Ukrainalaisen Vitalin, 16, unelmaleiri Krimillä olikin venäläisten ansa – ”Äiti, tämä on keskitysleiri!”

KIOVA Kaikki alkoi houkuttelevasta tarjouksesta. Vitali Vertash, 16, pääsisi kahden viikon leirille Krimin niemimaalle.

Hyvät uutiset toi rehtori. Hersonilainen koulu suljettaisiin kahdeksi viikoksi, ja koululaiset pääsisivät rentoutumaan leirille Mustanmeren rannalle.

Elettiin lokakuuta 2022. Lapset voisivat unohtaa hetkeksi jatkuvat pommitukset ja keskittyä uimiseen ja leikkimiseen.

Järjestelyillä oli tulipalokiire. Passit ja tarvittavat dokumentit oli otettava mukaan heti seuraavaksi aamuksi, bussi Krimin niemimaalle lähtisi aamuviideltä.

Äiti Inessa Vertash muistaa ihmetelleensä kiireistä lähtöä, mutta mahdollisuus saada teini pois sodan keskeltä edes vähäksi aikaa houkutteli. Vitali pakkasi kassinsa mukisematta.

Bussi lähti. Mutta kaksi viikkoa venähti lähes puoleksi vuodeksi, eikä lapsilla ollut alun jälkeen käytännössä mahdollisuutta pitää yhteyttä perheisiinsä saati päästä kotiin.

Venäjän laajamittainen toiminta ukrainalaislasten kaappaamiseksi on paljastanut kuluneen talven aikana. Ukraina on omien sanojensa mukaan pystynyt tunnistamaan 16 500 lasta, jotka Venäjä on kaapannut omalle maaperälleen. Heistä 300 on onnistuttu palauttamaan takaisin kotiinsa.

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) piti Ukrainan esittämiä lukuja uskottavina ja antoi pidätysmääräyksen Venäjän presidentti Vladimir Putinista sekä Venäjän lapsiasiavaltuutettu Marija Lvova-Belovasta maaliskuussa.

Vitali luokkatovereineen kuuluu venäläisten sieppaamiin lapsiin, ja koko puolivuotisen kaappauksen ajan venäläiset yrittivät pakkovenäläistää Vitalia ja muita hänen kanssaan kaappaamiaan lapsia.

Tapaamme Vertashin perheen Kiovan lähiössä sijaitsevassa halvassa hotellissa huhtikuussa. Meitä vastaan saapuu ala-aulassa totinen, fiksulta vaikuttava poika.

Perhe muutti Kiovaan pari viikkoa sitten, siis samoihin aikoihin kuin Vitali vapautui. Elämä Hersonissa pommitusten keskellä kävi vaikeaksi, kun kotitalosta vielä katkesivat kaiken päälle vesi ja sähkö.

Kuuden hengen kotina toimii nyt yksi huone tässä vaatimattomassa hotellissa.

Tänään sukeutuu tilaisuus käydä Kiovan keskustassa, ja sinne Vitali ja Inessa-äiti lähtevät kanssamme. He vierailevat nyt ensimmäistä kertaa oman maansa pääkaupungin nähtävyyksillä.

Matkalla Vitali kertoo painajaismaisen tarinansa.

Krimin kesäleiri oli nimeltään Unelma, ja alussa se olikin nimensä veroinen. Ensimmäiset kaksi viikkoa sujuivat hyvin. Lapset pääsivät luvatuille uimaretkille säännöllisesti.

Mutta Unelmaa seurasi leiri nimeltä Ystävyys. Sellaista ei pitänyt kuulua ohjelmaan.

Siellä pelottava totuus venäläisten järjestelyistä paljastui lapsille. Kaiuttimista soi Venäjän kansallislaulu joka aamu.

– Meille järjestettiin oppitunteja, joilla kerrottiin että Ukrainassa on terroristeja ja natseja. Presidentti Zelenskyin he sanoivat olevan narkomaani, Vitali kertoo.

Uudella leirillä yhteydet kotiin katkesivat lähes kokonaan. Leirin henkilökunta otti ukrainalaiset sim-kortit oppilaiden kännyköistä.

Silloin Vitali myös tajusi, miksi leiriä ympäröi piikkilanka-aita. Leirin johto halusi pitää lapset leirissä hinnalla millä hyvänsä.

Meno muuttui yhä julmemmaksi.

– Tunneilla kerrottiin, että meidät viedään Venäjälle, koska kukaan Ukrainassa ei välitä meistä. He myös sanoivat, että omat vanhempamme ovat hylänneet meidät.

Pienimmät leiriläiset olivat viisivuotiaita.

Jossakin vaiheessa elämä leirissä alkoi tuntua Vitalista ylivoimaiselta.

– Aloin uskoa, että en enää koskaan pääse kotiin. Pelkäsin, että minut viedään Venäjälle. Se olisi ollut kaiken loppu, Vitali muistelee nyt vakavana äitinsä vieressä.

Vitali yritti lopulta karata toverinsa kanssa leiristä. He jäivät kiinni.

Kun Vitali karkuyrityksen jälkeen vielä kuunteli salaa Ukrainan kansallislaulua, alkoi fyysinen kuritus.

– Meidät vietiin erityisselliin kellariin neljäksi päiväksi. Ruokaa saimme vain iltaisin.

Vitalin mukaan ainakin kahta oppilasta hakattiin kepeillä. Kepitys tuli rangaistuksena siitä, kun toinen kieltäytyi laulamasta miehittäjän kansallislaulua ja toinen lausui kielletyt sanat Slava Ukraini!, eli kunnia Ukrainalle.

Ne lapset, jotka jo alkujaan olivat Venäjä-mielisiä, pääsivät Vitalin mukaan helpommalla. He saivat muita parempaa ruokaa ja asuivat eri tiloissa.

– Heillä oli remontoidut huoneet. Meillä ei ollut edes sänkyjä eikä kunnon petivaatteita vaan nukuimme likaisilla patjoilla betonilattialla.

Vitali vaikenee totisena ja lisää sitten:

– Meitä kohdeltiin kuin eläimiä, koiria.

Joskus harvoin joku lapsista onnistui ottamaan yhteyden kotiinsa, Vitalikin. Hän halusi säästää vanhempiaan, eikä kertonut puheluissa kaikista kauheuksista.

Inessa-äiti ei siis ollut tietoinen siitä, mitä kaikkea hänen poikansa joutui käymään läpi Krimillä, mutta hän kai osasi aavistella.

– Itkin joka päivä ja joka yö koko puolen vuoden ajan, Inessa Vertash sanoo.

Hän kertoo, ettei unohda yhtä Vitalin viimeisistä puheluista leiriltä.

– Äiti, tämä ei ole leiri. Tämä on keskitysleiri! Vitali oli parahtunut.

Inessa Vertash painosti matkan järjestänyttä rehtoria tauotta. Mutta tämä ei kuunnellut huolia vaan totesi lasten valehtelevan leirin oloista päästäkseen kotiin.

Rehtori myös kertoi käyneensä leirillä ja pystyneensä omin silmin todistamaan, että lasten puheissa ei ollut perää.

– Kävin rehtorin luona joka päivä monta kertaa. Olin raivoissani ja käytin kieltä, jollaiseen en olisi uskonut kykeneväni.

Vertash kertoo sanoneensa rehtorille esimerkiksi, että nylkee tämän elävältä, jos pojalle sattuu jotakin.

Kovin kauan rehtori ei vastuuta lasten lähettämisestä leirille kantanut. Venäläiset vetäytyivät Hersonista marraskuussa, siis vain kuukausi sen jälkeen, kun lapset oli lähetetty Krimille.

Rehtori häipyi venäläisten mukana.

Maaliskuussa 2023 Vitali Vertashin koettelemus oli viimein ohi. Periksiantamaton äiti ja Save Ukraine -järjestö saivat Vitalin ja 14 muuta oppilasta takaisin kotimaahansa.

– Olin niin onnellinen, kun ylitimme rajan. Nyt yritän vain unohtaa kaiken tapahtuneen. Enää minun ei tarvitse herätä aamulla Venäjän kansallislauluun, Vitali sanoo.

Save Ukraine -järjestö kertoo Ylelle sähköpostitse, että vapautetuista lapsista ei makseta lunnasrahoja, eikä järjestö neuvottele Venäjän kanssa. Toiminta perustuu vapaaehtoisiin auttajiin.

Järjestö ei paljasta tarkkoja toimintatapojaan, mutta kertoo yhden lapsen kotiin saamisen maksavan vähintään 1 500 dollaria. Bussimatkat, hotelliyöpymiset, ruokailut ja muut käytännön järjestelyt ovat pakollisia kuluja.

Järjestö on omien sanojensa mukaan onnistunut pelastamaan 95 venäläisten sieppaamaa lasta yhteensä viidessä operaatiossa. Järjestöllä on tiedossaan ainakin seitsemän venäläispaikkakuntaa, joilla yhä on venäläisten sieppaamia lapsia.

Krimiltä lapset on haettu matkustamalla Valko-Venäjän ja Venäjän kautta. Siepatun lapsen vanhemmat tai muut sukulaiset matkustavat järjestön bussilla ja palaavat lapsen kanssa kotiin Ukrainaan.

Äiti ja poika katselevat pääkaupungin Kiovan nähtävyyksiä ja ottavat toisistaan kuvia. Teinipoika ei häpeile kulkea äitinsä vieressä. Pitkän eron jälkeen näkyy olevan hyvä olla yhdessä.

Vitali saa katugrillistä hotdogin, ja ensimmäistä kertaa pojan kasvoille nousee hymy.

Kun sota joskus päättyy, Vertashit aikovat palata takaisin kotiinsa Hersoniin. Siellä ovat ystävät ja sukulaiset, siellä ovat juuret.

Helppoa kotiinpaluusta ei silti välttämättä tule. Hersonissa kun sijaitsee myös koulu, johon päättyi Vitalin lapsuus.