Suomi on pakkopalauttamassa Venäjälle isää, joka pelkää joutuvansa suoraan sotimaan Ukrainaan
– Minä olen ollut upseeri, ja sellaisista on Venäjällä pula. Olen varma, että minut määrätään rintamalle, sillä kaikki entiset sotilaat otetaan nyt palvelukseen, kertoo 53-vuotias, aiemmin Venäjällä asunut tadžikkimies ”Rustam” Ylelle.
”Rustam” sanoo, että hänellä on Venäjällä tuttavia ja ystäviä, jotka kaikki on kutsuttu armeijaan. Emme käytä jutussa hänen oikeaa nimeään turvallisuussyistä.
– Heitä on lähetetty erityisesti Wagnerin joukkoihin, sanoo Rustam.
Wagner on pahamaineinen palkka-armeija, jonka joukkojen arvioidaan muodostavan merkittävän osan Venäjän sotavoimasta Ukrainassa.
Rustam on asunut Suomessa tyttärensä kanssa kolme ja puoli vuotta. Tytär on nyt 14-vuotias, käy koulua ja on oppinut suomen kielen. Rustam on hakenut kaksi kertaa turvapaikkaa. Niihin on tullut kielteinen päätös.
Siksi miestä ja tytärtä odottaa nyt pakkopalauttaminen Venäjälle. Suomen lain mukaan pakkopalauttaminen voidaan panna täytäntöön toisen kielteisen päätöksen jälkeen, vaikka valitusprosessi olisi vielä kesken.
Korkeimmasta hallinto-oikeudesta ei ole tullut päätöstä
Rustam sai kielteisen päätöksen toiseen turvapaikkahakemukseen viime vuoden helmikuussa. Hän oli hakenut turvapaikkaa kristinuskoon kääntymisen perusteella.
Myös hallinto-oikeudesta tuli hylkäävä päätös vuoden 2022 lopussa ja valitusprosessi korkeimpaan hallinto-oikeuteen aloitettiin pian sen jälkeen.
Tämän vuoksi Rustam avustajineen teki valituslupahakemuksen ja haki kieltoa päätöksen täytäntöönpanoon.
Niillä tähdätään palautuksen keskeyttämiseen. Päätöstä korkeimmasta hallinto-oikeudesta ei ole kuitenkaan tullut.
– Korkeimmalla hallinto-oikeudella on kyllä nyt tieto siitä, että mies joutuisi sotaan. En ymmärrä, miten sieltä ei saada myönteistä päätöstä ulos, sanoo miestä ja tytärtä auttanut porilainen kirkkoherra Kaisa Huhtala.
Täytäntöönpanokielto tarkoittaisi sitä, että pakkopalautus keskeytettäisiin ja tapaus tutkittaisiin uusien tietojen perusteella.
Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors ei voi ottaa kantaa yksittäisen turvapaikanhakijan tapaukseen, mutta hän sanoo, että täytäntöönpanokiellon myöntämisen kynnys on Suomessa liian korkea.
– On voinut käydä niin, että ihminen on käännytetty toiseen maahan ja päätös käännytyksen keskeyttämisestä on tullut sen jälkeen, hän sanoo.
Täytäntöönpanokielto tarkoittaisi sitä, että palautusta ei toimeenpanna ennen kuin tuomioistuin on ratkaissut asian. Uutta turvapaikkahakemusta ei voi laittaa vireille edellisen prosessin ollessa kesken.
Ensin vainosi Tadžikistan, sitten Venäjä vei passin
Tadžikistanin neuvostotasavallassa syntynyt Rustam joutui 1990-luvulla käydyn viisivuotisen sisällissodan jalkoihin.
Upseerina työskennellyt Rustam kertoo Ylen haastattelussa osallistuneensa opposition toimintaan. Tämä ja kansalliseen vähemmistöön kuuluminen tekivät hänestä vainon kohteen Tadžikistanissa.
Rustam pakeni 2000-luvun alussa Venäjälle ja eli siellä töitä tehden 16 vuotta.
Tadžikistanin vallanpitäjät alkoivat kuitenkin Rustamin mukaan vainota myös Venäjälle paenneita.
– Ihmisiä siepattiin ja palautettiin Tadžikistaniin.
Myös Venäjän viranomaiset kävivät tylymmiksi. Rustam oli saanut Venäjän sisäisen passin, joka mitätöitiin.
Vuonna 2019 hän päätti paeta tyttärensä kanssa Suomeen. Tyttären äiti oli puolestaan jo palannut Keski-Aasian Tadžikistaniin.
Toiveikkaana maahan tullut Rustam on pettynyt Suomen viranomaisiin.
– Esitin viralliset todistukset, jotka osoittivat, että Venäjän kansalaisuuteni on peruutettu, sanoo Rustam.
Rustamin mukaan hänellä ei ole enää minkään maan kansalaisuutta.
– Silti meidät halutaan nyt käännyttää Venäjälle, hän sanoo
Rustamin mukaan tämä merkitsee komennusta Ukrainaan, jolloin tytär jäisi Venäjällä oman onnensa nojaan.
– Tyttäreni on saanut hyviä arvosanoja ja tottunut elämään täällä, kertoo Rustam.
– Kun pakolaiskeskukseen tuli viime keväänä ukrainalaisia, hän auttoi heitä toimimalla tulkkina.
”Venäjän hyökkäyssota pitäisi ottaa huomioon”
Pia Lindfors Pakolaisneuvonnasta sanoo, että muuttuneet olosuhteet ja erityisesti Venäjän hyökkäyssodan alkaminen tulisi ottaa vakavasti huomioon venäläisten turvapaikkahakemuksia käsiteltäessä.
– Palauttaminen tilanteessa, jossa henkilöllä on palvelukseenastumismääräys, voi merkitä käytännössä joutumista sotaan, jossa voi joutua tekemään sotarikoksia, Lindfors sanoo.
Kieltäytyminen sotaan lähdöstä puolestaan merkitsee hänen mukaansa selkeää riskiä joutua vainon kohteeksi.
Myös lasten oikeuksien huomioimisessa turvapaikoista ja oleskeluluvista päätettäessä on Suomessa ollut viime vuosina vakavia puutteita.
Suomi sai vuoden 2021 helmikuussa ensimmäisen langettavan päätöksen YK:n lasten oikeuksien komitealta. Siinä todettiin, että Suomi oli sivuuttanut lapsen edun arvioinnin turvapaikanhakijan käännytyspäätöksessä.
Pakolaisneuvonnan Pia Lindforsin mukaan ongelmat jatkuvat edelleen.
– Meillä on tiedossa tapauksia, joissa on tehty maasta poistamispäätöksiä venäläisille lapsiperheille ilman, että lapsen etua on yksilöllisesti ja asianmukaisesti arvioitu, hän sanoo.
Rustamin tapausta seurannut kirkkoherra Kaisa Huhtala on pettynyt Suomen viranomaisiin.
– Viranomaisten toiminta on ristiriidassa sen kanssa, että Suomi vastustaa Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, hän sanoo.
Käännytyksen pysäyttäminen on viimeinen toivo
Ylellä ei ole tietoa siitä, onko Rustamin ja hänen tyttärensä tapaus parhaillaan korkeimman hallinto-oikeuden harkinnassa. Sieltä ei kommentoida yksittäistapauksia.
Ainakaan käsittelyruuhkaa ei voida KHO:n vastauksen perusteella pitää syynä siihen, että toimeenpanokieltoa ei ole tullut.
– Kielto voidaan määrätä asian käsittelyn eri vaiheissa, eikä hakemuksia ratkaista erikseen esimerkiksi vireilletulopäivän mukaisessa järjestyksessä tehtävillä päätöksillä, tiedottaja Jaana Lappalaisen sähköpostivastauksessa sanotaan.
Jos täytäntöönpanoa ei kielletä, siitä ei vastauksen mukaan pääsääntöisesti tehdä kirjallista päätöstä, mutta harkinta voidaan tehdä uudelleen.
KHO ei suoraan vastannut siihen, kerrotaanko käännytyksen pysäyttämistä anoneelle kielteisestä päätöksestä.
Kielteinen päätös merkitsee, että karkotus pannaan toimeen.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat