Synnytysvalmennus jatkuu etänä, vaikka se ei sovi kaikille – ammattidoula: ”Chatissa ei ehkä kysy, että mitä jos tulee kakkaa synnytyksessä”
Kaarinalainen Sanni Pulkkinen on saanut kolme lasta. Kaikissa synnytyksissä hän on saanut vain etävalmennusta.
Kaksivuotias esikoinen ja heinäkuun alkupuolella Turun yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikalla syntyneet kaksoset ovat kaikki tulleet maailmaan koronavuosien aikana.
Sanni Pulkkinen on tyytyväinen etävalmennukseen.
– Etävalmennuksessa pystyi katsomaan tietoja milloin itselle parhaiten sopii. Mies pystyi osallistumaan hyvin. Tarjolla oli ilta-aikoja. TYKSillä on hyvät videot ja kätilöt kertoivat hyvin, pohtii Pulkkinen.
Hän lisää, että ensimmäisen lapsen kohdalla oli mahdollisuus kysyä tarkentavia kysymyksiä. Vanhemmat kävivät myös monikkoperhevalmennuksen etänä kaksosten vuoksi.
– Toki meitä vanhempia on joka lähtöön. Enemmän tukea tarvitseville tukea voisi järjestää. Esimerkiksi synnytyspelkopoliklinikan kautta pitäisi päästä juttelemaan fyysisesti paikan päälle.
Etäpalaverit eivät aina riitä
TYKSin naistenklinikan toisessa huoneessa raisiolainen Veera Sillanpää ihastelee neljän tunnin ikäistä poikavauvaa puolisonsa Joonas Sillanpään kanssa.
Tärkeää tietoa tuli etävalmennuksessa paljon, mutta hän itse oli myös ottanut asioista selvää ennakkoon.
– Itse tykkään enemmän läsnä olevasta ja fyysisestä tapahtumasta. Siinä pääsee enemmän vaihtamaan ajatuksia ja mielipiteitä ja näkemään ihmisiä, pohtii Sillanpää.
Joonas Sillanpää oli mukana osassa valmennustuokioista.
– On hyvä, että joku patistaa isät aiheen pariin. Opiskelen vielä, joten etähommat ovat tulleet tutuiksi.
Turkulainen Emma Ojala turvautui sen sijaan ammattidoulan apuun. Hän on käynyt synnytyksensä läpi doula Greta Rossin kanssa.
Laskettu aika on lähipäivinä, ja hän tuntee itsensä valmiiksi synnytykseen.
– Koin, että doula pystyy paremmin opastamaan minua kasvotusten kuin teamsin tai etäpalvelun kautta. Meillä oli kahden tunnin keskustelu. Mieheni oli mukana. Tapaaminen oli kokemuksen arvoinen.
Ojala halusi päästä tutustumaan TYKSin uuteen Majakkasairaalaan ennakkoon, ja pariskunta pääsikin sinne käymään rakenneultratutkimuksen yhteydessä.
Suuret sairaalat antavat etänä valmennuksen
Turun yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikalla työskentelevä Selina König on yksi kätilöistä, joka järjestää synnytysvalmennuksia Skypen välityksellä.
König näyttää tietokoneelta powerpointteja. Hän kävelee eri puolilla synnytyshuonetta läppäri kädessään ja esittelee myös ammehuoneen.
Osallistujilta tullut palaute on ollut pääosin myönteistä. König kuitenkin toivoo, että jatkossa myös henkilökohtaisempaa valmennusta olisi tarjolla.
– Etävalmennus alkoi korona-aikana. Se on todettu toimivaksi, mutta ehdottomasti pitäisi tarjota molempia. En tiedä tällä hetkellä, onko se mahdollista. Olisi hyvä, että saisi valita, sanoo Selina König.
Ryhmät on TYKSissä yritetty pitää pieninä, jotta vuorovaikutus säilyy. Nyt ryhmien kokoa ollaan kasvattamassa, jotta niihin mahtuvat kaikki halukkaat.
– Pidimme aluksi ryhmät pieninä, koska ajattelimme, että vuorovaikutus on helppoa ja halukkaat uskaltavat helpommin kysyä. Voi myös tulla liikaa kysymyksiä, jos ryhmät ovat liian isoja.
Kätilö muistuttaa, että oikea synnytysvalmennus vähentää synnytyspelkoa. Tavallisimmin kysymykset koskevat hyvinkin käytännöllisiä asioita, kuten milloin pitää lähteä synnytykseen ja mihin voi pysäköidä auton.
Ylihoitaja Leila Varakas kertoo, että samantapainen käytäntö on yleistynyt isoissa suomalaissairaaloissa koronapandemian aikana.
Synnytysvalmennuksesta huolehtivat yleensä synnytyssairaalat, ja useimmiten valmennus hoidetaan etänä. Kunnat järjestävät perhevalmennusta, jossa keskitytään raskauden vaiheisiin ja tarkkailuun sekä perheeksi kasvamiseen.
– Etävalmennuksesta on saatu hyvää palautetta, ja perheet on saatu laajasti mukaan. Meillä on kuitenkin noin 4 000 synnyttäjää vuosittain. 40 prosenttia synnyttäjistä on ensisynnyttäjiä, jotka erityisesti tarvitsevat valmennusta. Odottavien perheiden toiveet ja henkilökunnan määrä ovat vaikuttaneet siihen, että pienryhmävalmennuksia järjestetään etä- tai verkkovalmennuksina, kertoo Varakas.
Kaikki eivät kehtaa kysyä isossa ryhmässä
Ammattidoula Greta Rossion ollut mukana yli neljässäkymmenessä synnytyksessä. Hän on toiminut synnytysdoulana kesästä 2019.
Aina ei doulaa tarvita synnytykseen saakka, vaan joskus yksi tapaamiskertakin voi riittää.
Perheet kaipaavat hänen kokemuksensa mukaan julkisen palvelun lisäksi yksilöllistä kohtaamista. He eivät saa etänä vastauksia omiin kysymyksiinsä, tai tilanne ei tunnu riittävän turvalliselta kysyä henkilökohtaisia kysymyksiä. Neuvolasta on saatettu vinkata doulista, joihin voi ottaa yhteyttä.
– Kysymykset voivat olla käytännönläheisiä, eli miten ihan konkreettisesti kumppani voi painella akupisteitä. Chatissa ei ehkä kysy, että mitä jos tulee kakkaa synnytyksessä, tai muita yksityisempiä asioita ja henkilökohtaisia jännityksiä, kertoo Rossi.
Jotkut synnyttäjät käyvät doulan luona muutaman kerran odotuksen aikana. Useiden kanssa tavataan myös synnytyksen jälkeen. Itselliset synnyttäjät kaipaavat vielä enemmän tukea, kun omaa kumppania ei ole vieressä.
– Synnytyksissä mukana olo on lisääntynyt. On huomattu, että kätilö ei ole koko ajan synnytyksessä vierellä, ja doula on jo perheeseen ennalta tutustunut ihminen, joka on rinnalla koko synnytyksen ajan.
Rossi toivoo, että yksilöllistä valmennusta saisi jatkossakin, ja jopa yhteiskunnan kustantamana palvelusetelillä. Kansanedustaja Noora Koponen (vihr.) on tehnyt eduskunnalle kirjallisen kysymyksen doulapalveluiden ottamisesta osaksi perhepalveluita.
Greta Rossin mielestä nykyinen järjestelmä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Ne joilla on varaa, voivat ostaa täydentäviä palveluja.
– Etäasioissa on paljon hyvääkin. Minullakin etäasiakkaat ovat lisääntyneet. Saamani palautteen mukaan julkisen puolen tarjoamat etävalmennukset eivät aina riitä. Onneksi TYKSissä pelkopoliklinikkakäynnit on muutettu fyysisiksi vastaanottokäynneiksi. Ne eivät ole enää etänä, kiittelee Rossi.
Yksityisessä perheneuvolassa kysyntä kasvanut
Hyvinvointikonserni Mehiläisen Helsingin äitiysneuvolasta kerrotaan, että etävalmennukseen siirtyminen näkyy henkilökohtaisen perhevalmennuksen kysynnässä. Etävalmennuksen yleistyttyä asiakkaiden määrä on lisääntynyt noin kymmenellä prosentilla.
Kätilö Satu Peussa kertoo, että tuleva äiti tulee henkilökohtaiseen tapaamiseen kolme kertaa yksin, puolison tai tukihenkilön kanssa.
Etävalmennus sopii hänen mielestään heille, jotka eivät voi saapua paikalle esimerkiksi hankalien kulkuyhteyksien vuoksi. Peussa on kuitenkin henkilö- tai ryhmävalmennuksen kannalla.
– He kokevat, että eivät saa tarpeeksi tietoa ja kysyminen on vaikeaa esimerkiksi chatin kautta. Itse koen, että on antoisampaa jutella kasvokkain. Pystyn myös näyttämään nuken avulla vauvan hoitoa ja asiakkaat voivat itsekin kokeilla sitä, kertoo Peussa.
Eniten synnytyksessä kiinnostaa kivunlievitys synnytyksen aikana, mutta myös oikea hetki lähteä sairaalaan sekä vauvan hoito herättävät kysymyksiä.
– Ohjeistan hengittämään rauhallisesti supistusten aikana. Myös lääkkeettömät keinot olon helpottamiseksi kotona ennen sairaalaan lähtöä on tärkeää kertoa. Kotona voi kokeilla rauhallisen hengittelyn lisäksi liikkumista, eri asentoja, selän hierontaa, suihkua tai ammetta sekä kipua lievittävää tens–laitetta.
Satu Peussa muistuttaa, että synnytyspelko on lisääntynyt. Faktatietojen avulla sitä pystytään helpottamaan.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 16. heinäkuuta kello 23:een asti.
Lue lisää: