Ravinnolla ja elintavoilla on vaikutusta syöpien yleistymiseen, mutta kasvun takana saattaa olla muitakin tekijöitä, kuten antibioottien liikakäyttö, tutkijat arvioivat.
Yli 50-vuotiaat saavat 90 prosenttia syöpädiagnooseista, mutta myös heitä nuorempien syöpätapaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti monilla puolin maailmaa kolmen viime vuosikymmenen aikana, kertoo BMJ Oncology -lehdessä juuri julkaistu tutkimus.
Vuodet 1990–2019 kattavan tutkimuksen mukaan syöpätapausten määrä nousi 14–49-vuotiailla 79 prosenttia. Nopeimmin yleistyivät keuhkotorven ja eturauhasen syövät. Maksasyöpädiagnoosit sen sijaan vähenivät lähes kolme prosenttia.
Vuonna 2019 syöpään kuoli noin miljoona alle 50-vuotiasta. Määrä oli 28 prosenttia suurempi kuin vuonna 1990. Jyrkin nousu oli munuais- ja munasarjasyövissä, mutta eniten kuolemia aiheuttivat rinta- ja keuhkotorven syövät. Myös keuhko-, maha- ja suolistosyöpä olivat eniten tappaneiden joukossa.
Syöpien lisääntyminen alle 50-vuotiailla on havaittu tutkimuksissa aiemminkin, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiaa on harvoin katsottu globaalisti tai riskitekijöiden valossa. Uuden tutkimuksen aineisto on 204 maasta tai alueelta. Syöpätyyppejä datassa on 29.
Tutkimusta johtivat skotlantilainen Edinburghin yliopisto ja kiinalainen Hangzhoun yliopisto.
Kasvun ennustetaan jatkuvan
Diagnoosit lisääntyivät eniten Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa sekä Länsi-Euroopassa, mutta suuntaus oli havaittavissa myös keski- ja matalan tulotason maissa. Niiden naisilla syöpätaakka oli selvästi suurempi kuin miehillä. Kuolleisuus oli suurinta Oseaniassa, Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa.
Kolmen viime vuosikymmenen trendin perusteella tutkijat arvioivat, että ensi vuosikymmenen loppuun mennessä alle 50-vuotiaiden syöpädiagnoosit lisääntyvät 31 prosenttia ja -kuolemat 21 prosenttia. Suurimmassa riskissä ovat 40–49-vuotiaat.
Syiksi tutkimuksessa arvioidaan geneettiset tekijät mutta myös elintavat: punaisen lihan ja suolan runsas käyttö ja hedelmien ja maidon vähäisyys, alkoholin käyttö ja tupakointi. Datan perusteella lisävaikutusta on liikunnan puutteella, ylipainolla ja kohonneella verensokerilla.
Syitä ei kuitenkaan täysin tiedetä, tutkijat painottavat. Heidän mukaansa kannattaa edelleen tutkia myös muun muassa antibioottien käytön, suoliston mikrobiomin ja ilmansaasteiden merkitystä.