Suomessa on valtavasti enemmän muistisairaita kuin aiemmin on luultu – näin voit yrittää ehkäistä sairautta

Suomessa on huomattavasti enemmän muistisairaita kuin aiemmin on ajateltu.

Muistisairausdiagnoosin saa vuosittain keskimäärin noin 23 000 suomalaista, kun aiemmin määrän arvioitiin olevan noin 14 500.

Tuoreet luvut tarkoittavat, että karkeasti jaettuna joka päivä muistisairausdiagnoosin saa yli 60 ihmistä.

Uudet luvut ovat ensitietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vielä vertaisarvioimattomasta ja julkaisemattomasta rekisteritutkimuksesta. Niistä kertoi THL:n asiantuntijalääkäri, dosentti Hanna-Maria Roitto tiistaina Helsingissä Alzheimer Europe Conference AEC 2023 -tapahtumassa, jossa esiteltiin muistisairauksiin liittyvää ajankohtaista tutkimustietoa.

Roitto kertoo IS:lle, että tutkimus tehtiin, koska Suomessa ei ole tarkkaa ja ajankohtaista tietoa muistisairauksien yleisyydestä.

– Tähän asiaan halusimme tutkimuksellamme tuoda selvyyttä. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon Suomessa tällä hetkellä on henkilöitä, joilla on diagnosoitu muistisairaus.

– Lisäksi halusimme arvioida sitä, mikä on muistisairautta sairastavien määrä vuoteen 2040 mennessä.

Alzheimerin tauti on yleisin

Tutkimus tehtiin käyttämällä laajoja, koko maan väestötiedot kattavia rekistereitä. Tiedot yhdisteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekistereistä ja Kelan lääkekorvausrekisteristä.

Osa ihmisistä tunnistettiin useammasta rekisteristä, mutta henkilötunnuksen perusteella kukin laskettiin mukaan vain yhden kerran.

– Otimme tarkasteluun vuodet 2016–2021, koska näiltä vuosilta käytössämme olivat kaikki rekisteritiedot. Tällä ajanjaksolla havaitsimme, että keskimäärin Suomessa on todettu noin 23 000 muistisairausdiagnoosia vuodessa.

Eniten diagnooseja on 75–84-vuotiaiden ikäluokassa.

–  Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, joka oli hieman yli 60 prosentilla diagnosoiduista.

Lue lisää: Tietty oire on Alzheimerin taudin ensimmäinen varoitus­merkki – voi näkyä jo neli­kymppisenä

Kaikkiaan uusien tietojen mukaan muistisairautta sairastaa tällä hetkellä yli 150 000 suomalaista.

Roitto huomauttaa, että tuoreet luvut ovat diagnosoitujen muistisairauksien ilmaantuvuus- ja esiintyvyyslukuja.

– Kaikkia henkilöitä ei ole diagnosoitu, eli todellisuudessa sairastuneita voi olla enemmän.

Lisäksi hän muistuttaa, että rekisteritiedoissa on myös monia rajoitteita.

– Siksi tarvitaan lisätietoa muistisairauksien esiintyvyydestä ja ilmaantuvuudesta myös väestöpohjaisista tutkimuksista.

Voimakas kasvu jatkuu

Koska väestö ikääntyy, sairastavien kokonaismäärä kasvaa edelleen.

Roitto kertoo, että Tilastokeskuksen väestörakenne-ennusteeseen perustuen vuonna 2040 Suomessa on arviolta yli 247 000 henkilöä, joilla on muistisairaus.

– Kyseessä on 64 prosentin kasvu vuoteen 2021 verrattuna.

Esitetty arvio olettaa, että samanikäisillä on jatkossa nykyinen määrä muistisairauksia.

– On myös mahdollista, että ihmiset elävät iäkkäämmiksi aivo- ja muun terveytensä kannalta terveempinä kuin aiemmin. Muistisairauksien ilmaantuvuus ei kuitenkaan laske itsestään, vaan vaatii työtä riskitekijöiden vähentämiseksi, Roitto huomauttaa.

Vaikka uudet luvut ovat merkittävästi aiempia suuremmat, tutkijaa ne eivät täysin yllättäneet. Roitto työskentelee geriatrian erikoislääkärinä Helsingissä ja työssään hän on nähnyt muistisairauksien lisääntymisen.

– Olen ollut muistipoliklinikalla pian kymmenen vuotta töissä ja teen viikoittain muistisairausdiagnostiikkaa. Lähetemäärämme ovat olleet kasvusuuntaiset, joten pidin todennäköisenä sitä, että tapauksia on enemmän kuin aiemmat luvut ovat meille kertoneet.

Roitto näkee kasvun taustalla useitakin tekijöitä.

– Väestön ikääntyminen on selvä syy, sillä ikä on yksi muistisairauden merkittävimmistä riskitekijöistä. Lisäksi tapausten määrää on voinut lisätä diagnostiikan kehittyminen ja ylipäätään tietoisuuden kasvu muistisairauksista.

Lääkärinä Roitto korostaa, että muistitutkimuksiin kannattaa hakeutua varhain.

– Ihmisillä saattaa olla erilaisia pelkoja, joiden vuoksi ei hakeuduta lääkäriin – tai sitten omia oireita ei välttämättä tiedosteta eikä tunnisteta. Tärkeä viestini on se, että muistisairaustutkimuksiin kannattaa hakeutua, sillä niistä on hyötyä. Diagnoosi kertoo, mistä oireet johtuvat, ja voidaan aloittaa hoitoja sekä järjestää tukitoimia.