Banner Before Header

Tuomo Ylipullin, 56, haave jäi toteutumatta – isoveli: ”Kun näin poliisiauton, pahat aavistukset iskivät”

Olympiavoittaja Tuomo Ylipulli haudattiin viime kesänä Rovaniemellä. Isoveli kertoi elokuussa IS:n haastattelussa mäkimiehen viimeisistä, vaikeista vuosista.

Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa 28. elokuuta 2021.

Perjantai, Rovaniemi. Heinäkuun 23. päivä päättyvänä kesänä.

Suomalaisen talviurheilun historiassa legendaariset Ylipullin veljekset Heikki, 61, Jukka, 58, Tuomo, 56, ja Raimo, 51, ovat sopineet tapaamisen vanhan lapsuudenkotinsa pihamaalle, jonne Jukka on tilannut siirtolavan.

Edessä on iso urakka eli huonokuntoisen rintamamiestalon tyhjentäminen irtaimistosta. Heikki, Jukka ja Raimo alkavat ihmetellä, kun Tuomo-veljeä ei ala kuulua sovittuun aikaan paikalle.

– Ikävä sanoa nyt, kun tapahtunut tiedetään, mutta me aloimme siinä melkein nälviä ”Tomppaa”, että aikooko velipoika luistaa hommasta? Heikki Ylipulli muisteli tiistaina Ilta-Sanomille.

Veljen saapuminen viipyi ja viipyi, eikä mies vastannut puhelimeen.

Lopulta veljekset pyysivät apuun Tuomo Ylipullin – kahden aikuisen ja kahden kouluikäisen lapsen isän – jälkimmäisen ex-puolison. Hänelle tämä vastasi aina. Mutta ei nyt.

– Tuomon koti oli lapsuudentalosta vain muutama sata metriä, joten lähdin sinne. Kun näin pihalla poliisiauton ja kiinteistöhuollon miehet, pahat aavistukset iskivät välittömästi, Heikki Ylipulli sanoo.

Suomi oli Calgaryn olympiakisoissa mäkihypyn suvereeni valtias. Kultatuolissa istuva Matti Nykänen voitti kaksi henkilökohtaista kultaa ja Jari Puikkosen (vas.), Ari-Pekka Nikkolan sekä Tuomo Ylipullin kanssa myös joukkuemäen. Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Asunnon oven ulkopuolelta kuului selvästi, miten puhelin hälytti ja radio oli päällä.

Sydänperäisen sairauskohtauksen saanut Tuomo Ylipulli ei kuitenkaan enää ollut näitä ääniä kuulemassa. Joukkuemäen olympiavoittaja Calgarystä 1988 oli siirtynyt ajasta ikuisuuteen.

– Kuolinpäivä oli ollut mitä ilmeisimmin tiistai 20. heinäkuuta. En nähnyt Tuomon ruumista, ja se oli hyvä niin, Heikki Ylipulli kertoo.

Tuomo Ylipulli haudattiin lauantaina 21. elokuuta kuolinsyyntutkimuksen valmistuttua rovaniemeläiselle Viirinkankaan hautausmaalle äitinsä sukuhautaan. Muistisairas äiti ei pystynyt osallistumaan tilaisuuteen. Hoivakodissa asuva hyvävireinen isä Esko Ylipulli oli mukana.

Kuolinuutisen veljekset veivät heinäkuussa isälleen yhdessä. Hän kertoi asian puolisolleen.

Viirinkankaan multiin haudattiin osa ainutlaatuista talviurheiluhistoriaa.

Tuomo Ylipulli voitti joukkuemäessä myös MM-kultaa 1985 ja 1987. Isoveljistä Jukka oli 1980-luvulla maailman parhaita yhdistetyn urheilijoita ja sekä olympia- että MM-mitalisti. Raimo Ylipulli saavutti joukkuemäen MM-hopeaa 1991, Heikki Ylipulli nousi parhaimmillaan mäkihypyn maailmancupissa palkintopallille.

Nuoret mäkimiehet Tuomo Ylipulli (vas.), Matti Nykänen, Mika Kojonkoski ja Markku Pusenius tutustuivat 1980-luvulla Sapporossa japanilaiseen herkkuun, sushiin.

Heikki Ylipulli palaa kertomuksessa Jokkatien kotitalolle, josta tuli 1970-luvun Rovaniemellä suorastaan käsite.

Isä rakensi pihamaalle pojilleen – ja samalla näiden lukuisille urheilukavereillekin – huikeita harjoittelumahdollisuuksia rullamäkeä myöten. Muistot elävät syvässä, ja luopuminen oli erityisen tuskallista Tuomolle.

– Taloon tuli kaikkien muiden kosteusvaivojen lisäsi joitakin vuosia sitten iso vesivahinko, jonka takia äiti ja isä siirtyivät hoivakotiin. Talo oli raskaasti kosteus- ja homevaurioinen, mutta Tuomo elätteli epärealistista toivetta kunnostaa se ja asua siinä. Raimo tuntee alaa, ja hän sanoi, ettei talossa voi terveyttään vaarantamatta oleilla hetkeäkään ilman ammattitason suojaimia.

Tuomo Ylipulli yritti silti sinnikkäästi asua talossa, josta vedetkin oli katkaistu.

– Jokainen voi pohtia, millaista se on Rovaniemen talvessa. Kun silloin odottelimme Tuomoa kantoavuksi kotipihalla, mietimmekin, oliko myöhästyminen jonkinlaista protestointia siitä, että asuminen kotitalossa osoittautui pilvilinnaksi, Heikki Ylipulli kertoo.

Tuomo Ylipulli sinnitteli purkukuntoisessa kotitalossaan Rovaniemellä ilman juoksevaa vettä ja haaveili homevaurioisen rakennuksen remontoimisesta.

Hän ei kaunistele, että myös pikkuveljen heikentynyt terveys ja alkoholinkäyttö aiheuttivat viimeisinä vuosina elämänhallinnallisia haasteita.

– Se oli sellaista tissuttelua siiderin ja keskioluen kanssa, lähikaupasta aina täydennystä, kertoo Heikki Ylipulli.

Lähes erämaaoloissa 80 kilometriä Rovaniemeltä asuva isoveli yritti ylipuhua Tuomoakin muuttamaan luonnon rauhaan. Tämä ei tahtonut.

Tuomo Ylipulli työskenteli vuosia Lapin urheiluopistolla, mutta oli ollut jo pitkään pois työelämästä. Hän sai työkyvyttömyyseläkkeen joitakin vuosia sitten. Valtion urheilijaeläke hänelle myönnettiin 2018.

– Tuomo oli auttavainen ja hyväsydäminen ihminen, jolle lapset olivat tärkeitä. Jotenkin vaistosin muutama vuosi sitten, että hän oli lakannut olemasta elämälle utelias. Oliko elämänhalu kadonnut? En tiedä, Heikki Ylipulli pohtii.

Lue lisää: Näistä uroteoista Tuomo Ylipulli muistetaan – Matti Nykänen lähetettiin kotiin mäkiviikolta, ja sitten koitti uran tähtihetki

Isoveljen mukaan esikoisen syntymä vaikutti aikanaan suuresti siihen, että Tuomo Ylipulli lopetti aktiiviuransa jo 25-vuotiaana keväällä 1990.

– Hänestä oli tullut turvallisuushakuinen.

Ylipullin veljekset harvinaisessa yhteiskuvassa 2000-luvun alkupuolella: Raimo (vas.), Tuomo, Jukka ja Heikki.

Maailmancupissa ja mäkiviikolla Tuomo Ylipulli voitti kerran, vieläpä kaksi laakia kerralla. Kyse oli Keski-Euroopan mäkiviikon päätösosakilpailusta Bischofshofenissa tammikuussa 1987. Vähän myöhemmin elämänsä kunnossa ollut rovaniemeläinen voitti Oberstdorfissa joukkuemäen MM-kultaa, mutta pettyi raskaasti normaalimäen 7. sijaan.

Hän muisteli Urheilulehden haastattelussa 2014 kokeneensa sekä kilpailupaineet että silloisen maajoukkuemiljöön ”raskaiksi”.

– A-maajoukkueessa sai siihen aikaan olla aika varuillaan, enkä ihmettele, jos Tuomo koki sen noin.

Heikki Ylipulli kertoo, että vuonna 2019 edesmennyt Matti Nykänen suhtautui pari vuotta nuorempaan joukkuekaveriinsa hyvin positiivisesti.

Tällä kvartetilla Suomi puolusti menestyksekkäästi joukkuemäen MM-kultaa Oberstdorfissa 1987: istumassa Matti Nykänen ja Ari-Pekka Nikkola, takana Tuomo Ylipulli ja Pekka Suorsa.

– Heillä oli pitkään sama suksimerkki, he treenasivat ja touhusivat yhdessä. Matti piti Tompan vilperimäisestä olemuksesta ja tilannehuumorista, niin kuin kaikki muutkin. Tämä oli sitä aikaa, kun Matista kirjoitettiin lähinnä mäkimeriittien vinkkelistä.

Tilanne muuttui myöhemmin.

– Sitten kun Matti lähti niin sanotusti laukalle, Tuomo melkein pelästyi. Hän sanoi minullekin, ettei voi olla mukana tuollaisessa touhussa, jossa paukkuvat jo Suomen lain rajatkin. Hän pystytti tavallaan muurin itsensä ja Matin väliin.

Kvartetin esikoinen muistelee, että veljesten välillä saattoi nuoruusvuosina kipinöidäkin, mutta ikää myöten veljessiteet ja yhteishenki vain lujittuivat. Ikävä on ollut kova. Heikki Ylipulli pohtii hetken vastausta kysymykseen, miten haluaisi pikkuveljensä tulevan muistetuksi.

– Meidän perheessä oli vain neljä poikaa. Ympäröivästä maakunnasta tuli sitten serkkutyttöjämme Rovaniemelle opiskelemaan eri alojen oppilaitoksiin, ja tutustuimme heihin sen kautta hyvin. He kutsuivat Tomppaa Vaahteramäen Eemeliksi. Sellaisena mekin haluamme veljemme muistaa.

Source Link is.fi