Leipä löytyi uunirakennelmasta kivikautisesta asutuskeskuksesta.
Arkeologit ovat löytäneet maailman vanhimman leivän Çatal Hüyükin kivikautisesta asutuskeskuksesta Turkin Anatoliasta. Leivällä on ikää noin 8 600 vuotta, kertoi leipää tutkinut turkkilainen Necmettin Erbakanin yliopisto tiedotteessaan tällä viikolla.
Leipä löytyi uunirakennelmasta, joka oli suurimmaksi osaksi tuhoutunut. Tutkijat löysivät uunista vehnää, ohraa, siemeniä sekä ”noin kämmenen kokoisen pyöreän, sienimäisen jäännöksen”, joka yliopiston tutkimuskeskuksessa määriteltiin olevan ”fermentoitunut leipä vuodelta 6600 ennen ajanlaskun alkua”.
Arkeologisia kaivauksia johtanut apulaisprofessori Ali Umut Türkcan kertoi Turkin valtiolliselle uutistoimistolle Anadolu Ajansılle, että varhaisimpia jäämiä kohotetuista leivistä on löytynyt Egyptistä.
– Tämä [Turkista löytynyt] leipä on miniatyyri leivästä. Leivän keskellä oli sormenjäljen painauma. Sitä ei ole paistettu uunissa, mutta se on fermentoitu säilöntätarkoituksessa. Tällaista ei ole ennen löydetty. Çatal Hüyükissa on ennenkin löydetty ensimmäisenä asioita, Türkcan kehaisi uutistoimistolle.
Tutkimuksessa leivästä löydettiin muun muassa viljanjäämiä ja viitteitä fermentoinnista. Leipään oli sekoitettu vettä ja jauhoja, ja sitä oli säilytetty uunin vieressä. Orgaaninen materiaali oli säilynyt tähän päivään asti ohuen savikerroksen alla.
– Jännittävä löytö Turkille ja maailmalle, leipää tutkinut biologi Salih Kavak sanoi yliopiston tiedotteessa.
Çatal Hüyük on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2012. Merkittävä kivikautinen asutuskeskus oli olemassa noin vuosina 7500–6400 ennen ajanlaskun alkua.
Alueella asui noin 5 000-10 000 ihmistä.