Tänään tv:ssä: Unelmamökin pystytys haastavalle rinnetontille paljastaa puolisosta uusia puolia – tältä näyttävät suomalaisten kunnianhimoiset rakennushankkeet

Kunnianhimoisista ja persoonallisista taloprojekteistaan maailmalla tunnettu asumisen ja arkkitehtuurin ohjelma Grand Designs esittelee vihdoin myös suomalaisia asumisen unelmia, kun suomalaisversio alkaa tänään MTV3-kanavalla.

Grand Designs Suomi -ohjelman ensimmäisellä kaudella nähdään viisi kohdetta ympäri Suomea. Avausjaksossa esitellään Samin ja Olli-Pekan Padasjoelle rakentuva mökki, joka sijaitsee vaativalla rinnetontilla.

Rinnetontilla sijaitseva Villa Sammalrinne osoittautuu haastavaksi projektiksi. Kuva: MTV3

Villa Sammalrinteeksi kutsutun aikuisten rauhoittumispaikan tiukka rakennusaikataulu on sellainen puristus, että se paljastaa myös puolisosta uusia piirteitä vielä vuosienkin jälkeen.

Toisessa jaksossa hotellielämän ylellisyydestä viehättyneet Alina ja Markus rakentavat älykotinsa Lempäälään.

Alina ja Markus rakastavat erilaisia älylaitteita. Kuva: MTV3

Muissa jaksoissa nähdään jyväskyläläisten Sinin ja Tuomaksen rakentama unelmien tiilitalo kasvavalle perheelle, Kirkkonummen Hirsalaan Ilkalle ja hänen perheelleen nouseva kolmen modernin hirsitalon yhdistelmä sekä Tiinan ja Petrin tilaihme Snadi, jossa kodin neliöt vähenevät kolmannekseen aikaisemmasta.

Ohjelman juontajana nähdään arkkitehti Samppa Lappalainen, joka seuraa talonrakentajien intohimoisia projekteja suunnittelupöydältä lähtien vaihe vaiheelta valmiisiin lopputuloksiin saakka. Hän kertoo olevansa sarjassa vain tarkkailijan ja juontajan roolissa.

– Mukana olevilla perheillä on hienoja, uniikkeja haaveita unelmien kodistaan. Kaikki ovat rohkeasti tarttuneet suuriinkin taloprojekteihin ilman aiempaa kokemusta, Lappalainen sanoo.

Jyväskyläläiset Sini ja Tuomas rakentavat unelmiensa tiilitaloa. Kuva: MTV3

Valmiiden ratkaisujen sijaan perheet ovat itse päävastuussa suunnittelusta, vaikkakin jokaisella on myös arkkitehti apunaan. Haasteita riittää sekä suunnittelu- että rakennusvaiheessa.

– Unelmien konkretisoiminen ensin suunnitelmiksi ja lopulta valmiiksi taloksi on aina haastava prosessi. Viranomaislupien saaminen sekä budjetti ja aikataulu – jotka aiheuttavat aina yllätyksiä – saattavat lannistaa innokkaimmankin rakentajan, Lappalainen toteaa.

Eri puolilla Suomea sijaitsevat kohteet edustavat kukin rakentajansa ajatusta grandista. Lappalainen korostaa, että grand ei välttämättä ole suurta tai kalleinta, vaan perheen oma näkemys hyvästä arkkitehtuurista ja siitä, mikä on asumisessa tärkeää ja herättää intohimoa. Myös materiaaliratkaisut ovat yksilöllisiä: on hirsirakentamista, klassista tiiltä ja elementtiratkaisuja.

Snadi-kohteessa perhe suunnittelee itselleen ratkaisuja, joilla he voivat asua alle sataneliöisessä kodissa 300-neliöisen kodin sijaan. Kuva: MTV3

Esimerkiksi kauden viimeisessä jaksossa esiteltävä Snadi lähti siitä ajatuksesta, että pienempi koti on parempi kuin valtava omakotitalo. Asumisessa korostuvat ekologiset ratkaisut.

– Kyseisen perheen 300-neliöinen talo vaihtui alle sataneliöiseen omakotitaloon, sillä he olivat todenneet, että vähemmälläkin pärjää vallan hyvin.

Kodin yksi huone muuntautuu eri ratkaisujen avulla niin makuuhuoneeksi, ruokailutilaksi, jumppasaliksi, vierashuoneeksi kuin työhuoneeksikin.

– Perheen rouva oli päättänyt opiskella puusepäksi, ja hän kehitti sisustusratkaisut itse. Heidän kodissaan kaikki on mietitty tarkkaan, ja luovuuden ansiosta talon tilat ovat hyvin monikäyttöisiä, Lappalainen kertoo.

Lappalainen kiittelee Snadi-rakennuksen kokoa, jossa ekologisuus on otettu hyvin huomioon. Kuva: MTV3

Asumisen ja materiaalien kallistuessa Lappalainen korostaa rakentamisessa ekologisia ratkaisuja, joista yksi tärkein on rakennuksen koko.

– Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta meidän pitäisi ylipäätään rakentaa vähemmän ja korjata enemmän olemassa olevaa – jo luonnonvarojen vuoksi. Taloista pitäisi tehdä kestävämpiä, ja rakentamisessa pitäisi pitää järki kädessä: kodeista voi tehdä pienempiä ja samalla laadukkaampia, Lappalainen sanoo.

Lue lisää: Suomeen rantautuvan Grand Designs -suosikkiohjelman juontaja paljastettiin – kotimaisen version keulakuvaksi tunnettu arkkitehti

Vanhat kivitalot ovat Lappalaisen sanoin ”ikuisia”, kun taas monia 1970-luvun taloja puretaan jo nyt. Halvempien materiaalien käyttö johtaa ojasta allikkoon.

– Meidän pitäisi katsoa historiaa: miten aiemmin on rakennettu ja miksi sata vuotta vanhoilla kantakaupungin kivitaloilla on parempi sisäilma ja sama energiatehokkuus kuin nykypäivän taloilla.

Grand Designs Suomen juontaja Samppa Lappalainen on ammatiltaan arkkitehti ja hän toimii muun muassa Amos Rex -taidemuseon, Tanssin talon ja palkitun Kirkkonummen kirjaston suunnittelusta tunnetun JKMM Arkkitehtien toimitusjohtajana. grand Kuva: MTV3

Lappalainen uskoo, että maailmalla vellovissa kriiseissä on myös jotain hyvää.

– Ihmisten pitäisi laskea elämisen standardeja. On hyväksyttävä se, että meidän on käytettävä vähemmän luonnonvaroja ja että elämä voi olla laadukasta, vaikka eläisi vaatimattomammin. Kun sähkölaskut nousevat, laitetaan villasukat jalkaan.

– Ja kun inflaatio jyllää ja korot nousevat, rakentaessa kannattaa muistaa, että puskuria pitää olla.

Tällä hetkellä monista rakennusmateriaaleista, kuten puusta, teräksestä ja laatoista on pulaa, ja hinnat ovat korkealla.

Materiaalivalinnatkin ovat luonnon kannalta hieman ristiriitaisia. Luonnonmateriaaleissa, kuten puussa, on pienempi hiilijalanjälki ja niillä saadaan parempi sisäilma.

– Ja samalla metsien kaatamista pitäisi rajoittaa, koska ne tuottavat happea ilmakehään.

Grand Designs Suomi torstaisin 22.9. alkaen MTV3 klo 21.00.

Lue lisää: Korona vaikutti supersuositun Grand Designs Suomi -sarjan kuvauksiin – tuotanto paljastaa kulisseissa muhivat haasteet