Suomi ja Ruotsi seuraavat Nato-prosessiin vaikuttavia tapahtumia ”tuntosarvet herkkänä”, sanoo asiantuntija
Turkki esitti Suomelle ja Ruotsille uusia vaatimuksia sen jälkeen, kun Tukholman kaupungintalon edustalle ripustettiin roikkumaan Turkin presidenttiä esittävä nukke.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessi ei näytä eteenpäin nytkähtämisen merkkejä.
Turkki esitti Suomelle ja Ruotsille uusia vaatimuksia sen jälkeen, kun Tukholman kaupungintalon edustalle ripustettiin roikkumaan Turkin presidenttiä esittävä nukke.
Suomessa ja Ruotsissa seurataan mahdollisia Nato-jäsenyyden edistymiseen vaikuttavia tapahtumia hyvin tarkasti, arvioi turvallisuuspolitiikan ja Venäjän asiantuntija Hanna Smith.
– Totta kai on niin, että Suomessa ja Ruotsissa tuntosarvet ovat hyvin herkällä juuri nyt. Kaikkia merkkejä ja sitä mikä vaikuttaa mihinkin katsotaan hyvin tarkalla silmällä.
Smith huomauttaa, että mielenilmaukset kuuluvat asiaan demokraattisissa valtioissa ja ne pitää hyväksyä.
Suomi ei voi Smithin mukaan vaikuttaa siihen, miten Turkki Ruotsin kaltaiseen protestiin reagoi.
– Turkilla on mahdollisuus päättää, vaikuttaako Ruotsissa tapahtunut mielenilmaus Nato-prosessiin vai ei. Päätöksenteko tässä kohdassa on Turkissa ja Ankarassa.
Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) näkee Turkin uusissa vaatimuksissa maan omaa sisäpolitiikkaa. Hänen mukaansa Turkin kanssa Madridissa viime kesänä sovittuihin asioihin on jo vastattu eikä esteitä jäsenyyden ratifioimiselle pitäisi olla.
Nato-prosessissa tulee olla varautunut kaikkeen
Smithin mukaan nykymaailman turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomen ja Ruotsin tulee olla varautunut kaikkeen Nato-jäsenyysprosessissa.
– Monet asiat linkittyvät toinen toisiinsa koko ajan. Myös sillä, mitä Ukrainassa ja mitä Turkissa ja Unkarissa tapahtuu sisäpoliittisesti, on varmasti merkitystä.
Suomessa oltiin aluksi toiveikkaita, että Nato-prosessi etenisi nopeasti.
– Mutta tosiasiahan on, kun katsotaan ajassa taaksepäin, että mikään Nato-jäsenyysprosessi ei ole ollut läpihuutojuttu, Smith sanoo.
Suomi ja Ruotsi ovat hänen mukaansa kuunnelleet Turkin turvallisuushuolia ja osoittaneet joustavuutta.
– Mutta jäsenyysprosessissa on osa-alueita, joiden kohdalla ei ole oikeastaan mitään merkitystä, mitä Suomi ja Ruotsi tekevät, koska päätösvalta on ratifioivilla mailla. Ne pystyvät tulkitsemaan tilanteen sillä tavalla kuin haluavat.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi uutistoimisto Reutersille toivovansa, että Turkin ulkoministerin vierailulla Yhdysvaltoihin tällä viikolla olisi positiivinen vaikutus Suomen ja Ruotsin pyrkimykselle liittyä Natoon.
Yhtenä aikaikkunana Turkin ratifioinnille pidetään maan kesällä pidettävien vaalien jälkeistä aikaa.
Myös Smithin mukaan alkaa näyttää siltä, että Ruotsi ja Suomi joutuvat odottamaan Turkin sisäpoliittisen tilanteen ratkeamista.
Alla olevalla videolla toimittaja Antti Kurra tiivistää Nato-jäsenyyskeskustelun tuoreimmat käänteet.
* Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 18. tammikuuta 2023 kello 23:een saakka.