Banner Before Header

Tapio Suominen aloitti yhdyskuntapalvelunsa – paljasti samalla uuden unelmaprojektinsa: ”Pitkäaikainen haave”

Urheiluselostaja Tapio Suominen aloitti tiistaina oikeuden määräämän rangaistuksensa sovittamisen. Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi lokakuussa Suomisen viideksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen kesäkuun kahdesta törkeästä rattijuopumuksesta sekä ajoneuvon kuljettamisesta ilman ajo-oikeutta.

Rangaistus muunnettiin suoritettavaksi 150 tunnin yhdyskuntapalveluna, jonka Suominen aloitti tiistaina kotikuntansa Hattulan kunnan palveluksessa. Ensimmäisen palveluspäivänsä selostajalegenda suoritti kunnan kirjastossa.

– Tämä järjestely sopi minulle tietysti paremmin kuin hyvin. Olen todella kiitollinen ja hyvillä mielin siitä, että se sopi myös käräjäoikeudelle ja Hattulan kunnalle. Mikään ilmoitusluontoinen asiahan tämä suoritus ei ollut, vaan se vaati tietysti myös kunnan suostumuksen, Suominen sanoo Ilta-Sanomille.

Palvelus jatkuu seuraavat puolisen vuotta. Suominen tekee kerran viikossa kuuden tunnin työpäivän kunnan palveluksessa, kunnes 150 tuntia on täyttynyt. Ensimmäinen päivä oli kirjastossa, mutta se ei välttämättä ole ainoa paikka, jossa Suominen palveluksensa aikana työskentelee.

– Suoritan palvelukseni Hattulan liikunta- ja vapaa-aikatoimistolle. Kirjasto on yksi kohde, ja ehdotin itse että voisin pitää esimerkiksi lasten satupiiriä sellaisina ajankohtina, kun kirjastolle sopii. Liikunnanopettajan koulutuksella silläkin puolella voisi ehkä olla jotain hommaa, hän sanoo.

– Tällä taustalla ja koulutuksella en halua vain pyörittää peukaloitani, vaan olla myös hyödyksi kunnalle. Kun sain mahdollisuuden suorittaa rangaistukseni tällä tavalla suljetun laitoksen sijaan, olen hyvin sitoutunut hoitamaan tämän kunnialla loppuun asti.

Suominen tunnustautuu ”kirjafriikiksi”, joten kirjasto ei ole hänelle työpaikkana epämieluisa. Ensimmäinen päivä oli opettelua ”kirjaston sedän” hommaan. Pitkän uran Ylellä tehnyt selostaja otti tiskillä vastaan lainauksia ja palautuksia.

Jotain erityisen mielenkiintoistakin tuli jo ensimmäisen päivän aikana vastaan.

– Tiskillä ollessani siihen tuli sellainen vanhempi rouvashenkilö, joka sanoi että oli luvannut toimittaa löytämiään kirjoja, jotka haluaisi lahjoittaa Hattulan kirjastolle. Joukossa oli vanhoja aapisia, joista vanhin oli vuodelta 1902. Oli tosi mielenkiintoista katsoa, miten toistasataa vuotta sitten lapset ja aikuisetkin ovat opetelleet lukemaan, Suominen hehkuttaa.

Konkaritoimittaja korostaa olevansa kiitollinen siitä, että saa hoitaa rangaistuksensa tällä tavalla, mutta muistuttaa myös, ettei rikoksen sovittaminen ole lasten leikkiä.

Yhdyskuntapalvelun aikataulu on tarkka, ja Rikosseuraamuslaitos vahtii, että kaikki sujuu niin kuin pitää.

– Esimerkiksi puhallutuksia tulee varmaan aina silloin tällöin. Vahditaan että promillet ovat nollassa, niin kuin niiden tietysti pitää ollakin. Jos tulee ongelmia tai rikkomuksia, niin yhdyskuntapalvelu on sitten siltä osin siinä.

On kelpo motivaatiotekijä, että sääntöjen rikkominen voi johtaa varoituksen jälkeen loppurangaistuksen suorittamiseen vankilassa.

Työkyvyttömyyseläkkeellä joitain vuosia ollut Suominen on edelleen tehnyt jonkin verran selostustöitä. Syksyn aikana hän on ollut äänessä Ruudussa miesten koripallo- ja naisten lentopallo-otteluissa.

Selostushommat eivät kuitenkaan ole ainoa asia, joihin mies on aikaansa viime aikoina käyttänyt. Suominen paljasti saaneensa maaliin mielenkiintoisen projektin, esikoisdekkarinsa.

– Kirjan kirjoittaminen on pitkäaikainen haaveeni. Se oli sellaista terapiahommaa kesän tapahtumien jälkeen, kun piti saada ajatukset kasaan. Neljä kuukautta siihen meni, nyt kirja on valmis. Kustannussopimusta minulla ei ole, mutta se on lähetetty kustannustoimistoon luettavaksi. Toivottavasti siellä päädyttäisiin sellaiseen ajatukseen, että projektissa on jotain ideaa, Suominen kertoo innostuneena.

– Kesällä oli kova itsetutkiskelun paikka, eikä valitettavasti edes ensimmäistä kertaa. Tämä oli tärkeä projekti, se ei pitänyt liian kiireisenä, mutta sopivan.

Kirjan päähenkilönä seikkailee yksityisetsivä Juhani Rekonen, joka on saanut nimensä Suomisen toisen nimen ja äidin tyttönimen yhdistelmästä.

– Rekonen seikkailee paljon Kanta-Hämeen alueella, mutta kun alun perin olen Turun poikia, niin sielläkin päin piipahdetaan, esikoiskirjailija paljastaa.

Source Link is.fi