Syrjinnästä seksuaalisen suuntautumisen takia tulee viranomaisille vain vähän ilmoituksia – suuri osa jää piiloon
Viranomaisille tulee vain vähän ilmoituksia syrjinnästä työelämässä seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
Syrjintä seksuaalisen suuntautuneisuuden perusteella on kielletty yhdenvertaisuuslaissa, ja sen toteutumista työpaikoilla valvoo työsuojeluviranomainen.
Viime vuonna se mainittiin syrjintäperusteena kahdessa prosentissa työsuojeluviranomaiselle tehdyistä valvontapyynnöistä.
On vuosia, jolloin ei tehdä yhtään tarkastusta, joissa syrjintää on koettu seksuaalisen suuntautumisen perusteella, kertoo Etelä-Suomen aluehallintovirastossa yksikön päällikkönä työskentelevä Päivi Laakso.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että työpaikoilla Suomessa ei esiintyisi syrjintää seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
– Näin ei voi päätellä, vaan meille näkyy vain osa tapauksista, Laakso sanoo.
Aiemmin tällä viikolla kävi ilmi, että eläkeyhtiö Ilmarinen irtisanoi miehen, joka oli juuri työpaikalla kertonut menneensä naimisiin samaa sukupuolta olevan puolisonsa kanssa.
Ilmarinen kiistää, että kysymys olisi syrjinnästä, mutta on sanonut aloittavansa selvityksen aiheesta.
Vain pieni osa vähemmistöön kuuluvista työpaikalla oma itsensä
Sama käsitys on yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa. Vuosina 2018-2021 yhdenvertaisuusvaltuutettu on saanut vain reilut 40 yhteydenottoa syrjinnästä, joissa perusteena oli seksuaalinen suuntautuminen.
Suuri osa seksuaalivähemmistöjen kokemasta syrjinnästä jää piiloon, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta arvioidaan. Yle Uutiset ei tavoittanut valtuutettua, vaan toimistosta vastattiin sähköpostitse.
Vain alle viidennes seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvista sanoo olevansa avoimesti oma itsensä työpaikalla, ilmenee Euroopan unionin perusoikeusviraston kyselystä.
Tutkimuksen mukaan useimmiten syrjinnästä ei ilmoiteta eteenpäin, koska uhri ajattelee, ettei se kannata, sillä syrjintää tapahtuu koko ajan, tai että ilmoittaminen ei muuttaisi mitään.
Yhteydenotto viranomaiseen voi tuntua vaikealta
Kynnys ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen voi olla korkea eri syistä, arvioi Päivi Laakso.
Syrjinnän uhri päättää aina itse, haluaako asian viranomaisen käsiteltäväksi, hän sanoo. Viime vuonna yhteydenottoja työsuojeluviranomaiselle tuli 570 ja niistä 210:ssa tapauksessa syrjintää kokenut teki valvontapyynnön.
Prosessi voi johtaa esitutkintaan, ja osa kokee sen hyvin raskaana, eikä siksi halua lähteä siihen. Osa pelkää mahdollista julkisuutta ja osa mieltää seksuaalisen suuntautuneisuuden arkaluontoisena tietoa, Laakso sanoo.
Yhteyttä voi ottaa anonyymisti, ja viranomainen arvioi, voiko syrjintää pitää mahdollisena.
Päivi Laakso ei voi ottaa kantaa vakuutusyhtiö Ilmarisesta potkut saaneen miehen tapaukseen. Yleisellä tasolla hän arvioi, että jos työpaikalla on sanottu jotain negatiivissävytteistä ja sillä on ajallinen yhteys irtisanomiseen, syntyy herkästi käsitys, että seksuaalisen suuntauksen esille tuominen on voinut vaikuttaa irtisanomiseen.
Työsyrjintärikoksesta sakkoja tai jopa vankeutta
Jos syrjintää kokenut tekee työsuojeluviranomaiselle valvontapyynnön, työnantajalta pyydetään selvitystä tapahtuneesta.
– Työnantajalla on käänteinen todistustaakka eli pitää osoittaa, että esimerkiksi irtisanominen ei liity seksuaaliseen suuntautumiseen.
Jos ilmenee, että syrjintää on tapahtunut, työsuojeluviranomainen antaa työnantajalle toimintaohjeen.
Lisäksi työsuojeluviranomainen harkitsee, onko asiassa tapahtunut rikos, jolloin se vie tapauksen poliisille.
Rikoslain perusteella työnantaja voidaan tuomita sakkoihin tai jopa vankeuteen työsyrjinnästä. Yhdenvertaisuuslain perusteella uhrille voidaan maksaa hyvitys.
Nimittely työpaikalla voi olla rangaistavaa syrjintää
Työpaikoilla on monesti tahtoa tehdä oikein, mutta konkreettisia keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseen ei oikein ole, Päivi Laakso sanoo.
Yli 30 työntekijän työpaikoilla pitää lain mukaan olla yhdenvertaisuussuunnitelma.
– Sen lisäksi tarvitaan selkeä johdon tahtotila, että vähemmistöjä ei syrjitä, Laakso sanoo.
Esihenkilöiden ja työntekijöiden koulutuksella ja rekrytointikäytäntöjen läpikäymisellä voidaan edistää yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta, Laakso sanoo. Esimerkiksi Setalla on hyvä opas syrjimättömään työelämään, hän vinkkaa.
Laakso kiittelee keskustelua, joka on noussut potkuistaan kertoneen miehen kokemuksesta.
– On ehdottomasti positiivista, että tästä puhutaan julkisuudessa. Kaikilla työpaikoilla pitäisi olla johdon ehdoton nollatoleranssi syrjinnälle ja epäasialliselle käytökselle. Esimerkiksi nimittely, jos työnantaja ei puutu siihen, voi olla rangaistavaa syrjintää. hän muistuttaa.
Lue lisää: