Yle ja muut eurooppalaiset media saivat haltuunsa Kremlistä vuotaneita asiakirjoja.
Presidentti Vladimir Putin valmistelee Venäjällä valtavaa valvontajärjestelmää, joka hyödyntää tekoälyä. Asia selviää Kremlistä vuotaneista asiakirjoista, joista uutisoi ensimmäisenä Suomessa Yle.
Asiakirjat sai ensimmäisenä haltuunsa virolainen Delfi, joka jakoi ne 12 eurooppalaisen yhteistyömediansa kanssa. Tässä artikkelissa lainatut Yle, ruotsalaismedia Expressen ja riippumaton tutkivan journalismin media V Square kuuluvat kaikki tähän joukkoon.
Putinin järjestelmä rakentuu kasvojentunnistusohjelman varaan. Ohjelma pystyy analysoimaan ihmisiä sekunneissa ja vertaamaan ihmisten piirteitä aiemmin kerättyyn kasvodataan.
Lisäksi se seuraa ihmisten liikkeitä ja lukee mielialoja kasvojen ilmeiden perusteella, kertoo V Square. Tämä on mahdollista yhdistelemällä julkisille paikoille asennettujen kameroiden keräämää dataa.
Expressenin mukaan ohjelma laskee myös ihmisen todennäköisen alkuperämaan ja kartoittaa, keitä muita ihmisiä henkilö on havainnut.
Venäläinen uutistoimisto Tass on kertonut ohjelman olevan käytössä kymmenissä kaupungeissa Venäjällä. Esimerkiksi pääkaupungissa Moskovassa on yli 200 000 kameraa, uutisoi The Moscow Times lokakuussa.
Pietarin pääkadulla oli tungosta vuoden 2018 MM-kisojen aikana.
Expressen kertoo vuotaneita asiakirjoja lainaten, että Venäjän hallinto rakentaa valvontajärjestelmää, jotta se voisi tunnistaa ”sisäpoliittisesti riskialttiit henkilöt” nopeasti ja hallitsemaan yksilöitä ”tuhoisan ja/tai epälojaalin käytöksen vuoksi”.
Expressenin mukaan ohjelma on nimeltään Findface ja sen kehitys aloitettiin vuonna 2015. Kehittäjänä on venäläinen yhtiö Ntechlab, jonka Yle kertoo saavan Putinin hallinnolta isoja lisenssimaksuja.
Kasvojentunnistusohjelmaa käytettiin oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin hautajaisissa 1. maaliskuuta Moskovassa. Venäläisen ihmisoikeusjärjestön OVD-infon mukaan 19 hautajaisiin osallistunutta ihmistä pidätettiin kasvojentunnistuksen avulla, Yle kertoo.
Ihmiset kävivät edesmenneen Aleksei Navalnyin haudalla Venäjän presidentinvaalipäivänä.
Valvontajärjestelmää testattiin ensimmäisen kerran vuoden 2018 jalkapallon MM-kisoissa, jotka järjestettiin Venäjällä. Ylen mukaan valvontakameroita asennettiin stadioneille ja kannattajille tarkoitetuille alueille.
Ntechlab mainostaa yhteistyötä kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan kanssa menestystarinana. Yhtiön mukaan kisoissa tarkkailtiin lähes 1,9:ää miljoonaa vierailijaa, ja dataa verrattiin rikollisista tai viranomaisia kiinnostavista henkilöistä aiemmin kerättyihin tietoihin.
Vuoden 2018 MM-kisoissa oli runsaasti suomalaisia kisaturisteja. Myös heitä päätyi siis tarkkailun kohteeksi.
Myös Qatarin vuoden 2022 MM-kisoissa käytettiin samaa kasvojentunnistusohjelmaa.
Fifa lähetti asiakirjoja tutkineille medioille tiedotteen, jossa turvallisuuspäällikkö Helmut Spahn sanoi, että MM-kisojen turvallisuudesta huolehtiminen on järjestäjämaan vastuulla.
– Fifa ei ole vastuussa turvallisuusviranomaisten mahdollisesti käyttämistä teknologioista, Spahn sanoi tiedotteessa.
Fifa ei vastannut Expressenin mukaan kysymyksiin siitä, mitä liitto tiesi järjestelmästä ja sen käytöstä.
Fifan puheenjohtaja Gianni Infantino ja Vladimir Putin naureskelivat MM-pokaalin vieressä Venäjällä pelattujen vuoden 2018 kisojen finaalin jälkeen.
Ntechlab lisättiin Euroopan unionin pakotelistalle viime kesänä.
EU perusteli päätöstä sillä, että yhtiö oli tukenut Venäjällä vakavia ihmisoikeusrikkomuksia tarjoamalla ”teknistä tai aineellista apua” esimerkiksi oppositioaktivistien ja riippumattomien toimittajien mielivaltaisiin pidätyksiin.
Venäjän valtion aseteollisuusyrityksiä hallinnoiva Rosteh ilmoitti jo vuonna 2019, että Venäjän asevoimat alkavat käyttää Ntechlabin kasvojentunnistusta.
Tiedossa ei ole, onko Venäjä käyttänyt teknologiaa Ukrainalta valtaamillaan alueilla, mutta Ylen mukaan esimerkiksi Donetskissa asukkaat ovat kertoneet, että julkisissa paikoissa on näkynyt huomattavasti aiempaa enemmän valvontakameroita.
Ntechlabin perustajat ovat ottaneet etäisyyttä Venäjän hallintoon. Toinen heistä irtisanoutui joulukuussa 2021 ja toinen maaliskuussa 2022, hieman sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.