Toipilasaikaa on saatu lyhennettyä merkittävästi uudella mallilla – Carita Sironen oli selkäleikkauksen jälkeen työkunnossa kuukaudessa

Jyväskylässä Sairaala Novassa osastosihteerinä työskentelevän Carita Sirosen selkävaivat pahenivat viime syksynä. Sirosen selkä oli oirehtinut vuosien ajan ja hermosärkyjen alettua leikkaus oli edessä lokakuun lopussa.

– Minua kuultiin hyvin tarkasti työterveyshuollossa. Leikkaava kirurgi kirjoitti vain kahden viikon sairausloman, ja minulle varattiin jo ennen leikkausta aika työterveyslääkärille ja -fysioterapeutille. Kaikkiaan riitti kuukauden sairausloma, kertoo jyväskyläläinen Sironen.

Sironen palasi lokakuun lopussa olleen lannerangan välilevyleikkauksen jälkeen kokoaikaisesti töihin joulukuun 1. päivä.

– Olen toipilas edelleen, mutta jaksan hyvin olla töissä. Tämä oli oma toiveeni, että pystyn palaamaan mahdollisimman pikaisesti. En yrittänyt liikoja, mutta koin olevani valmis palaamaan töihin. Työterveyslääkäri sanoi kirjoittaesaan jatkon sairauslomaani, että jos tuntuu, etten ole kuntoutunut tai tulee takapakkia, ottaa häneen yhteyttä. Nyt pitää kuunnella omaa jaksamistani, kertoo Sironen.

Sirosen tapauksessa käytettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä alkanutta Työote-nimistä toimintamallia, jossa potilaan toipilasaika on vähentynyt keskimäärin noin kuukauden ortopedisten leikkausten jälkeen. Mallissa erikoissairaanhoidossa ei kirjoiteta pitkiä sairauspoissaoloja ja potilaan työkykyyn liittyvät asiat ohjataan suoraan työterveyshuoltoon.

Näin potilaan työkyky voidsaan arvioida yksilöllisesti ja samalla otetaan huomioon työn kuormitus. Sairauden hoidon seuraaminen tapahtuu edelleen erikoissairaanhoidossa, mikäli esimerkiksi toipuminen leikkauksesta ei tapahdu suunnitelmien mukaan.

Työterveyshuollossa arvioidaan sopivan mittainen sairauspoissaolo yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa. Lisäksi suunnitellaan, millaista kuntoutusta tai työn muokkausta on tarpeen tehdä, jotta työhön paluu sujuisi esimerkiksi leikkauksen jälkeen mahdollisimman hyvin.

Lannerangan välilevyleikkauksesta toipuminen lyheni 40 prosenttia

Lannerangan välilevyleikkauksessa toimintamalli lyhensi toipilasaikaa keskimäärin 29 päivää eli 40 prosenttia lyhyemmäksi kuin kansallinen keskiarvo on vastaavassa potilasryhmässä.

Lonkan tekonivelleikkauksessa toipilasaika on lyhentynyt 31-34 päivää eli 30-33 prosenttia. Polven tekonivelleikkauksessa toipilasaika puolestaan on lyhentynyt 26 päivää eli 25 prosenttia.

Työote-mallin levittämisestä vastaa Työterveyslaitos. Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kangas kertoo, että toimintamalli on edennyt kansallisesti hyvin.

– Tavoitteena on, että syksyyn 2023 mennessä malli olisi käytössä kaikilla hyvinvointialueilla vähintään yhdessä potilasryhmässä. Tällä hetkellä suurimmassa osassa maata toimintamalli on käynnistynyt ja aivan muutamalla hyvinvointialueella ollaan vasta alkukeskusteluissa, sanoo Kangas.

Työterveyslaitos on parantanut tiedonkulkua siten, että sairaalan tietojärjestelmästä on rakennettu sähköinen lähete työterveyshuoltoon.

– Tämän yhteyden rakentaminen on vienyt melko paljon aikaa, mutta siinä on päästy hyvin eteenpäin. Yli puolella hyvinvointialueista tämä on jo käytössä, toteaa Kangas.

Toinen hankaluus toimintamallin rakentamisessa on ollut julkisen terveydenhuollon kova resurssipula.

– Paikallisten toimijoiden saaminen mukaan yhteistyön rakentamiseen vaatii aikaa ja keskusteluja. Kun keskusteluyhteys on saatu, sen jälkeen on työvoimaa löytynyt sairaaloista ja terveyskeskuksista, kiittää Kangas.

Seuravaksi mallia sovelletaan perusterveydenhuoltoon ja kuntoutukseen sekä laajennetaan erikoissairaanhoidossa koskemaan kaikkia potilasryhmiä, jotka aiheuttavat paljon työkyvyttömyyttä.

Malli on laajentunut myös neurologisiin ja masennusta sairastaviin potilaisiin

Eniten kokemuksia Työote-mallista on ortopedisten leikkausten yhteydessä, mutta malli hyödyttää myös muita potilasryhmiä.

– Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat paljon työkyvyttömyyttä Suomessa. On hienoa, että useammalla hyvinvointialueella on rakennettu tämä toimintamalli myös masennuspotilaiden avuksi, kertoo ylilääkäri Kangas.

Sairauspoissaolojen väheneminen pienentää merkittävästi niiden kustannuksia.

– Kansallisten arvioiden perusteella yksittäisen sairauspoissaolopäivän kustannus on työnantajalle ja yhteiskunnalle 420 euroa työpäivältä, kertoo professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Toiminnan rahoitus on kuitenkin katkolla syyskuussa sosiaali- ja terveysministeriön hankerahoituksen päättyessä.

– Toimintamallin levittäminen on onnistunut hienosti, mutta sen juurruttaminen vaatii aikaa ja tukea. Myös perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen mukaan saaminen olisi tärkeä edistysaskel, joka voi tuoda merkittäviä hyötyjä niin työntekijän kuin yhteiskunnan tasolla, kertoo ylilääkäri Pauliina Kangas.

Kankaan mukaan toimintamalli ei lopu syyskuussa, mutta jatkorahoitusta toivotaan, jotta malli saadaan laajennettua koko maahan.

– Tärkeää on saada malli ulottumaan paljon työkyvyttömyyttä aiheuttaviin diagnoosiryhmiin, sanoo Kangas.