Ulkoministeri Haavisto Turkin vaatimuksista: ”Mistään muusta ei ole sopimusta kuin mitä asiakirjan tekstissä lukee”
Yhteisymmärryksen asiakirjasta ehti hädin tuskin muste kuivua, kun Turkki taas uhitteli Suomen ja Ruotsin Nato-prosessin jumiuttamisella.
Presidentti Recep Tayyip Erdoğan jyrisi torstaina Naton Madridin huippukokouksen päätteeksi, ettei Turkki voi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä, elleivät maat toteuta ”sovittuja lupauksia”.
Erdoğan vaati muutoksia Suomen ja Ruotsin terrorismilainsäädäntöön ja suostumista henkilöluovutuksiin.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) toteaa Ylen aamun haastattelussa, että mistään lakimuutoksista ei ole sovittu eikä sellaista lue asiakirjassa.
Lupauksista puhuessaan Erdoğan onkin vedonnut asiakirjan ohella neuvotteluissa käytyyn keskusteluun.
Haavisto torppaa ajatuksen.
– Kaikki mitä sovittiin, pantiin paperille.
– Erilaisia näkökantoja voi esittää, mutta mistään muusta ei ole sopimusta kuin mitä asiakirjan tekstissä lukee, Haavisto painottaa.
Osapuolten näkemykset olivat Haaviston mukaan erilaisia.
– Suomi ja Ruotsi joutuvat olemaan hyvin tarkkoja, että ei luvata mitään esimerkiksi parlamentin tai lainsäätäjän puolesta. Edetään niissä asioissa, joita voidaan luvata.
”Kynnys luovutuksiin hyvin korkea”
Turkki pyysi jo pian asiakirjan allekirjoituksen jälkeen Suomea ja Ruotsia luovuttamaan terrorismista epäilemiään henkilöitä.
Suomelta Turkki vaatii 12 ihmisen luovuttamista. Turkki on jo viimeisen viiden vuoden aikana pyytänyt Suomelta 12 ihmisen luovuttamista.
Ylen aamussa Haavistolta kysytään, onko Suomessa henkilöitä, jotka ovat tehneet terroritekoja Turkkia vastaan.
Haavisto vastaa, ettei hänen tiedossaan ole ”mitään avoimia kysymyksiä” tällä hetkellä.
– Suomessa on prosessoitu ja käyty läpi asianmukaisesti aikaisempiakin (luovutus)pyyntöjä. Meidän tiedossa ei ole mitään listausta, joka olisi avoin tällä hetkellä.
Suomen, Turkin ja Ruotsin asiakirjassa pyöritellään luovutusten helpottamista, mutta mainitaan niiden tapahtuvan Euroopan luovutussopimusten mukaisesti.
Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen kuvaili Ylelle torstaina luovutuskirjausten muotoilua ”juridiseksi uhkapeliksi”, joka vaikeuttaa kurdien asemaa.
Haavisto korostaa Ylen aamussa, että Suomen kansalaisia ei missään nimessä luovuteta ja muutenkin kynnys on hyvin korkea.
– Kun puhutaan karkotuksista, se vaatii että henkilöllä on todistettavasti jokin Suomessa tehty terroristinen rikos tai sellaisen valmistelu.
– Ja Suomen omissa sitoumuksissa emme voi lähettää ketään kuolemanrangaistukseen tai kidutukseen.
Tiistain sopimuksessa vapautettiin aseiden vientiä Turkkiin. Se on aiheuttanut huolta siitä, voisiko Turkki ostaa ja käyttää suomalaisia aseita kurdeja vastaan.
Haavisto vastaa liennyttelevästi.
– Meillä on asevientilainsäädännössä ulko- ja turvallisuuspoliittinen harkinta. Sitä on sovellettu niin, että ihmisoikeusrikkomuksiin ei haluta antaa aseita.
Liittymiskeskustelut maanantaina
Maanantaina Suomea ja Ruotsia odottaa Naton liittymiskeskustelut, joiden jälkeen Naton jäsenmaiden – myös Turkin – olisi tarkoitus kirjoittaa liittymispöytäkirja.
– Onko mikään kiveen hakattua, ei välttämättä ole ollut. Aikataulut ovat eläneet, Haavisto hymähtää.
Haavisto vaikuttaa tyyneltä ja luottavaiseltakin, mutta toteaa kaiken olevan mahdollista.
Jäsenyyden varsinainen ratifiointi tulee sitten aikanaan, eli edessä on vielä monta askelta.
Lue myös: