Ulkomainen media pitää tulevan presidentin tärkeimpänä tehtävänä Suomen luotsaamista Natossa
Huomiota on saanut myös ehdokkaiden näkemysero koskien ydinaseita ja Nato-joukkojen sijoittaminen Suomeen. Myös kansainvälinen media pitää Stubbia ennakkosuosikkina.
Ulkomaisissa tiedotusvälineissä Suomen presidentinvaalit kiteytyvät Suomen rooliin Natossa ja ehdokkaiden välille eroja luoneeseen ydinasekysymykseen. Esimerkiksi qatarilainen uutismedia Al Jazeera kertoo, että tulevan presidentin päätehtävänä on ”ohjata ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka on saanut uuden merkityksen Suomen liityttyä Natoon vastauksena Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan”.
Yleisesti ottaen kansainvälinen lehdistö näkee Alexander Stubbin (kok.) ennakkosuosikkina, ja kilpakumppani Pekka Haavistoa (valitsijayhdistys, vihr.) pidetään ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiin painottuneena, hieman Stubbia vasemmalla olevana ehdokkaana.
Kansainvälisessä mediassa ehdokkaita pidetään hyvin samanmielisinä, vaikka monet mediat nostavatkin esiin ehdokkaiden eriävät näkemykset koskien ydinaseita ja Nato-joukkojen sijoittamista Suomeen. Muun muassa saksalainen Deutsche Welle on nostanut esiin Stubbin lausunnon, jonka mukaan ”ydinase on toisinaan rauhan tae”.
Brittilehti The Guardian kertoo, että suomalaisille keskeisiä vaaliteemoja ovat olleet kansainvälinen turvallisuus ja puolustuspolitiikka itärajan tilanteen vuoksi. Lehti nostaa esiin Stubbin kommentin, jonka mukaan ”ulkopolitiikka ja turvallisuus ovat Suomen kannalta eksistentiaalisia kysymyksiä”.
Lisäksi suomalaisehdokkaiden tapaa kampanjoida pidetään yllättävänä. Saksan yleisradioyhtiö ARD:n uutissivusto Tagesschau kertoo, että ”saksalaisin silmin” katsottuna vaalikampanjointi on ollut ”uskomattoman sivistynyttä” ja että ehdokkaat harvoin puhuvat pahasti kilpailijoistaan.
Myös ruotsalaismedioissa ehdokkaat esitellään samanmielisinä
Esimerkiksi Ruotsissa sanomalehti Aftonbladet kertoo, että vaalitaisto käydään ”polkupyörä-Stubbin” ja ”DJ Pexin” välillä, ja ennakkosuosikkina pidetään Stubbia. Samaisessa jutussa on nostettu esiin myös molempien ehdokkaiden sukujuuret Ruotsissa. Aftonbladet kirjoittaa, että ”molemmat ehdokkaat näyttävät olevan suurimmalta osin samaa mieltä”, mutta ydinaseisiin liittyvät kysymykset luovat suurimmat erot ehdokkaiden välillä.
Ruotsin yleisradioyhtiö SVT puolestaan käsittelee Haaviston seksuaalista suuntautumista. SVT viittaa Helsingin yliopiston kansalaisbarometriin, jossa kolmannes vastanneista kertoi, että Haaviston kumppani on syy olla äänestämättä häntä.
– Se oli hieman yllättävää siinä mielessä, että olen ollut ehdokkaana pari kertaa aiemmin. Sillä ei ole ollut mitään merkitystä. Mutta nyt kun olen toisella kierroksella, se tuli aika vahvasti esiin, Haavisto sanoo SVT:n haastattelussa.
Sanomalehti Dagens Nyheterissä julkaistussa reportaasissa kerrotaan Espoon Westendin äänestäjien mietteistä. Stubbia kehutaan diplomaattiseksi ja taitavaksi poliitikoksi, joka haluaa tiivistää suhteita Yhdysvaltoihin. Stubb ei kuitenkaan välty kritiikiltä: yksi haastateltavista kritisoi Stubbin puolueen kokoomuksen politiikkaa hallituksessa, eikä tämän vuoksi halua äänestää Westendissä asuvaa Stubbia.
Lehti esittelee sekä Haaviston että Stubbin liberaaleina ehdokkaina. Dagens Nyheter kirjoittaa, että Haavisto on ”Stubbista katsottuna vasemmalla” ja että Haavisto on painottanut ilmasto- ja ihmisoikeuskysymyksiä.
Yhdysvalloissa media painottaa Nato-Suomen ulkopolitiikkaa
Uutistoimisto AP kirjoittaa, että suomalaiset äänestäjät valitsevat tänään sunnuntaina presidentin kahden kokeneen ehdokkaan välillä. Presidentin tärkeimpänä tehtävänä pidetään Nato-Suomen ulkopolitiikan ohjaamista. Myös AP huomioi ehdokkaiden samanmielisyyden sekä ydinasekysymyksen esille tuomat näkemyserot.
Sanomalehti The New York Times kirjoittaa, että ”suomalaiset valitsevat vaaleissa johtajan, joka on ratkaisevassa osassa, kun maan roolia määritetään sotilasliitto Natossa aikana, jolloin suhteet Venäjään kiristyvät”. Lehden mukaan Suomen vaalit saattaisivat tyypillisesti saada vain vähän huomiota ukomailla, mutta Suomen Nato-jäsenyys ja pitkä raja Venäjän kanssa on herättänyt erityistä kiinnostusta ”Suomen eurooppalaisten ja amerikkalaisten liittolaisten keskuudessa geopoliittisen järjestyksen muuttuessa”.