Tällaista on Matti Vanhasen sairaalaan saattanut eteisvärinä – monet sairastavat tietämättään
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) kertoo sairastavansa flimmeriä eli sydämen eteisvärinää. Hän kävi sydänoireiden takia maanantaina sairaalan päivystyksessä.
Vanhasella on paljon kohtalotovereita.
Flimmeri on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, kertoo Oulun yliopiston kardiologian professori Juhani Junttila. Flimmeriä sairastavilla sydän alkaa välillä tykyttää ja lyödä epätasaisesti.
– Rytmihäiriö ei sinänsä ole vaarallinen, mutta siihen liittyvä verenhyytymien kehittymisen riski on.
Verenhyytymät voivat aiheuttaa aivoinfarktin.
Oulun yliopiston kardiologian professori Juhani Junttila.
Sydämen eteisvärinä on Junttilan mukaan todella yleinen häiriö. Mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä todennäköisemmin hän sen saa.
Junttilan mukaan on ajateltu, että 80-vuotiaaksi asti selvinneistä joka kolmannella olisi jossain vaiheessa elämää ollut eteisvärinää.
– Noin puolet eteisvärinää sairastavista ei tunnista, että heillä on eteisvärinä päällä. He tuntevat olonsa suhteellisen normaaliksi.
Tyypillisimmät oireet ovat nopea ja epätasainen syke.
Puolet flimmeristä kärsivistä ei koe oireilevansa, vaikka häiriö on olemassa. He kuitenkin kestävät heikommin rasitusta, eivätkä he tunne jaksavansa yhtä paljon kuin normaalisti.
Junttila sanoo, että ikä altistaa eteisvärinälle.
Lisäksi suurimmalla osalla eteisvärinää sairastavista on riskitekijänä jokin muu sydän- ja verisuonitauti. Verenpainetauti on yleisin riskitekijä.
Myös ylipaino lisää riskiä.
– Eteisvärinää saattaa olla myös täysin terveessä sydämessä. Se on mahdollista, mutta harvinaisempaa.
On ihmisiä, joilla on pysyvästi flimmeriä, eikä se haittaa heidän elämäänsä. Junttila kertoo, että eteisvärinässä on juostu maratooniakin.
– Eteisvärinä ei estä urheilua. Jos vointi on hyvä, voi liikkua.
Onko tilanteita, joissa eteisvärinää syntyy?
– Kyllähän stressi on sellainen, joka lisää rytmihäiriön riskiä. Mitä enemmän on stressiä, sen enemmän tulee rytmihäiriöitä. Yleisimmät häiriöt ovat esimerkiksi sydämen lisälyönnit. Niitä on enemmän, kun on enemmän stressiä.
Eteisvärinän hoidossa tärkeintä on Junttilan mukaan estää aivoinfarktien syntyminen. Hyytymien estämisessä käytetään verenohennuslääkkeitä.
Tehokkain estohoito on Junttilan mukaa katetriablaatio. Sillä hoidetaan sydämen vasemmasta eteisestä alueet, joista eteisvärinä alkaa. Alueet hoidetaan jäädyttämällä tai polttamalla.
– Sekään ei ole mikään kauhean tehokas. Eteisvärinä tahtoo olla sellainen, että se iän myötä tulee uudelleen.
Jotkut arvelevat, että punaviini auttaa kaikkiin sydänvaivoihin, myös flimmeriin.
Junttilan mukaan punaviinin vaikutus sydänterveydelle liittyy sydän- ja verisuonitautien eli valtimonkovettumistaudin estämiseen.
– Sepelvaltimotauti on verisuonten sairaus, se on putkitauti. Eteisvärinä taas on sähkötauti, Junttila kuvaa eroa.
Lue lisää: Matti Vanhanen joutui sairaalaan