Uuden päiväkodin muovinen piha jakaa mielipiteet Jyväskylässä– ”En laittaisi omaa lastani sinne”, sanoo yhdyskuntasuunnittelun professori
Vasta avatun Kortepohjan päiväkodin tekonurmella päällystetty piha Jyväskylässä on saanut ristiriitaisen vastaanoton.
Päiväkodin johtaja Timo Korhonen kertoo, että valtaosa palautteesta on ollut kiittävää.
– Piha luovutettiin meille juhannuksen jälkeisellä viikolla ja kävijöitä on ollut vauvasta vaariin. Lähialueen vanhemmat ja asukkaat ovat ottaneet tämän todella innolla vastaan. Tämä on kasvojenkohotus koko alueelle.
Päiväkodin piha on suurelta osin asfaltoitu tai peitetty tekonurmimatolla. Heti pihan aidan takana havisevat lehtipuut ja Korhonen vakuuttaa, että lapset pääsevät möyrimään lähimetsään säännöllisesti.
– Meille on rakentumassa lähiliikuntapaikka tuohon metsään, vieressä on Natura-alue ja Haukanniemen esteetön luontopolku valmistuu pian. Lapsiryhmät käyvät retkeilemässä ja ovat hyvin aktiivisesti lähimetsässä puuhailemassa. Joku pienryhmä on joka päivä siellä, Korhonen sanoo.
Kaikki vanhemmat eivät ilahtuneet keinotekoisesta pihasta. Jyväskyläläisen Laura Pietilän kaksivuotias lapsi aloitti Kortepohjan päiväkodissa elokuun alussa.
Pietilä järkyttyi nähdessään pihan ensimmäisen kerran.
– Kyllä minä olin jotenkin tosi surullinen ja pettynyt niihin ratkaisuihin, mitä tässä on tehty. Luonnollinen ympäristö on vedetty käytännössä ihan matalaksi ja tämä on päällystetty asfaltilla ja muovilla.
Ainut luonnonnurmialue on pihaan rakennetun katoksen takana. Siellä on kolme vasta istutettua puuta eikä sinne ole sijoitettu yhtään keinua tai kiipeilytelinettä.
– Olisin toivonut, että täällä olisi säilytetty ja ennallistettu enemmän luonnollista ympäristöä, kuin turvauduttu varsinaiseen rakentamiseen. Oltaisiin nyt pari puuta edes jätetty, sekin olisi tehnyt jo paljon, Pietilä sanoo.
Pietilä suhtautuu epäillen päiväkodin suunnitelmiin järjestää paljon retkiä. Aiemman kokemuksen perusteella Pietilä arvelee kunkin ryhmän retkeilevän pihan ulkopuolella noin kerran viikossa.
Kaupunki perustelee ratkaisua materiaalien kestävyydellä
Jyväskylän kaupunki perustelee ratkaisua ylläpitokustannuksilla ja kovalla kulutuksella, joka luonnonurmeen kohdistuisi.
Kaupungin kiinteistöpäällikkö Petteri Kontro muistuttaa, että kyse on kokonaisuudesta.
– Meidän pitää miettiä kaikkien materiaalien elinkaarta niin, että se olisi mahdollisimman tehokas ja taloudellinen. Siksi keinonurmi on siellä paras valinta, Kontro sanoo.
Kontron mukaan luonnonnurmi ei yksinkertaisesti säily pihoilla, joilla kulutus on kovaa.
– Ei sekään ole ekologisesti tai muista näkökulmista järkevää, että olemme uusimassa kasvunurmea jatkuvasti.
Rakentamisaikana paikalla olleet puut pyritään säästämään, mutta aina se ei ole mahdollista.
– Kun rakennetaan isoja rakennuksia maata joudutaan kaivamaan auki ja pohjaamaan pihoja. Silloin joudutaan kaatamaan puusto isolta alalta.
Tämä tarkoittaa sitä, että kesällä aurinko saa porottaa pihaan armotta. Varjopaikaksi pihalle on rakennuttu suuri katos, jonka alla on hiekkalaatikko. Kontron mukaan päiväkotien ja koulujen pihat pyritään sijoittamaan ilmansuuntiin nähden niin, että myös rakennus varjostaa pihaa.
Luonnonympäristö vähentää lasten sairastumisia
– En missään nimessä laittaisi lapsiani sellaiseen päiväkotiin, jos minulla sen ikäisiä lapsia olisi. Nämä lapset eivät altistu luonnonkasveille, sanoo yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi Tampereen yliopistosta kuullessaan tekonurmipihasta.
Tutkimuksissa on todettu, että kosketus luontoon on hyväksi lasten immuunijärjestelmällä. Rajaniemi arvelee, että syy tekonurmelle on puhtaasti taloudellinen, mutta kaikkia mahdollisia kustannuksia ei osata ottaa huomioon.
– Terveyskustannukset tulevat vuosien kuluessa. Jos ajatellaan koko yhteiskunnan kannalta, että jos on yksikin tapaus vähemmän astmaa, niin ne muutaman tuhannen lisäkustannukset tulevat hyvin äkkiä takaisin.
Päiväkoteja koskeavassa tutkimuksessa pihoille tuotiin metsänpohjaa eli kunttaa, turvepaaleja ja lisäksi lapset saivat istuttaa kasvilaatikoihin esimerkiksi porkkanoita. Myös Kortepohjan päiväkodin pihalla on muutamia istutuslaatikoita, joihin on tarkoitus ensi keväänä perustaa kasvimaa.
Tärkeää kuitenkin olisi monipuolisuus ja säännöllisyys.
– Mitä enemmän tutustutaan erilaisiin mikrobeihin, sitä enemmän se harjoittaa immuunipuolustusta. Lapsuudessa olisi erityisen tärkeää, että elimistö saisi tutustua erilaiseen mikrobikantaan ja muodostaa immuunipuolustusta sen avulla.
Tutkimusnäyttö aiheesta on vahva.
– On aika selkeää, että ihmisen lajina kuuluu luonnostaan olla viherympäristön kanssa tekemisissä. Kun viherympäristöä on vähemmän, se altistaa ihan yleisen näkemyksen mukaan autoimmuunisairauksille.
Autoimmuunisairauksia on lukuisia, mutta Rajaniemi mainitsee esimerkkkeinä tyypin 1 diabeteksen, keliakian, astman ja allergiat. Rajaniemen mukaan niitä on nykyään selvästi enemmän kuin aiemmin.
Yksi mahdollisista selityksistä sairauksien lisääntymiselle on juuri se, että ihmiset eivät altistu monipuolisesti luonnon mikrobeille. Muita mahdollisia selityksiä ovat liiallinen hygieenisyys ja jatkuva altistuminen suurelle määrälle erilaisia kemikaaleja.
Lue lisää
Voit keskustella aiheesta 11.8. klo 23:00 saakka.