Banner Before Header

Translain uudistusta ajava kansalaisaloite etenee tällä viikolla eduskuntaan – mistä uudistuksessa on kysymys ja mikä prosessissa hiertää?

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on ohjelmassaan sitoutunut uudistamaan vuodelta 2003 peräisin olevaa translakia, joka koskee transsukupuolisten ihmisten oikeuksia.

Uudistamiselle on olemassa painavia syitä: Suomen valtio on saanut ihmisoikeusjärjestöiltä ja EU:sta useita huomautuksia siitä, että nykyinen laki on Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen.

Translain kanssa rinnatusten eduskunnassa etenee kansalaisaloite, joka liittyy osin samoihin asioihin, mutta merkittävillä painotuseroilla. Aloitteen ja lain päällekkäisyys ja käsittelyaikataulut ovat herättäneet paljon ihmetystä.

Kokosimme asiaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja vastauksia sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia ajavan Trasek ry:n puheenjohtajan Kasper Kivistön haastattelun pohjalta.

Koko haastattelun voit kuunnella Takaisin Pasilaan -podcastista.

Nyt esillä on samaan aikaan hallituksen oma esitys ja Oikeus olla -kansalaisaloite. Miksi tällä hetkellä kenelläkään ei tunnu olevan tarkkaa tietoa, kumpi näistä on etenemässä ja miksi?

– Tämä näyttäytyy hitusen kaoottisena. Edustamani Trasek istuu virkamiestyöryhmän seurantaryhmässä, eli olemme olleet hyvin lähellä lakiuudistuksen tekemistä. Koko ajan kysellään, onko asiasta kuultu mitään. Deadlinet paukkuvat ja uutisista kuullaan viivästymisistä.

– Nyt meillä on huhuja, että jotain käsitellään, mutta kukaan ei tunnu tarkalleen tietävän, mitä käsitellään ja milloin. Avoimuus ja läpinäkyvyys puuttuvat tästä prosessista. Yksi syy tähän saattaa olla, että hallituspohjassa on hyvin edistyksellisiä puolueita ja yksi hyvin konservatiivinen puolue, jolle tämä on selkeästi kipeä paikka, Kivistö toteaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Maija Iles vahvistaa Ylelle sähköpostitse, että hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella. Arvio esittelyviikosta on viikko 22.

Kuluvalla viikolla on puolestaan tarkoitus käsitellä Oikeus olla -kansalaisaloitetta.

Mikä näiden esitysten keskeinen ero on?

– Se tiedetään, että lakiesityksessä alle 18-vuotiaat tullaan jättämään lain ulkopuolelle, ja tähän puuttuminen on keskeinen syy, miksi Oikeus olla -kansalaisaloite tehtiin. Nimenomaan tätä asiaa lähdettiin aloitteella korjaamaan, samoin useita muita yksityiskohtia. Lakiesityksen tarkka sisältö ei ole vielä tiedossa, koska sen laatiminen on vielä kesken.

– Aloitteen sisältö veisi lähemmäs ideaalitilannetta, missä oikeasti ihmisen juridinen sukupuoli perustuisi itsemääräämisoikeuteen ja olisi mahdollista myös alaikäisille, Kivistö sanoo.

Keskeinen syy, miksi lakia halutaan uudistaa, on nykyiseen lakiin kirjattu vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä. Mistä siinä on kyse?

– 2000-luvun alussa, kun nykyistä translakia kirjoitettiin, eduskunnassa nousi esille näkemys, että olisi outoa, jos mies voisi synnyttää. Tämä oli käytännössä lopulta painavin syy, miksi hedelmättömyysvaatimus kirjattiin lakiin. Katsottiin, että transihmiset eivät ole soveltuvia vanhemmiksi eivätkä saa hankkia lapsia.

– Nykyään toki ymmärretään, että on ihmisoikeusloukkaus, jos aletaan rajoittaa toisten ihmisten lisääntymiskykyä. Siitä Suomi on saanut vuosien varrella paljon kansainvälistä painetta. Vuonna 2014 tätä on yritetty uudistaa ja monet sanovat, että tämä on hirveä asia, mutta sille ei tehdä mitään. Tämä on isoin asia, jonka vuoksi translakia ollaan nyt uudistamassa. Ja samalla sitten korjataan ehkä muitakin ongelmia.

Kysymys alaikäisten oikeuksista sukupuolen korjausprosessin aloittamiseen on siis keskeinen kiistakapula. Mistä siinä on kyse ja mikä asiassa hiertää?

– Lainsäädännössä pitäisi ottaa huomioon nuoret. 15-vuotiaasta ylöspäin tapahtuu paljon: päästään koulusta, saadaan todistuksia, haetaan jatkokoulutuksiin, saadaan ensimmäisiä työtodistuksia ja niin edelleen. Papereiden muuttaminen jälkikäteen uudelle nimelle ja henkilötunnukselle on todella ison työn takana. Olisi olennaista, että asian voisi saada kuntoon jo siinä vaiheessa, kun se elämän kannalta on tärkeintä.

– Nykyisinkin niin sanotuilla nuorten poliklinikoilla 13-vuotiaasta ylöspäin transnuori voi saada apua ja hormoniblokkereita, jotka hidastavat murrosiän tuomia muutoksia kehossa. Tämä vähentää myöhemmin lääketieteellisten hoitojen tarvetta. Eli medikaalinen prosessi on jo olemassa, ja nyt vaan pitäisi tuoda siihen rinnalle se juridinen prosessi.

Mikä on tavallisin väärinkäsitys, mikä ihmisillä on translaista ja sukupuolen korjaamisesta?

– Kun puhutaan translaista, puhutaan sukupuolen juridisesta korjaamisesta, eli siitä miten asia näkyy esimerkiksi passissa. Tämä on puhtaasti paperityötä, siinä ei puhuta lääketieteellisistä hoidoista. Se medikaalinen puoli, jonka osa ihmisistä tarvitsee ja osa ei, tapahtuu aina yhteistyössä lääketieteen ammattilaisten kanssa. Tämä menee jatkuvasti sekaisin myös lainsäätäjillä.

Lisää aiheesta:

Takaisin Pasilaan: Marinin hallitus on luvannut lakiuudistuksen, missä se luuraa?

Sukupuolensa korjannut Aleksi Vesala: ”Todistus lisääntymiskyvyttömyydestä oli äärimmäisen kivulias asia” – uudesta laista vaatimus aiotaan poistaa

Vihaviestejä somessa ja huutelua kentällä – 17-vuotias korkeushyppääjä ja transnainen Jade Nyström ihmettelee, miksi aikuiset ovat niin lapsellisia

Sateenkaariväki ajaa oikeuksiaan kansalaisaloitteiden kautta, koska muut tiet ovat tukossa – jo kaksi aloitetta eduskuntaan

Kansalaisaloite translain uudistamisesta keräsi 50 000 kannattajaa vauhdilla – ”Emme osanneet edes unelmoida, että saavuttaisimme tämän määrän näin nopeasti”, aloitteentekijä iloitsee

Source Link yle.fi