Tutkija: Putin saa merkittävän propagandavoiton – Venäjän ja USA:n lähtökohdat Geneven neuvotteluihin ovat ”eri maailmoista”
Venäjän ja Yhdysvaltain lähtöasetelmat ensi maanantain neuvotteluihin Genevessä ovat ”täysin eri maailmoista”, arvioi apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta. Hänen mukaansa Venäjä halua säilyttää epävarmuuden siitä, millaiseen neuvottelutulokseen se kenties tyytyisi tai mitä tapaamisen jäämisestä tuloksettomaksi tarkkaan ottaen seuraisi.
– He ovat itse sanoneet, että Venäjä luo vastauhkan Natolle paikoissa, joissa sitä ei odoteta. (Presidentti Vladimir) Putin on puolestaan sanonut, että vastauksia voi olla erilaisia ja ne riippuvat ehdotuksista, joita sotilasasiantuntijat hänelle tekevät, Pynnöniemi kertoo.
Hän ei ole havainnut venäläisten puheenvuorojen muuttuneen sovittelevimmiksi tapaamisen lähestyessä. Sen sijaan on korostettu, ettei Venäjä halua pitkiä neuvotteluja ja että sen esittämistä turvallisuusvaatimuksista pitää neuvotella kokonaisuutena, eivätkä Yhdysvallat ja Nato voi poimia sieltä joitain sopivia osia. On siis luotu ota tai jätä -tilanne.
– Ei kukaan usko, että tuollaista neuvottelua voidaan käydä yhdessä päivässä noilla pelimerkeillä, Pynnöniemi kuvailee.
Eli Venäjä ymmärtää itsekin, etteivät sen vaatimukset mene läpi?
– Kyllä, ja sen takia yksi tulkinta onkin ollut, että tämä (neuvottelut) on vain tapa legitimoida oma hyökkäys, missä se sitten tuleekin, Pynnöniemi kertoo.
Venäjän joulukuussa yllättäen julkistamien sopimusluonnosten mukaan Naton muun muassa pitäisi sitoutua olemaan laajentumatta itään, ensi sijassa Ukrainaan. Lisäksi Venäjä ei haluaisi nähdä Naton itäisissä jäsenmaissa uusia joukkoja, aseita tai sotaharjoituksia.
Samassa yhteydessä Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov ilmoitti Venäjän olevan halukas keskustelemaan ehdotuksista Yhdysvaltain kanssa Genevessä, ja sinne Rjabkovin johtama valtuuskunta nyt matkustaa. Keskiviikkona on puolestaan vuorossa Naton ja Venäjän neuvoston kokous Brysselissä, ja torstaina turvallisuuskysymyksistä keskustellaan laajemmassa kokoonpanossa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä Wienissä.
Ulkopoliittisen instituutin vierailevan tutkijan Eoin McNamaran mukaan pelkkä tapaamisten toteutuminen on merkittävä propagandavoitto Putinille erityisesti Venäjän kotimaisen yleisön edessä. Sen huomiota saadaan nyt osittain pois Venäjän vaikeasta talous- ja koronatilanteesta.
Venäjän mahdollisina vastatoimina neuvottelujen epäonnistumisen jälkeen McNamara pitää muun muassa ilmatilaloukkauksia tai asevoimien valmiusharjoituksia. Venäjä voi myös lisätä entisestään tukeaan Itä-Ukrainan separatistitaistelijoille tai tehdä toiminnastaan Ukrainassa avoimempaa.
– Se asettaisi lännen vaikeaan tilanteeseen Ukrainan sotilaallisen tukemisen suhteen, koska siitä ollaan länsimaissa erimielisiä, McNamara sanoo.
Vuosia Virossa työskennelleen McNamaran mukaan Baltian maiden jatkuva valituksen aihe Natossa on ollut se, että niiden alueella on liian vähän sotilasliiton joukkoja. Nato on hänen mukaansa ollutkin hyvin pidättyväinen sotilaallisen läsnäolon lisäämisessä alueella.
– Venäjän tarkoituksena on luoda (sotilaallinen) uhka, jota ei ole olemassa, McNamara tulkitsee.
Sen sijaan Nato turvautuu itäisten jäsenmaidensa puolustamisessa sotilaalliseen liikkuvuuteen, eli toisin sanoen tilanteen kiristyessä sen on tarkoitus siirtää suuria joukkoja läntisistä jäsenmaista itään. McNamaran mukaan tällainen puolustussuunnitelma edellyttää etukäteen varastoitavaa kalustoa alueen maihin sekä harjoituksia paikan päällä, minkä Venäjä haluaa siis estää.
Naton puolustussuunnitelmat takaavat McNamaran mukaan osaltaan myös sen, ettei Suomea ja Ruotsia jätetä sotilasliittoon kuulumattomina pimentoon tilanteen kehityksestä. Lännestä itään Itämeren kautta kulkevan Natolle tärkeän huoltoreitin käyttö kun vaatii Suomen ja Ruotsin myötävaikutusta.
– Suomi ja Ruotsi ovat korvaamattomia (Natolle), erityisesti mitä tulee Baltian maiden ja Pohjois-Puolan puolustamiseen. Ne täytyy pitää ajan tasalla, McNamara sanoo.
Tätä käsitystä vahvisti muun muassa se, että Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg keskusteli perjantaina sekä Suomen presidentin Sauli Niinistön että Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa Ukrainan tilanteesta ja Euroopan turvallisuudesta.
Myös Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusneuvonantaja Jake Sullivan puhui tiistaina puhelimessa Atlantin ylittävästä turvallisuusyhteistyöstä ja Venäjästä kaikkien viiden pohjoismaan, ei vain Natoon kuuluvien maiden kollegoidensa kanssa.
Suomen ja Ruotsin tärkeimmällä viiteryhmällä EU:lla ei sen sijaan ole asiantuntijoiden mukaan roolia tai paikkaa neuvottelupöydässä, kun Euroopan sotilaallisen turvallisuuden asioista puhutaan.
– Nyt toimitaan Venäjän luomassa tilanteessa, jossa he ovat hyvin systemaattisesti jättäneet EU:n ulkopuolelle jo pidemmän aikaa, Pynnöniemi sanoo.
Neuvottelujen kokonaisasetelma on muutenkin edullinen Venäjälle, jolla on keskitetty johto ja linja, kun taas länsi näyttäytyy hajanaisena joukkona. Pynnöniemen mukaan länsi ei ole onnistunut murtamaan tätä Venäjän luomaa kehystä, vaan on joutunut etupäässä tyytymään reagoimaan eri tilanteisiin.
McNamara puolestaan muistuttaa Yhdysvaltain ja Naton aiemmista epäonnistumisista Syyriassa ja Afganistanissa. Tämä on saanut lännen näyttämään Venäjän silmissä hauraalta ja kenties rohkaissut sitä vaatimaan nyt aggressiivisemmin samoja asioita, jotka ovat olleet Venäjän toivelistalla jo ainakin kymmenen vuotta.
Ranskalainen turvallisuusasiantuntija Francois Heisbourg arveli STT:n haastattelussa aiemmin tällä viikolla, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden voisi olla valmis antamaan Venäjälle periksi, jotta hän voisi keskittyä tärkeämpään Kiina-suhteeseen. McNamaran mukaan tällainen ajattelu uhkaisi johtaa ojasta allikoon.
– Jos Bidenin ja Yhdysvaltojen nähdään antavan periksi Venäjälle, niin Kiina ei jätä sitä huomioimatta, vaan alkaa myös vaatia itselleen myönnytyksiä Itä-Aasiassa alueella, jota se pitää omana etupiirinään, McNamara sanoo.