolloin Ruotsin Nato-jäsenyyden toteutuminen on lähempänä kuin koskaan. Ruotsin lippu nostetaan Nato päämajan lipputankoon mahdollisesti jo ensi viikolla.
Komentajien mukaan Suomen ja Ruotsin yhteistyötä se ei muuta. Se on ollut tiivistä jo pitkään eikä edes vajaan vuoden mittainen ”eriseuraisuus” eli se, että Suomi on jo ollut Natossa, ole tuottanut ongelmia.