Tiukka turvallisuuslaki taltutti Hongkongin demokratialiikkeen – tilalle tulivat pelko ja suru
Hongkongin kaduilla on aiemmin voinut nähdä ihmisten vaatteissa ja laukuissa poliittisia kannanottoja.
Kaksi vuotta sitten kangasmerkit vaihtuivat kasvot peittäviin huiveihin ja banderolleihin, kun satatuhatpäiset väkijoukot marssivat kaduille puolustamaan demokratiaa.
Poliittisen tilanteen tiukentuminen ja kovat koronarajoitukset toivat kuitenkin lopun protesteille.
Ihmiset eivät jaa enää poliittisia kantojaan julkisesti tai vaikkapa sosiaalisessa mediassa.
– On edelleen ok puhua perheen tai ystävien kanssa poliittisesti arkaluontoisista asioista, mutta jos yrität ilmaista itseäsi tai levittää näkemyksiä, jotka ovat hallinnon vastaisia, sinulle voi käydä huonosti, hongkongilainen tohtoriopiskelija William kertoo STT:lle.
Viime vuoden kesäkuussa Kiina ajoi Hongkongiin läpi kansallisen turvallisuuden lain, jonka nojalla toisinajattelu ja Kiinan kritisointi on suureksi osaksi kriminalisoitu.
Turvallisuuslaki voi vaikuttaa myös työuraan
Williamin mukaan turvallisuuslaki voi vaikuttaa myös työuraan. Manner-Kiinan näkökulmasta epätoivottujen kommenttien esittäminen voi esimerkiksi estää urakehitystä tai johtaa potkuihin.
Williamin mukaan opettajat ovat esimerkiksi joutuneet kaikilla koulutusasteilla miettimään aiempaa enemmän sanomisiaan ja pelkäämään töidensä puolesta.
– Jos esimerkiksi sanot ääneen, ettei olisi ongelma järjestää kansanäänestystä Hongkongin itsenäisyydestä, ja joku kuulee sen, hän voi ilmoittaa asiasta yliopiston tai koulun johdolle ja voit joutua vaikeuksiin, William kertoo.
Yliopistossa pelko ilmoitetuksi joutumisesta ja siihen liittyvä itsesensuuri ovat heikentäneet tieteellistä keskustelua.
Kiina hiljensi ihmiset pelkoa kylvämällä
Yli 150 ihmistä on pidätetty viime vuonna voimaan tulleen turvallisuuslain vuoksi. Noin puolet heistä on saanut syytteen. Kaikkiaan lain nojalla on tuomittu tähän mennessä kolme ihmistä.
Lain seuraukset eivät ole vain rikosoikeudellisia. Business Finlandin Sari Arho Havrénin mukaan iso osa lakia on sen kylvämä pelko.
– On saatu demokratiaan uskovat ihmiset hiljentymään, kertoo reilu vuosi sitten Hongkongista Brysseliin muuttanut Arho Havrén.
Valvonta ja seuranta on ollut myös kasvamaan päin Hongkongissa. Arho Havrénin mukaan nykyisellään sim-kortit pitää esimerkiksi linkittää henkilöidentiteettiin Manner-Kiinan tapaan.
– Poliisivoimien rahoitus on noussut 43 prosenttia edellisten viiden vuoden aikana. Se kertoo kanssa siitä, että kontrolli on lisääntynyt tosi paljon, Arho Havrén lisää.
Samalla koulujärjestelmää ja opetussuunnitelmia on Arho Havrénin mukaan muutettu. Monet demokratiaa kannattavat hongkongilaiset sanovat, etteivät halua lastensa käyvän koulua alueella, koska kouluissa ei ole enää vapaata ajattelua.
Koronarajoitukset eivät haittaa paikallisia
Protestit loppuivat käytännössä täysin viime vuoden tammikuussa, kun ensimmäiset koronatapaukset havaittiin Hongkongissa. Alueen koronarajoitukset ovat yhdet maailman tiukimmista.
Suomen Hongkongin-pääkonsulin Johanna Karangon mukaan koronarajoitukset ovat vaikuttaneet hänen omaan arkeensa merkittävästi, kun taas turvallisuuslaki on lisännyt arjessa tarvetta seurata tilanteen kehitystä.
Paikalliset ovat ottaneet tiukat koronarajoitukset vastaan varsin myötämielisesti. Karangon mukaan rajoituksiin suhtautumisen taustalla vaikuttaa muun muassa alueen historia. Sars-epidemia oli hyvinkin traumatisoiva hongkongilaisille, joten nykyisiä rajoituksia noudatetaan hyvin ja ne katsotaan oikeutetuiksi.
– Korona on hyvä syy (rajoituksille), sanoo William, joka käyttää kasvomaskia myös videopuhelulla tehdyn haastattelun aikana, koska vastaa kysymyksiin julkisessa, joskin tyhjässä tilassa.
Motivaatio protesteihin katosi
Vaikka koronarajoitukset rajoittavat kokoontumisia, ovat hongkongilaiset menettäneet Williamin mukaan muutenkin turvallisuuslain myötä motivaationsa lähteä kadulle osoittamaan mieltään.
Williamin mukaan demokratia-aktivistien saamat tuomiot herättävät surua ja vihaa, mutta monet näkevät, ettei asialle voida enää tehdä mitään.
Ihmiset yrittävät Williamin mukaan myös kiinnittää aiempaa vähemmän huomiota politiikkaan. Sen sijaan he saattavat keskittyä vaikkapa töiden tekemiseen, varallisuutensa kasvattamiseen sekä itsensä viihdyttämiseen.
Kiina sulki opposition politiikan ulkopuolelle
Tänä keväänä muutettiin myös alueen vaalijärjestelmää. Seuraavat lainsäädäntöneuvoston vaalit ovat joulun alla. Kaikkiaan suoran vaalin kautta on ehdolla noin 150 ihmistä.
Pääkonsuli Karangon mukaan hakijat joutuvat käymään läpi tiukan seulan ennen kuin pääsevät asettumaan ehdolle.
Samalla heidän taustansa selvitetään, jotta voidaan määrittää ovatko he tarpeeksi isänmaallisia. Prosessi ei ole avoin, joten on mahdoton tietää, miten riittävä isänmaallisuus määritellään.
Järjestelmän uudistaminen ei innostanut perinteistä oppositiota, eikä pääosa heistä ole asettanut vaaleihin lainkaan ehdokkaita.
Joukossa voi olla ehdokkaita, jotka sanovat olevansa demokratiamyönteisiä, mutta William ei usko siihen, että komitean tiukan syynin läpäisseet voisivat näitä lupauksia lunastaa. Hän ei myöskään usko, että kovinkaan moni haluaisi äänestää tulevissa vaaleissa.
– Hakijat on syynätty ennen ehdolle pääsemistä, mikä tarkoittaa sitä, etteivät meille valittavaksi tarjotut ehdokkaat ole niitä, jotka oikeasti haluamme, hän lisää.
Viranhaltijoille on asetettu laajemminkin isänmaallisuusvaatimuksia. Julkisissa viroissa olevia vaaditaan joko allekirjoittamaan asiakirja, jossa he vakuuttavat toimivansa Hongkongin perustuslain mukaisesti. Korkeammilta viranhaltijoilta taas on vaadittu erillistä uskollisuudenvalaa.
Matalammin koulutetuille lapioidaan mediassa Kiina-propagandaa
Williamin mukaan kansallisen turvallisuuden laki on vaikuttanut merkittävästi myös mediakenttään.
– En usko, että Hongkongista löytyy tällä hetkellä ainuttakaan mediaa, joka ei olisi hallinnon vaikutuksen alaisena tai sen hallinnassa, hän arvioi ja kertoo mediatalojen lisäksi tiukentaneen omaa syyniään.
Lehdistönvapaudella on Hongkongissa suora linkki myös luokkaeroihin. Williamin mukaan matalammin koulutetut ihmiset eivät välttämättä osaa englantia.
– Koulutustasosi vaikuttaa siihen, millaista informaatiota saat. Jos katsot vain kantonilaisia tai kiinalaisia uutisia, sinulle syötetään paljon Kiina-myönteisiä uutisia, joissa ylistetään Kiinan kehitystä, hän summaa.
Vuoden 2018 jälkeen neljältä ulkomaiselta toimittajalta on evätty ilman selitystä viisumi Hongkongiin.
Demokratiamyönteinen hongkongilaislehti Apple Daily joutui puolestaan lopettamaan sen jälkeen, kun viranomaiset jäädyttivät lehden varat turvallisuuslain perusteella.
Ensi viikolla Apple Dailyn jo aiempien protestituomioidensa vuoksi vangitun perustajan Jimmy Lain ja kahden muun on vuorostaan määrä saada tuomiot Taivaallisen rauhan aukion verilöylyn viimevuotisen muistotilaisuuden järjestämisestä.
Hongkongissa on muistettu Kiinan hyssyttelemää verilöylyä yli 30 vuoden ajan, mutta poliisi julisti viime ja tänä vuonna tilaisuuden laittomaksi.
Tulevaisuuden näkymät surettavat ja lähtö odottaa
Kymmenettuhannet hongkongilaiset ovat muuttaneet ulkomaille poliittisen tilanteen heikennyttyä.
Kysymys Hongkongin tulevaisuudesta on Williamin mukaan surullinen. Hän uskoo, että alueesta tulee luultavasti tavallinen kiinalainen suurkaupunki.
Karangon mukaan on selvästi näyttöä siitä, että kansallisen turvallisuuden lain myötä oman turvallisuutensa puolesta pelänneet ihmiset ovat lähteneet maasta.
Arho Havrénin mukaan lähtijät pyrkivät helposti pitämään matalaa profiilia lähdön alla. Lähtöä edeltävän kuukauden aikana he eivät välttämättä esimerkiksi pidä yhteyttä kehenkään ulkomailla. Yhteyttä otetaan vasta, kun koko perhe on päässyt muuttamaan ulos Hongkongista.
– Eihän tämä nyt ole millään tavalla normaalia, että vaihdetaan maata ja pelätään, että vielä lentokentällä joku tulee sanomaan, että et lähde mihinkään, hän lisää viitaten ystäviensä lähtökokemuksiin.
Williaminkin ystäviä on jo lähtenyt Hongkongista.
Hän viimeistelee itse tohtoriopintojaan Hongkongissa ja aikoo pysyä kaupungissa tästä syystä vielä kahdesta kolmeen vuotta. Tämän jälkeen William kuitenkin arvelee lähtevänsä töihin Hongkongin ulkopuolelle, luultavasti Britanniaan.
Lue lisää: