Ukrainaan annetuista aseista osa voi päätyä lopulta rikollisten käsiin – Jugoslavian sotien aseita käytetään Ruotsin jengiammuskeluissa
Ukrainaan eri maista toimitettavat aseet saattavat vielä palata takaisin ja olla silloin rikollisten käsissä.
Kansainvälisen rikospoliisijärjestön Interpolin pääsihteeri Jürgen Stock varoittaa, että Ukrainan sodan aikanaan päättyessä virtaavat aseet ja ammukset kansainvälisille pimeille markkinoille.
Stockin mukaan tämä tiedetään aiempien aseellisten konfliktien perusteella, ja rikolliset seuraavat jo nyt kiinnostuneina Ukrainaan lähetettäviä aseita ja ammuksia. Aiempiin konflikteihin viitatessaan Stock mainitsee Balkanin alueen ja Afrikan sodat.
– Rikollisryhmät pyrkivät käyttämään hyväksi tällaisia kaoottisia tilanteita ja saatavilla olevia aseita, jopa asevoimien käyttämää aseistusta, mukaanlukien raskaat aseet, Stock sanoi kesäkuun alussa puhuessaan toimittajille.
Stockin mukaan Interpolin jäsenmaiden, varsinkin aseita Ukrainaan toimittavien, pitää jo nyt varautua aseiden jäljittämiseen yhteistyöllä.
– Yksikään alueemme maista ei pysty hoitamaan tätä yksin, sillä mainitsemani rikolliset toimivat maailmanlaajuisesti, Stock sanoi puhuessaan Anglo-American Press Associationin tilaisuudessa Pariisissa.
Myös EU-maiden poliisiorganisaatioiden yhteenliittymä Europol on pohtinut toimia Ukrainan sotaan liittyviin uhkiin vastaamiseksi. Yksi näistä jo huhtikuun alussa esillä olleista uhkista on aseiden salakuljetus.
”Entisen Jugoslavian sotien seuraukset näkyvät Ruotsissa”
Myös EU on jo varautunut Ukrainasta mahdollisesti unionin alueelle tulviviin aseisiin.
Esimerkiksi sisäasiainkomissaari Ylva Johansson vieraili toukokuussa Moldovan ja Romanian rajalla, ja keskusteli Moldovan viranomaisten kanssa keinoista estää aseiden salakuljetus Ukrainasta EU-maihin.
Sotiminen Itä-Ukrainassa on jatkunut vuodesta 2014 lähtien, ja aseita on liikkunut Moldovan ja Ukrainan välisellä rajalla kauan. Esimerkiksi pelkästään huhtikuun 2017 aikana viranomaiset estivät rajalla yhteensä noin 580 ampuma-aseen salakuljetuksen.
EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontex on lisännyt tukeaan Moldovan rajaviranomaisille ja muiden Ukrainan lähialueilla sijaitsevien maiden rajavalvojille.
Dagens Nyheterin mukaan ruotsalainen Johansson on huolissaan siitä suuresta asemäärästä, joka sodan joskus loppuessa on Ukrainassa. Hänen mukaansa aseet voivat päätyä rikollisliigojen käsiin ja lopulta esimerkiksi Ruotsiin.
– Kauan entisen Jugoslavian sotien jälkeen näemme seuraukset Ruotsissa, jossa sodasta peräisin olevia aseita käytetään jengirikollisten ammuskeluissa. [Venäjän presidentin Vladimir] Putinin Ukrainassa käymän sodan myötä näemme suuren riskin rikollisen asekaupan lisääntymiseen, Johansson sanoi toukokuussa DN:n mukaan.
Ruotsin rikollisilla rynnäkkökivääreitä ja konepistooleita
Ruotsin poliisin arvion mukaan iso osa rikollisilta takavarikoitavista aseista on peräisin entisen Jugoslavian alueelta.
Myös Tanskan poliisi on tehnyt samanlaisen havainnon maan jengirikollisten käyttämistä aseista. Usein salakuljettajien aseet liikkuvat Tanskasta Juutinrauman siltaa pitkin Etelä-Ruotsin Skåneen.
Tukholman poliisi nosti vuotta 2020 koskeneessa ampuma-aseraportissaan (pdf) esille, että on tärkeää kehittää toimia konfliktialueilta salakuljetettavien aseiden maahan pääsyn estämiseksi. Sekä Ruotsin että Tanskan viranomaiset ovat tehneet yhteistyötä Balkanin alueen viranomaisten kanssa.
Ruotsin tullin mukaan laittomia aseita tuodaan maahan niin henkilöautoihin, busseihin kuin rekkoihinkin kätkettynä. Suurten lastien sijaan aseet tuodaan maahan yleensä pienissä erissä. Jonkin verran aseita toimitetaan viranomaisten mukaan myös postikuljetuksissa.
Ruotsin rikollisilla on käytössään paljon esimerkiksi Balkanin alueelta salakuljetettuja rynnäkkökivääreitä ja konepistooleita. Osa niistä on varastettu eri maiden asevarastoista, mutta välillä aseet päätyvät rikollisille, koska joku asevoimien palveluksessa oleva käy niillä pimeää kauppaa.
Suomen keskusrikospoliisista kerrotaan Ylelle, ettei täällä ole törmätty suurissa määrin aseisiin, joiden epäiltäisiin olevan peräisin entisen Jugoslavian alueelta. Esimerkiksi tänä vuonna rikostekniseen laboratorioon on toimitettu tutkittavaksi alle viisi asetta, jollaisia on tyypillisesti tavattu myös konfliktialueilla.
KRP:n mukaan Suomen poliisi kuitenkin seuraa ilmiötä aktiivisesti ja huomioi myös Interpolin ja Europolin esiin nostamat huolet.
Aseiden salakuljetus on muun rikollisuuden sivubisnes
Europolin vuoden 2021 järjestäytyneen rikollisuuden uhkaa koskevan raportin (pdf) mukaan päättyneet tai yhä käynnissä olevat konfliktit ovat yksi merkittävimmistä laittomien aseiden lähteistä.
EU:n rahoittamassa vuonna 2017 julkaistussa raportissa todettiin puolestaan, että unionin alueella vuosina 2010–2015 paljastuneista laittomista aseista pääosa oli salakuljetettu entisen Jugoslavian ja entisen Neuvostoliiton alueiden kautta.
Pimeässä verkossa on jo havaittu olevan myynnissä aseita, joiden väitetään olevan peräisin Ukrainasta. Varmuutta siitä, että esimerkiksi myytävänä väitetysti oleva panssarintorjunta-ase olisi oikeasti Ukrainasta ei ole.
Europol arvioi, että kauppaa laittomilla aseilla käydään netissä vain rajoitetusti, ja monet verkon aseilmoituksista ovat huijauksia. Merkittävämpää on verkon ulkopuolinen asekauppa, joka on usein esimerkiksi huumeiden salakuljettajien sivubisnes. Aseista myös maksetaan huumeilla.
Kaakkois-Euroopassa padottu asevirtaa pari vuosikymmentä
Entisen Jugoslavian hajoamissotien jälkeistä laitonta asekauppaa on yritetty padota muun muassa YK:n avulla. Esimerkiksi pienaseiden ja kevyiden aseiden leviämistä ja laitonta käyttöä Kaakkois- ja Itä-Euroopassa on jo 20 vuoden ajan torjunut SEESAC (Pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnan selvityskeskus).
Työtä on tehty muun muassa Bosnia-Hertsegovinassa, Serbiassa, Kroatiassa, Kosovossa ja Albaniassa. Vastikään myös Ukraina on otettu mukaan maiden joukkoon.
SEESACin mukaan alueella on 20 vuoden aikana muun muassa tuhottu yli 342 000 asetta ja perustettu aseille ja ammuksille 24 turvallista varastoaluetta. Aseiden leviämistä on pyritty hillitsemään myös muun muassa rajavalvontaa ja poliisin toimintaa tehostamalla sekä yhtenäistämällä lainsäädäntöä ja kehittämällä rikostutkintaa
Silti työtä riittää edelleen. Viime vuonna Kaakkois-Euroopassa tehtiin SEESACin tilaston mukaan yli 1 500 asetakavarikkoa, mikä oli neljänneksen enemmän kuin vuonna 2020.
Yleisimmin takavarikkoon päätyi pistooleita ja muita lyhyitä käsituliaseita, joita takavarikoitiin yli 630 tapauksessa. Kiväärien kaltaisia pitkiä käsituliaseita takavarikoitiin 300 tapauksessa ja sarjatuliaseita 190 tapauksessa. Takavarikoista 68 luokiteltiin suuriksi, eli niissä oli kyse vähintään viidestä aseesta. Viranomaisten haltuun päätyi myös ammuksia ja räjähteitä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 11.6. kello 23 asti.
Lue myös:
Lännen Ukrainalle antama raskas aseapu heikentää Venäjän tulivaikutusta, arvioi tutkija
Ukraina on vaatinut länneltä tehokkaita aseita – tällaista aseapua maa on saanut