Asiantuntijoiden mielestä lännen antama aseapu ei nyt riitä lainkaan siihen, että Ukraina voisi vallata menetettyjä alueitaan takaisin.
Venäjän laajamittainen ohjushyökkäys Ukrainaan perjantaina oli Venäjältä odotettu ratkaisu.
Tätä mieltä on Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.
– Venäjä on varastoinut ohjuksia, joten kyllä koko ajan oli odotettua, että jossain vaiheessa tulee laajempi hyökkäys tai sarja pienempiä hyökkäyksiä, hän sanoo STT:lle.
Käihkön mukaan Venäjä etsii jatkuvasti uusia keinoja ilmaiskujensa tehostamiseksi. Samalla taas Ukraina pyrkii tehostamaan ilmapuolustustaan.
Ukraina on Käihkön mukaan tottunut pienempiin ohjusiskuihin, joita se on myös tehokkaasti pystynyt torjumaan. Venäjän perjantaina tekemässä laajamittaisessa iskussa Ukraina ei kuitenkaan kyennyt ampumaan alas kaikkia ohjuksia.
– Tässä testataan koko ajan eri toimintatapoja. Sitä kautta tällainen suuri hyökkäys varmaan sotilaallisessa mielessä oli ihan järkevää Venäjän taholta, Käihkö arvioi.
Ilmari Käihkö
Ukrainan asema sodassa on Käihkön mukaan heikentynyt suhteessa Venäjään.
– Ensi vuodesta tulee Ukrainalle todennäköisesti todella vaikea, Käihkö sanoo.
Sotilasasiantuntija, everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaan tilannekuva osapuolten voimasuhteista on samansuuntainen.
– Me emme voi tietää, minkälaisen iskukyvyn Venäjä on pystynyt luomaan, mutta voimasuhdearvio näyttää tällä hetkellä siltä, että molemmat yrittävät selviytyä talven yli. Venäjä näyttää tällä hetkellä hieman vahvemmalta, Pihlajamaa sanoo STT:lle.
Käihkön mukaan lännen aseapu Ukrainalle on hiipunut dramaattisesti.
– Venäjä on pystynyt panostamaan huomattavasti sotateollisuuteensa samalla, kun lännen aseapu Ukrainalle on hiipunut.
Kiel Institute for the World Economy -ajatushautomo on arvioinut, että Ukrainan saama sotilaallinen tuki väheni elo-lokakuussa 87 prosenttia suhteessa viime vuoden samaan ajanjaksoon.
– Tilanne on Ukrainalle todella hälyttävä. Nyt Ukrainassa puhutaan jo ammuspulasta ja maa haluaa mobilisoida sotaan jopa puoli miljoonaa uutta ihmistä. Ukrainan on pakko valmistautua pitkään sotaan.
Ukrainan tilanteen vaikeutuminen näkyy Käihkön mukaan nyt siinä, että se panostaa tällä hetkellä voimakkaasti puolustusasemiin.
– Poliittisesti puolustusasemiin panostaminen voidaan nähdä Ukrainalta sen tosiasian myöntämisenä, ettei Ukraina tule tekemään laajamittaisia vastahyökkäyksiä lähitulevaisuudessa. Sotilaallisesti tämä voi kuitenkin olla Ukrainalta järkevä ratkaisu, koska puolustaminen on hyökkäämistä helpompaa, Käihkö arvioi.
Käihkön mukaan puolustustaistoon siirtyminen on Ukrainalle kuitenkin poliittisesti vaikeaa. Puolustustaistelulla on vaikeampi saada näyttäviä voittoja, joilla voitaisiin osoittaa lännelle, että sen antama apu menee perille.
Käihkön ja Pihlajamaan mielestä lännen antama aseapu ei ole nyt lainkaan riittävää siihen, että Ukraina voisi vallata menetettyjä alueitaan takaisin.
– On yhä asejärjestelmiä, joita Ukraina kipeästi tarvitsisi, mutta joita länsi ei ole sille halunnut luovuttaa. Saksa ei esimerkiksi ole luovuttanut pitkän kantaman Taurus-ohjuksia, joista olisi suurta hyötyä Ukrainalle.
Käihkö uskoo, ettei länsi uskalla lisätä aseapuaan, koska pelkää sodan eskaloitumista.
– Edelleen on huolta siitä, että tukea luovuttavalle maalle tulisi aseavun antamisesta ongelmia.
Käihkön mielestä lännessä on oltu liian optimistisia sodan kulun osalta.
– Esimerkiksi vastahyökkäyksestä oli liian optimistisia toiveita. Toisaalta on puhuttu Ukrainan puolustuksen romahtamisesta lähiaikoina, mikä taas kuulostaa liian pessimistiseltä.
Pihlajamaan mielestä lännen pitäisi moninkertaistaa aseapunsa Ukrainalle, jotta Ukraina voisi vallata Venäjän miehittämät alueet takaisin.
Hänestä Ukrainaan tarvittaisiin tuhansia panssarivaunuja ja vähintään 300 hävittäjää, mikä on aivan eri luokkaa kuin mistä lännessä keskustellaan.
– Euroopassa puhutaan lillukoista, kun tarve on aivan valtava, Pihlajamaa sanoo.