Vuoden 2022 syntyvyysluvut ovat jäämässä ennätyksellisen alhaisiksi Suomessa. Syntyvyyden lasku on maailmanlaajuinen ilmiö, mutta Suomessa tapahtunut romahdus on ollut poikkeuksellisen raju.
Vauvaluvut ovat ottaneet jälleen takapakkia.
Pandemian aikaan, vuosina 2020–2021 (siirryt toiseen palveluun), näytti siltä, että viime vuosikymmeneneltä lähtien jatkunut syntyvyyden lasku olisi pysähtynyt ja jopa kääntynyt nousuun. Niin ei käynyt, vaan vuoden 2022 alkupuolella syntyi taas ennätyksellisen vähän lapsia.
– Syntyvyys on pysynyt matalana myös loppuvuonna, ja saattaa olla, että vuoden 2022 kokonaishedelmällisyys tulee olemaan kaikkien aikojen matalin, Tilastokeskuksen yliaktuaari Johanna Lahtela kertoo.
Syntyvyyttä voidaan tarkastella absoluuttisina lukuina vauvojen määrän mukaan. Kokonaishedelmällisyysluvut puolestaan kertovat, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Tammi–marraskuun aikana syntyi 41 538 lasta eli 4 326 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2021.
Vuoden 2021 joulukuusta vuoden 2022 marraskuulle lasketun kahdentoista kuukauden kokonaishedelmällisyysluvun puolestaan ennakoidaan olevan 1,33. Vastaava luku oli matalimmillaan vuonna 2019, jolloin se oli 1,35.
Koko vuoden 2022 syntyneiden ennakkotiedot Tilastokeskukselta saadaan tammikuun lopulla, lopullinen versio on valmis huhtikuussa.
Lapsiluku pysyy edelleen pienenä ainakin alkuvuonna
Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mukaan uusi vuosi ei ole tuomassa ainakaan heti muutosta tilanteeseen.
– Haettujen äitiysavustusten määrässä näkyy iso pudotus, peräti kymmenen prosenttia. Sen perusteella voi ennustaa, että ainakaan vuoden ensimmäisinä kuukausina toipumista ei ole tapahtumassa.
Syntyvyyden lasku on maailmanlaajuinen ilmiö, mutta Suomessa 2010-luvulla tapahtunut romahdus on ollut poikkeuksellisen raju.
Syyt siihen ovat Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mukaan moninaiset. Esimerkiksi miesten heikko sperman laatu tai naisten korkea synnytysikä eivät riitä selittämään tilannetta, koska hedelmällisyyshoidotkin ovat parantuneet.
Täydellisyyden tavoittelu lykkää lasten saantia
Rotkirch näkee, että meneillään on paitsi yhteiskunnallinen myös kulttuurinen murros, ja nimenomaan perheellistymisen kynnys on noussut.
Lapset halutaan tehdä ”valmiiseen elämäntilanteeseen”, jossa epävarmuustekijät on minimoitu. Paitsi taloudellisten, myös muiden elämän osa-alueiden halutaan olevan kohdillaan.
– Vaikka lapsia edelleen toivotaan keskimäärin noin kaksi, suurin osa suomalaisista näyttää jäävän lapsettomiksi, koska kynnys saada esikoinen on eri syistä noussut, Rotkirch toteaa.
Väestöliitto julkistaa tarkempaa tietoa suomalaisten lastensaantiaikeista ja -ihanteista vuoden 2022 Perhebarometrissaan ensi viikolla.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 7.1.2023 klo 23:een asti.