Ukrainan parlamentti erotti raiskauksista raportoineen ihmisoikeusvaltuutetun – kommentoi toimintaansa Ylen haastattelussa
Ukrainan parlamentti on erottanut ihmisoikeusvaltuutetun Ljudmila Denisovan, joka on raportoinut sodan aikana julkisuuteen Venäjän joukkojen tekemästä väitetystä seksuaalisesta väkivallasta.
Parlamentti äänesti epäluottamuksesta Denisovaa kohtaan tämän viikon tiistaina.
Erottamisen syyksi kerrottiin se, ettei Denisova ole hoitanut velvollisuuksiaan liittyen humanitaarisiin käytäviin ja ukrainalaisten pakkosiirtoihin miehitetyiltä alueilta.
Lisäksi Denisovan syytetään antaneen varomattomia lausuntoja ilman selviä todisteita seksuaalisesta väkivallasta Ukrainan sodassa. Kymmenien ukrainalaisten toimittajien ja asiantuntijoiden allekirjoittaman avoimen kirjeen mukaan Denisovan tapa puhua seksuaalisesta väkivallasta julkisuudessa on ollut skandaalinhakuista ja varomatonta.
Erityisesti pienten paikkakuntien kohdalla varomaton raportointi voi kirjeen allekirjoittajien mukaan paljastaa uhrien henkilöllisyyden ja vaarantaa heidät. Denisova on kertonut julkisuudessa – usein sosiaalisessa mediassa – yksityiskohtaisesti myös alaikäisten raiskauksista, joista on uutisoitu kansainvälisessä mediassa laajasti.
Ukrainan valtakunnansyyttäjä Iryna Venediktova kertoi ukrainalaiselle Babel-verkkomedialle, että Denisova ei ole toimittanut heille materiaalia seksuaalisesta väkivallasta, ainoastaan pyyntöjä tutkia raiskauksia.
Denisova kertoi irtisanomisen jälkeen Telegram-kanavallaan, että hän aikoo valittaa irtisanomisestaan. Hän pitää sitä laittomana.
Denisovaa on siteerattu laajasti kansainvälisessä mediassa, myös Ylen uutisissa. Yle julkaisi 4. toukokuuta laajan jutun raiskauksista Ukrainan sodassa. Paikallisten asukkaiden ja muiden asiantuntijoiden lisäksi jutussa siteerattiin Denisovan julkisuuteen antamia lausuntoja.
Denisova kommentoi irtisanomistaan Ylelle puhelimitse torstai-iltana.
Denisova puolustaa toimintaansa ja sanoo, ettei todisteiden kerääminen ole ihmisoikeusvaltuutetun työtä. Hän kertoo Ylelle toimittaneensa saamansa tiedot eteenpäin rikoksia tutkiville viranomaisille.
Denisova kertoo saaneensa tietoja raiskauksista hätäapulinjoille tulleista puheluista ja uhreja auttavilta psykologeilta. Hän sanoo kertoneensa lasten raiskauksista vain tapauksissa, jossa vanhemmat olivat antaneet luvan julkaisuun.
– Nekin ilman nimiä ja joskus ilman paikkakuntia, Denisova sanoo Ylelle.
Denisovan mukaan on selvää, että Venäjä käyttää seksuaalista väkivaltaa sodankäynnin aseena. Hänen mielestään tapauksista oli sen vuoksi tärkeää kertoa kansainväliseen julkisuuteen saman tien.
– Halusin, että ulkomaiden hallituksilla ja parlamenteilla on tietoa tapauksista, kun he päättävät asetoimituksista Ukrainaan tai luovat painetta Venäjän-vastaisille pakotteille, Denisova sanoo.
Denisova sanoo uhrien omaisten toivoneen, että rikoksista kerrotaan julkisuuteen.
Yle haastatteli toukokuussa julkaistuun laajaan raiskausjuttuun psykologi Oleksandra Kvitkoa, joka on yksi sodan uhreja auttavan hätäapulinjan vapaaehtoisista auttajista.
Kvitko on Denisovan tytär. Yle ei tiennyt sukulaissuhteesta psykologin haastattelun aikana.
Yle kysyi Denisovalta, onko eettisesti oikein käyttää tietolähteenä omaa tytärtä, vaikka tämä olisi ammattimainen psykologi.
Denisova sanoo Kvitkon työskentelevän hätäapulinjalla, joka toimii YK-järjestö Unicefin alaisuudessa, eikä suoraan hänen alaisuudessaan ihmisoikeusvaltuutetun virastossa. Unicefilla on kuitenkin ollut yhteisiä projekteja ihmisoikeusvaltuutetun kanssa.